Kuollutmeri on nimestään huolimatta kahdesta altaasta koostuva suolainen järvi, jonka pohjalla on asfalttikerrostumia ja siinä elää vain suolaisen veden bakteereja. Kuollutmeri ei ole vastakohta merille.
Lähteet: Maailman 100 suurinta ihmettä, Hki, Otava 2005; Maailman nähtävyydet, 7, WSOY, Porvoo, Hki, Juva, WSOY, 1982; WSOY iso tietosanakirja , osa 5:Kp-L, Porvoo, Hki, Juva, 2p. WSOY,1997
Asiasta kannattaísi kysellä suoraan Keski-Espoon kirjastosta. Välitän tämän viestin samalla myös heille tiedoksi.
Keski-Espoon kirjaston verkkosivut ja yhteystiedot: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;104382 DVD:n omistajakirjastolla on parhaat mahdollisuudet tutkia asiaa tarkemmin.
On mahdollista, että kotelo on jäänyt tarkistamatta kunnolla edellisellä palautuskerralla, ja DVD jäänyt edelliselle asiakkaalle.
Kuvauksesta tulee mieleen Diane Setterfieldin Kolmastoista kertomus (2007), vaikka kirjan alkuperäinen kieli onkin englanti ja professorikin muistaakseni kirjailija.
Kysyn asiaa kirjastovirkailijatyöryhmän suunnasta, ja sieltä kerrottiin, että Kirjastovirkailijapäivät järjestään joka toinen vuosi. Koska ne olivat vuonna 2014, seuraavat päivät järjestetään vasta 2016. Paikkaa tai tarkkaa aikaa ei ole vielä päätetty, mutta niitä suunnitellaan parhaillaan.
10.6.2015 pidetään Seinäjoella aamupäivällä kahden tunnin tapaaminen ajankohtaisesta aiheesta ”Virkailijan muuttuva työnkuva – tulevaisuuden tuhattaitoinen moniosaaja?”. Kirjastovirkailijaryhmä on mukana myös Seinäjoen valtakunnallisilla kirjastopäivillä 10.–12.6.2015.
Kirjastovirkailijatyöryhmän sivut löytyvät osoitteesta http://suomenkirjastoseura.fi/tyoryhmat/kirjastovirkailijatyoryhma/.
Turun kaupunginkirjastossa sinun on mahdollista lukea mikrofilminlukulaitteella Helsingin Sanomia kyseisiltä ajoilta. Sinun täytyy pyytää kyseisten vuosien Helsingin Sanomien mikrofilmit varastosta ja varata samalla mikrofilminlukulaite. Voit tehdä tämän paikan päällä pääkirjaston tieto-osastolla tai puhelimitse (02-2620629 tai 02-2620630). Filmit noudetaan seuraavaksi arkipäiväksi. Mikäli tarvitset opastusta lukulaitteen käytössä, mainitse asia varatessasi aikaa.
Ainakin kahdessa lehtiarvostelussa on käsitelty Jari järvelän Lentäjän poikaa:
E-S 2000-01-28, Kirja-arv.
Suomen kuvalehti 1999, Kirja-arv., nro 43, sivu 82-83
Arvatenkin siksi, että sodan riehuessa ihmiset haluat laulaa ihan muista asioista, sen sodan muistaa muutenkin. Kun tanssiminen oli sota-aikana kiellettyä, laulaminen sentään sallittiin. Vaikka ns. sotilaslauluissakin on ollut suursuosikkeja, kaikkialla maailmassa on sotienkin aikana laulettu mieluiten samoja lauluja, jotka rauhankin aikana ovat mieltä ilahduttaneet tai innostaneet.
Viranomaiset julkaisivat sotien aikana laulukirjoja, joissa selkeästi tasapainoteltiin propagandan ja ostajien miellyttämisen välillä. Vaikka taistelujoukoille tehtiin myös melko puhdasverisiä sota-aiheisia laulukokoelmia, useimmiten mukana olisi suosittuja kansanlauluja ja jopa iskelmiä. Kyllähän propagandajoukoissakin tiedettiin, mistä kansa pitää....
Hei,
Tällä hetkellä ei ole löytynyt monologia tai muuta teosta, joka loppuisi sanoihin "Miksi minä päästin sen pojan lähtemään?". Kysymäsi teksi on voinut olla joko jostakin painetusta tekstistä tai sitten esittäjän kirjoittama. Mainitsithan, että esittäjä harrasti myös kirjottamista.
