Kirjastoala on perinteisesti ollut melko naisvaltainen ala. Miesten osuus kirjastoalan henkilökunnasta on kuitenkin vähitellen kasvamassa.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston henkilökunnasta oli vuonna 1998 naisia 75,9% ja miehiä 24,1%. Vuonna 2007 naisia oli 72,6% ja miehiä jo 27,4%.
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpoliittiseen tasa-arvosuunitelmaan kuuluu mm. sukupuolirakenteen tasapuolistaminen.
Emme saaneet kysymyksessä tietää minkä maalaisista kolikoista on kyse. Yleissääntönä voi kuitenkin todeta että rahojen arvoa kannattaa selvittää kirjallisuuden ja rahaliikkeiden kautta. Pari kirjavinkkiä:
- Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2012 = Finska mynt och sedlar c. 1400-2012 : luettelo arviohintoineen
- Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
- Standard catalog of world coins. 2013 : 1901-2000
Alempana on linkkejä rahaliikkeiden sivuille, sivuilta löytyy yhteystietoja josta voi kysyä:
http://www.ekman.fi/
http://www.holmasto.com/
Tuomas Kyröstä on hieman tietoa seuraavissa teoksissa:
- Kotimaisia nykykertojia 5 / toim. Ismo Loivamaa, 2006, s. 36-38
- Vesa Sisättö ja Jukka Halme: Aapelista juoppohulluun : kotimaisia humoristeja 1, s. 92-98
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 /Ismo Loivamaa, 2013, s. 39-43
- Silfverberg, Anu: Sata sivua : tekstintekijän harjoituskirja, 2010
Kirjasammon sivuilla myös kirjailijan omat sanat
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175926506422#.VmV… .
Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 2.8.2014 on artikkeli Kyröstä http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1406600415520 .
Image-lehden artikkeli 14.12.2011 http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1406600415520 .
WSOYn tiedot http://www.kirja.fi/kirjailija/tuomas-kyro/
Ainakin yksi vuosimallin 1973 kattava Suzuki GT 750 -korjausopas löytyy kotimaisten kirjastojen kokoelmista - mahtaisiko tästä olla apua? Se on tilattavissa kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/Record/vaari.1363887
Kansanedustajan tehtävä on luottamustehtävä. Kansanedustajat eivät saa palkkaa vaan palkkiota.
Voit halutessasi seurata poissaolotilastoja:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Sivu…
Ystävällisin terveisin,
Etsin aiheesta viitteitä Kauspunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ , mutta hakusanoilla myynti ja ohjaus/mittaus ei viitteitä löytynyt. Jatkoin hakua sitten vain sanalla myynti ja rajasin haun kirjoihin. Tulokseksi sain 101 viitettä, joista muutamia tuoreimpia poimintoja:
Plussa:
- Jobber: Selling & sales management (2000)
- Sarasvuo: Myynnin korkeajännitys (1998)
- Nieminen: Menestyvä myyjä (1997)
- Moncrief: Sales management: strategy, technology, skills (1997)
Näiden saatavuuden voi tarkistaa em. Plussa-tietokannasta.
Linda-tietokannasta löysin lisäksi seuraavanlaisen viitteen, jota ei kuitenkaan ole kaupunginkirjaston kokoelmissa. Siitä voi tehdä kirjastossa kaukolainapyynnön.
Linda:
- Hakala:...
Telekom idag -lehteä ei näyttäisi löytyvän Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista, mutta sitä tilataan Åbo Akademin ja Vaasan yliopiston kirjastoihin. Valitettavasti lehteä ei kuitenkaan heidän verkkosivujensa mukaan kaukolainata kummastakaan paikasta.
Jos kyseisen lehden joku tietty artikkeli tai lehden numero kiinnostaisi, artikkelista voisi tilata kopion, tai lehden voisi myös pyytää kaukolainaksi, oman kirjastonne kaukopalvelun kautta. Lehden numeroita voisi saada tilattua kaukolainaksi ainakin Ruotsin kirjastoista.
Andre Brinkiltä ovat ilmestyneet romaanit "Intohimon oikeudet" (2001) ja "Pirunlaakso" (2000), J M Coetzeelta
"Häpeäpaalu" (2000) ja "Poikavuodet" (-99).
Historiallista seikkailuviihdettä maan historiasta tarjoaa Wilbur Smithin "Siintävä horisontti" (2003).
Nadine Gordimerilta on 1990-luvulla suomennettu "Ei seu-
raa matkalleni" (-96) ja "Vieraat toisilleen" (-91).
Lisäksi mainittakoon S. Francisin sarjakuva-albumi "Ma-
dam & Eve" (2005)ja Niki Dalyn lastenkirjat "Jamelan leninki" ja "Jamelan ystävä" (2001)
Hei !
Tällaisessa tapauksessa pitää käydä mielellään siinä kirjastossa, mistä kirja on peräisin tai soittaa. Olen nyt uusinut kirjan vielä kertaalleen,ettei sakkoja kertyisi enempää. Palautuspäivä on 12.7.
Kyseessä on Tikkurilan kirjaston kirja, jota en löytänyt täältä.
Tällaista teesiä emme onnistuneet löytämään, eikä löytynyt myöskään tilastotietoa kokkiohjelmien suosion kasvusta. Urheilutähtiä televisio on esitellyt varmaankin koko olemassaolonsa ajan, ja tv-kokit Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen laittoivat ruokaa televisiossa jo 1970-luvun alusta alkaen.
Yleisradio esittelee Elävä arkisto -palvelussaan 1960-luvun alun Piilokameran suomalaisena tosi-tv-ohjelmana:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Piilokamera/ki…
Erityyppiset tosi-tv-ohjelmat ovat silti varmasti lisänneet ohjelma-aikaansa. Mikko Hautakangas kirjoittaa artikkelissa Vertaismelodraamaa taviksista taviksille kirjassa Television viisi vuosikymmentä: suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan (...
