Viimeisin suomennettu aakkosdekkari on T niin kuin tappaja vuodelta 2008.
Sue Graftonilta on ilmestynyt enemmänkin aakkosdekkareita englanniksi:
U is for U is for undertow,
V is for vengeance ja
W is for wasted.
Nämä ovat ilmestyneet vuosina 2009 - 2011, mutta niitä ei ole vielä suomennettu.
Linda Howardin viimeisimpiä suomennettuja teoksia ovat:
Yön huntu, 2012
Vieressä ja vaarassa , 2011.
Liian kaunis kuolemaan, 2010.
Kirjailijalla on myös muita vielä suomentamattomia teoksia.
Uusimpia suomentamattomia ovat Prey ja Shadow woman.
Kirjaa löytyy Joensuun, Oulun ja Turun (Åbo Academi) yliopiston kirjastoista. Voit tehdä siitä halutessasi kaukopalvelupyynnön. Helsingissä kaukolainaus on Helsingissä kirjoilla olevalle tässä tapauksessa ilmaista (viiden markan varausmaksua lukuun ottamatta).
YLEn sivuilta löytyvät ääni- ja videolinkit saa auki RealPlayer -ohjelmalla. Maksuttoman RealPlayer 8 Basic -version voi ladata omalle koneelleen osoitteesta http://www.real.com
Osoitteesta http://www.yle.fi/yleista/linkit.shtml
löytää Ylen RealAudio- ja RealVideo -tarjontaa.
Mainitsemasi references-luettelo tarkoittaa lähdeluetteloa, joka tulee sisältyä mm. opinnäytetyöhön. Lähdeluettelossa luetellaan ne teokset, joita on käytetty oman kirjallisen työn pohjana, ja joihin omassa tekstissään viittaa. Esimerkkejä lähdeluettelon laatimisesta voit katsoa mm. teoksesta Eskola: Pilkusta asiaa - ohjeita tieteellisen esseen kirjoittajalle. Lähdeluettelon laatimisesta kerrotaan myös teoksessa Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin. Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjastosta, osoitteesta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816
Lukioissa käytettäviä kirjoja ja kirjasarjoja löytyy kyllä kirjastoista. Lukion kirjat on sijoitettu aiheensa mukaisesti muiden samaa aihetta käsittelevien kirjojen kanssa. Yyt-lyhenne ei ole meille tuttu, mutta ota kirjastoon tullessasi tehtäväsi mukaan, niin varmasti löydämme yhdessä sinulle sopivia kirjoja.
Kirjastotietokannoista kannattaa hakea aiheesta esimerkiksi sanoilla pietari ja asuntotuotanto; pietari ja asuntomarkkinat. Aihe on sellainen, että siitä ei yleisistä kirjastoista paljon löydy. Aineisto on pääsiassa tieteellisissä kirjastoissa. Niistä sitä voi kyllä kaukolainata.
Tässä joitain kenties hyödyllisiä kirjoja ja artikkeleita.
Kymenlaakson kirjastoissa (Kyyti):
Larjavaara: Asuntojen yksityistäminen Pietarissa. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. 1997
Larjavaara: Asuntojen hallinnon muutos Venäjällä. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. 1998
Yliopiston kirjastoissa:
Majamäki: Asumisen ja asuntomarkkinoiden kehitys transitokauden Pietarissa. Pro-gradu -työ, Helsingin yliopisto, 2007
Development of St....
Tätä ei ainakaan löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, enkä löytänyt muistakaan Suomen kirjastoista enkä Digeliuksesta. Kyselin kollegoiltanikin, ja meistä vaikuttaa siltä, että tuota levyä saa vain netistä. Sieltä sitä saa ostettua koneelle ladattavana mp3-tiedostona Amazonista ja iTunesista.
Vielä voi tietenkin tiedustella CD:tä netissä olevasta Discogs-palvelusta (www.discogs.com). Sinne voi jättää ostotarjouksen CD:stä. Voi kuitenkin olla hankala saada levyä sitäkään kautta.
Kotimaisilta levydivareilta voi tiedustella (esim. Keltainen
jäänsärkijä, Black & White tms.).
HTK / PKar. tarkoittaa Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin henkilötäydennyskeskusta.