Voit palata myöhemmin asiaan uudelleen, jos haluat.
Arja
USA:n ja Neuvostoliiton välinen jääkiekko-ottelu pelattiin ja näytettiin Helsingin Sanomien (22.2.1980) ohjelmatietojen mukaan Suomessa n. klo 23.55-02.30.
Aivan kuvan kaltaisen liivin ohjetta en onnistunut löytämään. Tässä muutama muu:
Novita: https://www.novitaknits.com/fi/naisen-virkattu-liivi-novita-pikkusisko-…
Drops Design: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=4232&cid=11
Kokonaisista paloista liivin voi sommitella itse. Isoäidinneliön perusohje löytyy esim. Novitalta: https://1588670.167.directo.fi/@Bin/1265741446aee17f8c63c52ab97e30e5/16…
Indica ja japonica ovat viljelysriisin eri alalajeja. Niitä kasvatetaan eri maantieteellisillä alueilla, joihin nimet viittaavat.
Indica-lajikkeita kasvatetaan pääasiassa subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla Intiassa, Pakistanissa, Filippiineillä, Kiinan eteläosissa ja Afrikassa. Niiden katsotaan olevan lähtöisin Intian alueelta.
Japonica- tai sinica-lajikkeet menestyvät lauhkeassa ilmastossa ja vuoristoisimmalla alueilla. Niitä on kasvatettu ennen kaikkea Japanissa, Koreassa ja Kiinan pohjoisosissa. Niiden alkuperä on Kiinassa, Jangtsejoen suistossa.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riisi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oryza_sativa_subsp._indica
https://www.majordifferences.com/2013/11/...
Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa Sainion kirjan hankkimisesta pidättäydytään toistaiseksi mahdollisten oikeustoimien vuoksi. Muutamiin maakuntakirjastoihin (Rovaniemi, Pori jne.) kirja on tilattu, mutta vain Lahdessa näytti yksi kappale olevan lainauskunnossa ja kierrossa. Uskoisin muiden kirjastojen noudattavan pääasiallisesti samaa linjaa Helsingin kirjastojen kanssa.
Fennica-tietokanta eli Suomen kansallisbibliografia sisältää tiedot Suomessa julkaistuista teoksista.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica.html
https://finna.fi
Arto-artikkeliviitetietokanta sisältää vastaavasti Suomessa julkaistuja artikkeleita.
https://finna.fi
Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko toimii valtakunnallisesti lääketieteellisenä keskuskirjastona Suomessa.
http://www.terkko.helsinki.fi/
Tämä liittyy epäilemättä siihen, että tuohon aikaan venäläiset viranomaiset pelkäsivät Saksan maihinnousua Suomenlahdella, myös Helsinkiin. Katuvalojakin pimennettiin tai maalattiin, kuten ilmenee esim. Helsingin Energian Kaupunkikuva-julkaisusta (sivu 36):
http://issuu.com/helsingin.energia/docs/kaupunkikuva
Linnoitustöitäkin tehtiin tämän seurauksena pääkaupunkiseudulla:
http://kaupunginosat.net/konala/index.php?option=com_content&task=view&…
Kajaanin kaupunginkirjastossa on olemassa kaikki tällä hetkellä suomennetut teokset. Kunhan osia suomennetaan lisää, niin ne varmasti hankintaan kirjastoon. Englanniksi ei ole mahdollista hankkia kaikkia osia ainakaan tällä hetkellä määrärahojen rajallisuuden vuoksi, mutta mahdollisuuksien mukaan yritetään hankkia englanninkielisiä teoksia lisää.
Yleensä vedenkeittimien vastukset on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, joten kuparimyrkytyksen vaaraa ei ole. Toisissa malleissa vastukset on sijoitettu pohjan alle, joten ne eivät ole vesitilassa. Laitteen valmistajalta tai maahantuojalta kannattaa selvittää vastuksen materiaali.
Jos sinulla on vanha kirjastokortti, voit käydä hakemassa uuden kirjastostasi. Verkkokirjastoon kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin tunnuksen, joka löytyy kirjastokortista viivakoodin alapuolelta, ja lisäksi tunnusluvun (PIN). Tunnusluku on nelinumeroinen koodi, jonka saat myös kirjastostasi.