Tässä muutama suositus:
Susan Abdalhawa: Jeninin aamut
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Victoria Hislop: Saari
Johanna Holmström: Isänmaa
Siri Hustvedt: Amerikkalainen elegia
Roy Jacobsen: Ihmelapset
Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty
Joyce Carol Oates:Sisareni, rakkaani
Sofi Oksanen: Puhdistus
Amos Oz: Sisareni rakkaani
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi
Marilynne Robinson: Kotiin
Anja Snellman: Pääoma : romaani, requiem
nuorten kirjoja:
Astrid Lindgren: Veljeni leijonamieli
Luisa M. Alcott: Pikku naisia
Runo on Matti Kuusen Inhuuden ihantelijalle kokoelmasta Routa liikkuu (WSOY, 1947).
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=02342f16-5f0…
Vilkaisepa internetissä the world Factbook 1999. Sieltä löytyy varmaan tuoreimmat tiedot. Osoite on:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/index.html
Kohdasta Country Listing saat aakkosellisen luettelon maailman maista ja voit nähdä valtion lipun aina yksi valtio kerrallaan.
Kirjojakin tietenkin löytyy, mutta ne eivät välttämättä ole ajantasalla. Tässä pari kirjaa: Koululaisen maailmantieto (1998) ja Steele: Lasten atlas (1996) sekä Kiljunen: Maailman maat ja liput (1995).
Chizuko Kuratomin kuvakirjoja on suomennettu 21 nimekettä. Kirjasammon haulla löytyvät nimet ja Kuratomin lyhyet elämäkertatiedot tästä linkistä https://bit.ly/2M0NTP5.
Lapin Finna-verkkokirjastosta https://lapinkirjasto.finna.fi löytyyy haulla tiedot siitä, missä näitä kirjoja voi lainata.
Arkeologit piirtävät käsin varmasti monestakin syystä, mutta Johanna Roihan pro gradu tutkielmasta löysin pari selitystä.
Tiedon säilytys on vielä ongelmallista uusilla menetelmillä: ".... erityisen tärkeää olisi ratkaista tiedon säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä. 3D-mallinnus dokumentointimenetelmänä on nopeasti yleistymässä ja mikäli malleja ei lopulta virallisesti talleteta mihinkään tai missään muodossa, ne ovat lopulta vaarassa kadota. Samalla menetettäisiin tietoa, johon tulevaisuudessa olisi vaikea enää kenenkään palata. Tarvitaan siis monenlaisia ratkaisuja siihen, mikä on ”hyvää” dokumentointia nykymenetelmillä, mitkä menetelmät toimivat missäkin tilanteessa, millainen on hyvä raportti ja miten tietoa käsitellään sekä...
Etsitty kirja saattaisi olla Owen Matthewsin Stalinin lapset : sodan ja rakkauden arvet (Otava, 2009)
Owen Matthews on tehnyt matkaa omille juurilleen tienviittoina asiakirjat Stalinin salaisen poliisin käsiin kuolleen isoisän vaiheista sekä vanhempien riipaisevat rakkauskirjeet kylmän sodan ajalta.
Matthews kertoo isänsä ja äitinsä traagisen rakkaustarinan ja valottaa läheistensä kautta Stalinin hirmuvallan aikaa. Älykkään tarkastelun alle joutuvat myös Neuvostoliiton romahtaminen ja nyky-Venäjä uusrikkaineen sekä hänen omat kokemuksensa nuorena reportterina 1990-luvun Moskovassa, anarkian, huumeiden ja väkivallan maailmassa.
Regine Deforgesin kirjasarjassa Sininen polkupyörä (La bicyclette bleue) on kaiken kaikkiaan kymmenen osaa, joista on suomennettu vain
viisi ensimmäistä.
Seuraavien osien suomennosaikeista ei löydy tietoa.
Sininen polkupyörä -sarjan viisi ensimmäistä suomennosta on kustantanut Gummerus Kustannus. Sinun kannattaa kääntyä kustantajan puoleen ja toivoa jatko-osien suomentamista.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175999478276
https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953).
Seppo Nummi on säveltänyt Pär Lagerkvistin runon lauluksi, joka on saanut nimeksi Elämän venhe. Luettelointitiedoissa ei mainita muuta suomentajaa, Nummi on siis itse suomentanut runon. Sanat lauluun sisältyvät nuottiin, jota näyttäisi olevan lainattavissa vain Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastossa Musiikkitalossa ja Tampereen pääkirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/piki.125066?sid=4154615000
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.992535004206249?sid=4154615000
Suomalaisesta almanakasta ei löydy nimeä Anceliga, joten virallista nimipäivää ei sen vuoksi ole. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Anceliga on otettu käyttöön Suomessa 1960-70 -luvuilla ja nimen on saanut kaiken kaikkiaan 89 henkilöä.
Anceliga on muunnos nimestä Angelika, jonka taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline ja Angelita.
Leif on pohjoismainen ja varsinkin norjalainen nimi, jonka merkitys on perijä, perillinen. Se on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1929.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki:...
Helmet-haun lyhyeen tietoon on merkitty Hoitotieteen perusteet / Sirkka Lauri, WSOY, 1999, mutta kun tietue klikataan auki painosmerkinnästä selviää, että se sisältää myös vuoden 2001 painoksen. http://www.helmet.fi/record=b1363591*fin
Kirjasta on otettu uusi painos vielä vuonna 2007, mutta siihenkään ei ole tullut muutoksia. Kirjan ISBN numero on siinä myös sama: 9510242047
