Olisikohan kyseessä Aale Tynnin runo "Rohdinmekko-balladi" kokoelmasta "Ylitse vuoren lasisen"? Tämä runo löytyy "Tämän runon haluaisin kuulla" kirjasta , Tammi 1978.
Yle Areenassa löytyy tv-sarjassa "Mustat ja punaiset vuodet" osassa 6 "Riemujen rikkaus" esitettynä pätkä tätä runoa.
Iisalmen paikallislehti Salmetar ilmestyi myös Sonkajärvellä 1890-luvulta alkaen. Vuonna 2007 se yhdistyi Iisalmi-lehden kanssa.
1930-luvun digitoitut Salmettaret sisältävät myös kirkollisia ilmoituksia, joten todennäköisesti niitä julkaistiin myös 1940-luvulla.
Lisätietoa Salmettaren roolista Sonkajärvellä: Sonkajärven lähteillä : kokoelma "Salmetar" -lehdessä olleista uutisista ja tiedoista Sonkajärveltä ennen kunnan itsenäistymistä 1897-1922 | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Leena Lehtolaisesta löytyy paljonkin tietoa.
Kirjallisuutta:
Kotimaisia dekkarikirjailijoita. kirjoittanut Ari Haasio. BTJ kirjastopalvelu 2001.
Miten rikoskirjani ovat syntyneet (Toimittaneet Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen, CrimeTime, 2012)
Tiina Torppa: Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia (BTJ, 2009)
Verkkolähteitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175941615846
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LehtolainenLeena
http://www.leenalehtolainen.net/leena.htm
Lapsuus taskuun -kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Sen sijaan sitä löytyy Tampereelta.
Kirjan voi tilata Tampereelta johonkin Helmet-kirjastoon Kaukopalvelun kautta. Täältä voi täyttää kaukopalvelulomakkeen http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Kaukopalvelu on maksullista, 7 euroa / kirja.
Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi kokoelmallinen runoja: Pilgrimerna (1954). Pohjanpään runoja on myös sävelletty, ja joitakin näistä on ruotsinnettu. Kiurun tupa ei kuitenkaan valitettavasti ole näiden käännösten joukossa.
En löytänyt "Rokansaaren valssi" -nimistä kappaletta kirjastojen tietokannoista. Senniminen kappale voi tietysti silti olla olemassa. Internetistä löytyy Puumalan Kalevalaisten Naisten ylläpitämä sivu Perinnetietoa Puumalasta. Sivulle on otsikon "Rokansaaren lauluja" -alle koottu alueeseen liittyviä kappaleita, joista yksi on nimeltään Rokansalon valssi (http://puumalanperinne.blogspot.fi/2016/07/rokansaaren-lauluja.html).
Kurhila-nimen alkuperä on selvittämätön. Siihen sisältyvä kurhi-elementti on tosin yhdistetty "syvää laaksoa, rotkoa" merkitsevään kuru-sanaan. Nimen varhaisin asiakirjaesiintymä on vuodelta 1539.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Bibliografisten tietojen merkitseminen englanniksi ei edellytä sanan "teoksessa" käyttöä.
Englanninkielisesssä maailmassa on käytössä useita eri tapoja merkitä artikkeleiden bibliografiset tiedot.
Alla esimerkkejä (lisää löydät lähdelinkeistä).
Aikakauslehti.
Tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin otsikko, julkaisun nimi, vuosikerta, numero, sivut joilla artikkeli esiintyy:
Gray, L 2018, 'Exploring how and why young people use social networking sites', Educational Psychology in Practice, vol. 34, no. 2, pp. 175-194.
Sanomalehti.
Tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin otsikko, julkaisun nimi, julkaisen päivämäärä, sivut joilla artikkeli esiintyy:
Lewis, S. (2015) ‘Rainbow support for York pride’, The Press, York, 18 June, p.6.
...
Näyttäisi ettei tällaista ole julkaistu Suomessa. Haimme Suomen kirjastojen tietokannoista ja Googlesta mm. aiheilla radiotekniikka, radiolaitteet, radioamatöörit, mutta dvd-julkaisuja ei näistä aiheista löytynyt.
Vaihtoehtoja on varmaan paljonkin. Tässä muutamia suosittuja palveluita, joita voisit käyttää:http://www.minunkirjani.com/
https://opusliberum.com/
https://www.bod.fi/
http://mediapinta.fi/
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia kirjoja Dingosta mainitsemiesi
(Kari Levola: Kunnian Kentät ja Dingolle rakkaudella)
lisäksi:
- Kaikki huutaa Dingoo, Gummerus 1985
- Minun Dingoni, Otava 1986
- Neumann: Tähti ja meripoika, Otava 1992.
