Kuvia saattaa löytyä Museoviraston kuvakokoelmista. Pikahaku ei tuota tuoksia, mutta kaikkia Museovirastojen kuvia ei ole rekisteröity. Voit halutessasi mennä selaamaan historia kuvakokoelmien henkilökortistoa. Mikäli etsit jonkun tietyn henkilön kuvaa, voit tiedustella asiaa puhelimitse tai sähköpostilla.
https://www.kuvakokoelmat.fi/sites/home
Asiaa on mahdotonta tietää varmasti, koska oikeusprosessi jäi kesken. Milošević olisi voitu todeta syylliseksi tai syyttömäksi, joten voimme vain jossitella.
Mikäli syytteet olisivat menneet läpi, Milošević olisi voinut saada elinkautisen vankeustuomion ja viettänyt todennäköisesti loppuelämänsä vankeudessa. Toisaalta jos kaikki syyteet eivät olisi menneet läpi, hän olisi saattanut saada määräaikaisen vankeusrangaistuksen. Silloin asia olisi riippunut siitä, kuinka pitkään Milošević olisi elänyt. Jos taas syytteet olisi kokonaisuudessaan hylätty, Milošević olisi luonnollisesti vapautunut.
Tässä aiheesta lähteitä:
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Slobodan_Milo%C5%A1evi%C4%87
MTV:n uutinen: https://www.mtv.fi/uutiset/...
Taulun teksti on peräisin Raamatun ruotsinkielisestä käännöksestä, Uuden testamentin vuoden 1883 ns. "normaalilaitoksesta" (normalupplaga): "Vi veta, att vi hafva öfvergått från döden till lifvet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förblifver i döden." (1 Joh 3:14). Vanhahtavat äffät jäivät pois vuonna 1917 julkaistun uuden ruotsinnoksen myötä: "Vi veta att vi hava övergått från döden till livet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förbliver i döden."
Sitaatin kieliasun perusteella taulu on luultavimmin peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Ajanmääritystä tehtäessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että vuosi 1917 ei ole mikään ehdoton takaraja: uuden ruotsinnoksen ilmestymisestä huolimatta...
Vaahtokylpyyn tarvitaan pinta-aktiivista ainetta (saippuaa, kylpyvaahtoa), vettä, ilmaa ja painetta, jolla ilma pakotataan saippuaveden molekyyleihin. Siksi paras vaahto saadaan kaatamalla vaahtoava aine viitisen senttiä syvään veteen pieninä määrinä ja tähtäämällä aine vesihanan alle. https://bathtubber.com/the-secret-to-a-more-bubbly-bubble-bath/
Muutamat sivustot kehottavat lisäämään veteen esim. sokeria, ruokaöljyä, munaa tai glyseriiniä, jotta vaahtokuplat kestäisivät pidempään. https://askinglot.com/what-is-the-best-way-to-make-bubbles-in-a-bubble-bath, https://www.wikihow.com/Make-a-Longer-Lasting-Bubble-Solution. Jos haluaa vaahdon kestävän pitkään, ei kannata ottaa muuta saippuaa tai shamppoota heti käyttöön. ...
Suomenkielistä tietoa Haydenistä ja hänen teoksistaan saat Internetistäkin, esim. Google-hakuohjelmalla http://www.google.fi/ (merkitse kohta "etsi luokan suomi sivuja", hakusana Hayden Torey). Esim. Sähkökissan arvostelu http://www.mielenterveys-taimi.fi/kipunoita/2000_02/21.htm .
Kirjastopalvelu julkaisee Kirjallisuusarvosteluja, joita voit käydä katsomassa kirjastossa (esim. Oulun kaupunginkirjastosta ne löytyvät käsikirjastosta).
Lehtiartikkeliviitteitä Aleksi lehtitietokannasta:
- Leppä, Asta: Lapsellinen amerikkalainen, Anna 1996:16
- Hurme, Hannu: Rakkauden voima - olemassa sittenkin, Kansan Uutiset 29.3.1996
- Janhonen, Ulla: Torey Hayden kirjoitti julmasta lapsesta, Helsingin sanomat 27.3.1996
- Kurkijärvi, Riitta: Kaikki ihmiset...
