Ero lienee melko vähäinen. "Vuosiin" antaa ymmärtää, että aika on kulunut vuosia, mutta ei sentään vuosikymmeniä. "Vuosikausiin" on epämääräisempi ilmaisu, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "pitkiin aikoihin", kuitenkin siten tarkentaen, ettei puhuta viikoista tai kuukausista vaan vuosista.
Heikki Poroila
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit TET-harjoittelijaksi. Kirjastonjohtajien yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjaston yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseisestä kirjasta näyttää olevan painokset vuosilta 1950, 1960, 1969, 1972 ja 1982. Ikävä kyllä uudempia painoksia ei löydy, joten kirjaa on tällä hetkellä saatavana vain antikvariaateista.
Tilastokirjastosta vastattiin näin:
Väestörakennetilaston 1-vuotisikäryhmittäisessä taulukossa on vuoden 2021 lopun tilanne (31.12.2021). Nämä vuonna 1929 syntyneet ovat siinä 92-vuotiaita miehiä ja naisia. Lukumäärä on 9 147.
Valmis poiminta tilastosta:
https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/a7684b06-d91d-49ba-a886-4dcb9127e57f
Lähde:
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/
Tilastokeskuksen sivulta tilasto löytyy tätä polkua pitkin: tilastokeskus.fi > tilastotieto > väestö ja yhteiskunta > väestörakenne > tietokantataulukot > StatFin-tietokanta: selaa tietokantataulukoita >
5. 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021.
Vuonna 1929 puolestaan...
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön mukaan merkitys on seuraava:
63a. Pitkällinen keuhkoputkien katarri (Bronchitis chronica).
A II viittaa lievään tapaukseen.
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Matti Lackmanin teoksessa: Esko Riekki: (1891-1973) : jääkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö, SS-pataljoonan luoja (2007) käsitellään myös Urho Kekkosta. Samoin teoksessa Minä vakooja : vakoilun ja vastavakoilun vaiettu todellisuus (2007) on artikkeli Kekkosen ajasta Etsivä keskuspoliisissa.
Kyseessä on piparjuuri, joka tulee ruotsinkielen pepparot-nimestä (suom. piparuuti tai piparuutti). Luontoportti-sivusto tietää kertoa, että piparjuuri on kotoisin Etelä-Venäjältä ja sen maustekäyttö tunnetaan jo 1500-luvulta.
Suomalainen Riffi-lehti on tätä varten. Sen kotisivulta löytyy erinomaisia linkkejä (www.riffi.com > linkkisivu > tietoa, teoriaa ja vinkkejä). Riffi tulee useisiin Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoihin.
Parhaiten saat tietoa Tuntemattoman sotilaan Lehdosta lukemalla teoksen.
Tunnetuin ja parhaiten järkähtämätöntä ja karua Lehtoa kuvaavassa kohdassa Lehto seisoo kovennettua rangaistusta Määtän ja Rahikaisen kanssa viholliskoneiden pommituksen alla. Kohtaus löytyy kirjan 1956 vuoden painoksesta sivulta 135-138 ja siitä on kuvausta Elokuvapolussa, https://elokuvapolku.kavi.fi/katso-elokuvia/pitkat-elokuvat/tuntematon-…
Tuntemattoman sotilaan voit lainata kirjastosta, elokuvaversioitakin on useita, vuonna 1955 kuvattu ensimmäinen Edvin Laineen ohjaama versio löytyy myös verkosta yllä olevasta linkistä.
Väinö Linnasta löytyy tietoa Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
Voisiko kyseessä olla lontoolaisen Think Incin kehittämä The Animal Oscars-palkinto? Lisää tietoa on nettisivulla
http://www.think-inc.co.uk/clients_itv.asp
Ote nettisivulta:"Think Inc created the idea for 'The Animal Oscars', a showbusiness awards ceremony modelled on the human Oscars.
Originally planned as a live event, it was taken up by Michael Hurll Television (producers of Blind Date, the ITV comedy awards, etc) and premiered on the ITV network as The All-Star Animal Awards."
Muuta: Eläinmaailma-lehden numerossa 6/2006 on sivuilla 21-22 Asko alasen artikkeli Eläimet elokuvatähtinä.
Kirjastot.fi sivustolla on kattavasti OPM:n keräämää tilastotietoa kirjastotoiminnasta. Tilastoja pääset tarkastelemaan osoitteessa
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Voit rajata ja hakea tilastotietoja useilla eri valintaperiaatteilla (vuosi, maakunta, kirjastotyyppi jne).