Voit kysyä lähikirjastostasi teoksia kaukolainaksi.
Alla pari linkkiä, joista löytyy tietoa muistikuvien synnystä: Ylen uutinen otsikolla Valehtelevatko muistot? (29.12.2009) ja "onnellisuusprofessori" Markku Ojasen Traumat, muistiin palautuminen ja valemuistot -artikkeli, joka on tiivistelmä tutkimustuloksista:
https://yle.fi/uutiset/3-6058402
https://www.markkuojanen.com/psykologia/traumat-muistiin-palautuminen-ja-valemuistot/
Valitettavasti vastausta ei löytynyt. Palaan asiaan, jos/kun saan Ranskata vastauksen
Muita asiakkaita kehotetaan kertomaan, mikäli parempaa tietoa löytyy.
Rahahan tässä vaikuttaa, Martta ja Topias hamuavat kummallisen säädöksen mukaista perintörahaa: Esko vai Jaana, se saa, joka ensin nai. Enemmän tässä toimii Martta, Topias on nahjus. Topias (Martalle): "Tuleekos kanttoori?" Martta: "Miksi ei hän tule kuin toimitetaan." Myös kanttoori Sepeteus on vähätahtoinen vaikka omahyväinen tyyliin "ja me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija". Puhelee Topiakselle vallan muita asioita Kurkelan Juhosta, kunnes Topias kysyy, "kuinka kävi häneltä Eskon naima-atestin kuuluttaminen". Martta on hommannut kaiken valmiiksi. - Martan esikuva lienee ollut palojokelainen "ankara, ahkera Lindströmskä", jonka lapsenlapsi Esteri Kytökoski Tuusulan Nahkelasta muisteli, että "pappien kanskin se riiteli...
Hei!
Tiedustelemistasi kirjoista Grönroos: Service management and marketing customer management... on ilmestynyt myös suomenkielinen laitos v. 2009 Palvelujen johtaminen ja markkinointi. Riihimäellä kirja on lainassa, eräpäivä on 15.9., ei varauksia. Ratamo-kirjastoista Hyvinkäällä kirja on tällä hetkellä paikalla ja seutulainattavissa Riihimäelle. Toista kysymääsi kirjaa ei Ratamo-kirjastoissa ole. Yliopistojen kirjastoista löytyy v. 2006 ilmestynyt teos: Gorchels, Linda: The product manager's handbook, sekä vanhempia painoksia. Tästä kirjasta on mahdollista tehdä kaukolainapyyntö halutessasi.
Symboleita käsitellään esimerkiksi seuraavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvissä teoksissa:
Yleis- ja hakuteoksia symboliikasta:
-Mark O'Connell ja Raje Airey: The illustrated sourcebook of signs & symbols. A fascinating directory of more than 1200 visual images, with an expert analysis of their history and meaning
-Mark O'Connell ja Raje Airey: Signs and symbols. What they mean and how we use them
-Symbolit & merkit. Alkuperä ja merkitys (suomennos: Carla-Rose Heikkinen ja Heli Ruuhinen)
-Udo Becker: The Continuum encyclopedia of symbols
Keskiajan symboliikasta:
-Hannele Klemettilä: Federigon haukka ja muita keskiajan eläimiä
Kukista:
-Kukkien kielellä (suomentanut Sirpa Hietanen)
-Shane Connolly: Kukkien kieli (myös...
Emily Dickinsonin runoja on suomennettu jonkin verran. Ainakin nejä eri teosta on vielä, joista runoja voisi etsiä: Kimeä metsä, Maailma tässä kirjeeni, Tähtien väri ja Valitsee sielu seuransa. Jos runoihin on sävelletty musiikki, saattavat sanat löytyä nuoteista.
Kauniaisten kirjastosta kerrottiin, että nyt heinäkuun aikana heillä ei ole mahdollisuutta rekisteröimiseen ja opastukseen. Elokuusta alkaen kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen kirjastoon joko puhelimitse (09-505 6400) tai sähköpostitse (kirjasto@kauniainen.fi).
Heinäkuun aikana voi rekisteröityä ja saada opastusta esim. Sellon kirjastossa Espoossa. Kannattaa soittaa ja sopia aika etukäteen, puh. 09-816 57603.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