Tuon ajan puhekielestä löytyy esim. slangisanakirjoista. Tällainen hyvä teos on Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2000). Lisäksi löytyy Juhani Mäkelän Stadin snadi slangi (WSOY 1997) ja Kivi Kallion Stadin slangi- ja puhekielen sanasto (Fenton 1996) sekä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen toimittama Helsinki kieliyhteisönä (2006). Eki Mattsson ja Juhani Mäkelä ovat kirjoittaneet slangipakinoita. 1950-luvun nuorista kertovia romaaneja ovat mm. Alpo Ruuth:Kämppä ja J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa.
1950-luvun suomalaisia kirjailijoita ovat esim Lauri Viita, Veijo Meri, Eeva Joenpelto, Kalle Päätalo, Marja-Liisa Vartio ja Väinö Linna. Suomen murteista löytyy moniosainen...
Maalinauhan käytön lopettaminen liittyy siihen, että yleisurheilukisoissa siirryttiin sähköiseen ajanottoon. Sähköisen ajanoton avuksi kehiteltiin maalikamerat, joiden avulla pystyttiin huomattavasti tarkempaan aikojen erotteluun kuin käsiajanotolla. Maalikamerat yleistyivät voimakkaasti 60-70-luvun taitteessa. Meidän lähteistämme ei valitettavasti löytynyt tarkkaa tietoa siitä, milloin maalinauhan käyttö suurimmissa arvokisoissa lopetettiin. Eri lähteistä käy ilmi, että maalinauha oli käytössä vielä Meksikon olympialaisissa sekä 1971 Helsingissa pidetyissä em-kisoissa. Sen sijaan nauhaa ei enää käytetty vuoden 1972 Münchenin kesäolympialaisissa. Tarkempia tietoja aiheesta voi tiedustella Helisingin olympiastadionilla toimivasta urheiluun...
Hirsirakentamisen tekniikasta Japanista on vaikea löytää tietoja. Muutamat suomalaiset hirsirakentajat toimivat myös Japanissa. Ehkä kannattaisi kääntyä heidän puoleensa.
Tekniikka ja talous -lehdessä on artikkeli suomalaisista hirsirakentajista, jotka toimivat myös Japanin markkinoilla . Artikkelissa mainitaan mm. Anaika, joka valmistaa hirsirakennusten runkopuuosia. Anaikan tuotannossa ova esimerkiksi "mabashirat", ulkoseinän pilarilinjalle sijoitettavat välitolpat, joista on apua maanjäristyksen sattuessa. http://www.anaika.com/en/Company.html
Hirsirakentamisesta maanjäristysalueelle on tehty opinnäyte http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9525/Lakua.Laura.pdf?seque…
Myös Honkarakenne on tehnyt Japaniin hirsirakennuksia,...
Suomen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/) mukaan Arto Paasilinnalta on käännetty ranskaksi seuraavat teokset:
Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (La cavale du géomètre, kääntäjä Chalvin, Antoine)
Hirtettyjen kettujen metsä (La forêt des renards pendus, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Hirttämättömien lurjusten yrttitarha (Le potager des malfaiteurs …, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Hurmaava joukkoitsemurha (Petits suicides entre amis, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Jäniksen vuosi (Le lièvre de Vatanen, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Jäniksen vuosi (Le lièvre de Vatanen : résum... [osa teosta], käänt. Winand, J.)
Kylmät hermot, kuuma veri (Sang chaud, nerfs d'acier, käänt. Colin...
Pääkaupunkiseudulla Tennessee Williamsin (1911 - 1983) näytelmän A Streetcar Named Desire (1947) suomennos Viettelyksen vaunu löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Maijaliisa Auterisen ja Simo Konsalan suomennos on vuodelta 1979. Reita Lounatvuori suomensi näytelmän vuonna 2004.
Näytelmän ruotsinnos Linje lusta (ruots. Sven Barthel, 1949) on lainattavissa HelMet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Teatterikorkeakoulun kirjastosta löytyy myös Jurek Sawkan Wasa Teaterille muokkaama laitos ruotsinnoksesta vuodelta 1983.
Englanninkielinen alkuteos on lainattavissa useampanakin eri painoksena HelMet-kirjastoista.