Hannes Raikkalan teoksessa "Suojeluskuntain historia III" mainitaan seuravaa:
"...sodan loppuvaiheessa kesällä 1944, jolloin kokonaiset palvelukseen kutsutut reserviläisvuosiluokat täytyi nopeasti saada lähetetyiksi kenttäarmeijan täydennykseksi, reserviläiset varustettiin suojeluskuntapiirien henkilötäydennyskeskuksissa ja lähetettiin sieltä suoraan komennuskuntina kenttäarmeijaan".
Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin esikunta sijaitsi Joensuussa, jossa myös (tai välittömässä läheisyydessä) henkilötäydennyskeskuksenkin voi olettaa sijainneen.
Kysymyksessä mainittu Henkilötäydennyskeskus 2 (HTK 2) sijaitsi Kansallisarkiston digitaaliarkistosta...
Hyeenat ovat koiramaisesta ulkonäöstään huolimatta sukua sivettieläimille ja niiden arvellaan kehittyneen sivettikissojen tapaisesta eläimestä ennen varhaismioseenikautta 26 miljoonaa vuotta sitten. Hyeenojen käyttäytymisessä ja rakenteessa on koiramaisiakin piirteitä, mutta myös kissaeläimille ominaisia piirteitä. Väite pitää paikkansa, että hyeenat ovat läheisempää sukua kissoille kuin koirille niiden polveutumishistorian perusteella.
Lähteet: Maailman luonto 2: nisäkkäät (1999); https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyeenat
Äitenpäiväarvonta kirjoitetaan yhteen. Sana on kahden tai useamman itsenäisen sanan muodostama, yhtä käsitettä ilmaiseva sana ks. https://www.kielikello.fi/-/yhdyssanat
Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan valikoidusti. Suosittelen olemaan yhteydessä siihen kirjastoon, jonne haluat kirjoja lahjoittaa.
Joissain kirjastoissa on myös kirjakierrätyspisteitä, jonne voi jättää muutaman kirjan.
Kirjastojen kirjakierrätyspisteet löytyvät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Ilmiön - tai oletetun ilmiön - nimi on retrokausaliteetti. Asiaa ovat pohtineet lähinnä filosofit ja fyysikot. Esimerkiksi Huw Price on käsitellyt aihetta teoksessaan Time's Arrow and Archimedes' Point (kirja löytyy mm. Turun yliopiston kirjastosta). Lisää aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelista https://en.wikipedia.org/wiki/Retrocausality
Näiden tietojen perusteella on todennäköistä, että kyseessä on ruskosammakko (Rana temporaria). Suomen sammakkoeläimet ja matelijat -sivustolla (https://www.sammakkolampi.fi/) kerrotaan näin: Ruskosammakko on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Ruskosammakko talvehtii joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa maakoloissa ja kivien alla. Ruskosammakko ei ole kovin nirso elinympäristönsä suhteen, kunhan se löytää päiväksi mukavan varjoisan, ja tarpeeksi kostean piilopaikan. Useimmin ruskosammakoita tapaa puutarhoista, metsistä, niityiltä ja soilta. Ruskosammakko on hämäräaktiivinen eläin, mutta sateen jälkeen se voi liikkua myös päiväsaikaan. Kesällä ruskosammakko on pääasiassa maaeläin, ja silloin se liikkuu...
Kyseessä on varmaankin Raymond QUENEAUN teos "Tyyliharjoituksia".
Se on helposti saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista,
saatavuustiedot löytyvät aineistohaku Plussasta.
Federica on italian ja espanjan kielessä käytössä oleva Federicon feminiininen sisarnimi. Molemmat kuuluvat vanhaan nimiperheeseen, jonka muunkielisiä muotoja ovat esim. Frederic ja Frederica, Friedrich, Friederike, suomessa Fredrik ja Fredrika. Nimen alkuperä voidaan jäljittää muinaissaksan nimeen Frithuric, ”rauhanruhtinas” (frithu eli rauha, turvallisuus ja ric tai rikja eli valtias, mahtava, rikas). Federica siis merkitsee mahtavaa ja voimakasta rauhan tuojaa, rauhan valtiasta.
Lähteet : Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988.
http://italian.about.com/library/name/blname_federica.htm
Tarvitset luvan tekijältä tai hänen oikeuksien haltijaltaan https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Voit kysyä lisätietoja osoitteesta info@sanasto.fi
Tai olla yhteydessä musiikin tekijänoikeusjärjestöön Teostoon heidän yhteydenottolomakkeensa kautta.