René Goscinnyn ja Jean-Jacques Sempén teoksessa Pikku Nikke (Le Petit Nicolas, 1960) tulee Niken luokalle englantilainen oppilas George Macintosh, joka saa lempinimen Djodjo. Kirjan kuudes kappale on nimetty Djodjon mukaan. Kimmo Korhosen suomennoksessa vuodelta 1977 Georgen lempinimi on tosiaankin Soosi.
http://franceinfo.us/03_books/books/sempe_petitnicolas.pdf
http://joklaaja.blogspot.fi/2015/05/sempe-goscinny-pikku-nikke.html
https://finna.fi
Sempé- Goscinny: Pikku Nikke (WSOY, 1977)
Kysymyksesi on hyvin laaja-alainen ja tässä on joitain esimerkkejä aihepiiriin liittyvistä videoista ja olet jo löytänyt lähteeksi hyviä elokuvia itsekin. Lähikirjastostasi löytyy varmaan hyviä hakuteoksia, joista saat lisätietoa elokuvista, esimerkisi: Bagh, Peter von Nimeke: Elokuvan historia Otava, 1998 ja Salmi, Hannu: Elokuva ja historia, 1993.
Lisäksi kirjastoissa on käytettävissä Aleksi-tietokanta, jossa on tietoa kotimaisista aikakauslehtiartikkeleista, tässä pari artikkelia:
Salmi, Hannu Spektaakkeli monumenttina : historiallisuuden merkkejä 50- ja 60-luvun antiikkispektaakkeleissa. Filmihullu Julkaisuvuosi 1996 ; 5 ; 10-15.
Salmi, Hannu: Musiikin eeppinen ekspansio : musiikki ja historiallisuuden vaikutelma Hollywoodin...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy Dick Olverin HTML & XHTML -kirjaa, jonka alkuperäinen nimi on Sam's teach yourself HTML and XHTML in 24 hours. Jos HelMetissä kirjoittaa Teoksen nimi -hakukenttään Sam's teach yourself HTML..., kirja ei valitettavasti näy hakutuloksissa. Sanahaulla se sen sijaan löytyy. Otan selvää, voiko asiaan tehdä korjauksen. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/search*fin/ .
Tekijä Oliver, Dick
Teos HTML & XHTML / Dick Oliver ; [käännös: Jussi Arola]
Julktiedot [Helsinki] : Edita, IT Press, 2002
ISBN 951-826-608-5 (nid.)
Alkuteos Sam's teach yourself HTML and XHTML in 24 hours
Hei! Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy yksi Etelä-Afrikkaa esittelevä matkailu-dvd, julkaistu viime vuonna (Discovery Atlas -sarjaa):
Etelä-Afrikka
Etelä-Afrikka [Videotallenne]. - [S.l.] : Future Film [jakaja], 2010. - {1 DVD-videolevy} 1 h 34 min. - (Discovery Atlas)
Alkuteos: South Africa revealed
Tekstitys: suomi, ruotsi, norja, tanska
Kertojaäänenä Andre Braugherv
1DVD
YKL: 48.28
Asiasanat: dokumenttielokuvat : Etelä-Afrikka ; Etelä-Afrikka : matkaoppaat ; Etelä-Afrikka : historia ; Etelä-Afrikka : kulttuuri ; Etelä-Afrikka : yhteiskuntaolot
LK: Young, Nic (ohj.) ; Braugherv, Andre (esitt.)
- Eteläafrikkalaista musiikki-dvd:tä ei ole. Yksi Sarah Brightmanin konserttitaltiointi Etelä-Afrikasta löytyy, mutta dvd ei...
Savon maakuntahistoriasta on olemassa erinomainen seitsemänosainen, tuhansia sivuja käsittävä, kirjasarja "Savon historia". Savon historia 5: Vastakohtien aika 1919-1944 käsittelee mm. 1920-1930 luvun talous- ja sosiaalihistoriaa, joten siitä kannattaisi varmaan aloittaa. Toisen kirjasarjan, "Finlandia - Otavan iso maammekirja", osat 5 ja 6 käsittelevät myös Savon historiaa.
Tarkemmin aiheesta voi katsoa http://www.helmet.fi -hausta kirjoittamalla hakuruutuun "Savon historia".
Espoon Entressen kirjastosta voi lainata läppärin käyttöönsä kirjastossakäynnin ajaksi. Kotiin niitä ei lainata. Voit lainata läppärin kirjaston infotiskiltä. Alla olevasta linkistä löytyvät tiedot läppäreistä ja kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skannettavat%20tietokoneet%20__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Olisikohan kyseessä Weilin + Göös-kustantamon vuonna 1969 julkaisema "Lasten oma keittokirja", tekijä Ursula Sedgwick. Kyseessä on isokokonen kirja, joka oli värikkäillä piirroksilla kuvitettu. Olen itse myös 60-luvun lapsia, ja muistan että apteekista kävin hakemassa jotain kirjassa mainittuja aromeita.
Tautinimeke 63 on vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön perusteella Pitkälliset keuhkosairaudet (Affectiones chronicaea pulmonum). Sotapalveluskelpoisuusluokka B II on puolestaan Vaikeat tapaukset, jotka kokemuksen perusteella eivät tule toimeen kenttäoloissa.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