Teatterikorkeakoulun kirjasto on kaikille avoin kirjasto.
https://finna.fi
https://lib.uniarts.fi/tietoa-kirjastosta
http://...
Matilda Roslin-Kalliolan arkisto löytyy Tampereen yliopiston käsikirjoitusarkistosta eli Linna-kirjastosta.
https://libguides.uta.fi/c.php?g=486408&p=3364799
Arkiston ohjeissa kerrotaan: "Käsikirjoitusarkiston kokoelmat ovat suljetussa varastossa. Asiakkaan tilaama aineisto noudetaan sieltä käytettäväksi lukusaliin.
Käsikirjoitusarkiston kokoelmien käyttöön tarvitaan lupa.
Osassa aineistoa on lahjoittajien asettamia käyttörajoituksia.
Käyttöluvan myöntämisestä asiakas saa ilmoituksen puhelimitse tai sähköpostiin.
Useimmat käsikirjoitusarkiston kokoelmat löytyvät kohdehenkilön nimellä luetteloista Kohdehenkilöt A-L ja Kohdehenkilöt M-Y. Näihin kuulumaton muu aineisto on järjestetty sisällön...
En löytänyt taiteilijaa Kuvataiteilijamatrikkelista enkä kansainvälisestä Ars mundi. Yhdysvaltalaisesta AskArtista löytyy Hunt-nimisiä artisteja, siellä voi käydä tutkimassa, voisiko joku heistä olla sama Hunt.
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa:
Bukowskis
Hagelstam & Co
Helander
Aleksis Kiven Nummisuutarit -teoksesta löytyy ainakin jokseenkin samaa tarkoittava lause "Niin muuttuu maailma, Eskoni".
Kyseinen Kiven teos löytyy myös Kirkes-kirjastojen kokoelmista, saatavuustiedot voi tarkistaa verkkokirjastosta: https://kirkes.finna.fi/
Feministinen epistemologia ei ole kirjaston käyttämä asiasana, joten sitä ei pysty hakemaan tietokannoista. Siihen liittyvää kirjallisuutta voi löytää vain lukemalla ja tulkitsemalla teoksia. Löysin ainoastaan Sanna Karkulehdon ja Ilmari Leppihalmeen artikkelin, jossa tulkitaan Ritva Ruotsalaisen teosta Pandora muun muassa feministisen epistemologian kautta. Sanna Karkulehto & Ilmari Leppihalme: "Jos hän avaisi tämän olennon?" : lesbohalu ja feministinen epistemologia Ritva Ruotsalaisen Pandorassa https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/158931Kirjasampo: Ritva Ruotsalainen: Pandora https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_38121
Hyvään alkuun pääset todennäköisesti kirjoilla Asikainen, Jukka-Pekka: Mainosvalokuvauksen ABC, Potka Pekka: Mainoskuvaus digikameralla ja Seppänen, Janne: Kuvista sanoin, osa 5 Valokuvaa ei ole. Historiasta kertoo Mainoskuva 1920 - 2000. Nämä kirjat löytyvät ainakin Seitti-kirjastojen aineistosta (aineistotietokannan osoite: http://seitti.seinajoki.fi/Intro?formid=find2), osa myös Krannit-kirjastoista, joihin Teuvakin kuuluu. Seitti-kirjastoihin kuuluvat Seinäjoki, Kuortane ja Nurmo. Myös
Kuvia analysoimaan : kuva-analyysin malleja ja sovelluksia -kirja kertoo mainosvalokuvauksesta.
Hei!
Kyseistä teosta ei löydy Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Sitä näyttäisi olevan saatavilla useista Suomen kirjastoista. Voitte tehdä sähköisen kaukolainatilauksen Hämeenlinnan kirjaston sivuilla A-Ö -hakemiston kaukolainatilaukset-kohdassa. Tilaus maksaa 6 €.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Keinonen myy tätä hintaan 21 euroa (http://ornanet-koulutus.fi/pdf/Kirjastohinnasto-2016.pdf). Esimerkiksi HelMet-kirjastoihin ei näitä Keinosen oppaita ole hankittu 2010-luvulla, vanhempia kyllä löytyy.
