Edgar Rice Burroughsin Mars-sarjan viisi ensimmäistä osaa on julkaistu suomeksi jo 1920-luvulla ja niistä on otettu uusintapainoksia 1940- ja 1960-luvuilla. Kirjojen päähenkilö John Carter siirtyy mystisesti Maasta Marsiin ja kokee siellä uskomattomia seikkailuja.
Wikipediasta löytyi listattuna japanilaisia kustantamoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Japanilaiset_kustantamotKustantamoiden maailmanlaajuisilta sivuilta voi löytää englanniksi tietoa ja mahdollisesti kääntää sivuston selaimessa vaikka suomeksi.Esimerkiksi https://www.kodansha.com/ on yksi Japanin suurimmista kirja- ja lehtikustantamoista. Sivustolta löytyy ohjeet yhteydenottoon erilaisissa tilanteissa.
Georges Simenon kirjoissa komisario Maigret´n Louise-rouva tarjoilee miehelleen ranskalaisen keittiön parhaita paloja. Rex Stoutin kirjassa kirjassa Liian monta kokkia (1972) Nero Wolfen paljastaa muutaman ruokaohjeen, joilla on leuhkinut jo pitkään.Monissa uudemmissa dekkareissa on myös ruoka keskeisessä roolissa. Dekkarigulinaristi on esimerkiksi Donna Leonin kirjojen Guido Brunetti. Kirjojen pohjalta on koottu keittokirja ”Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettiin tapaan”. Samoin Outi Pakkasen dekkareiden Anna Laine on tunnettu ruoanlaittaja. Hänen ruokajutuistaan on myös julkaistu reseptikirja. Dekkareita, joissa on ruokaohjeita voi hakea Kirjasammon avulla. https://www.kirjasampo.fi/
"Gabriel, tule takaisin" näytelmästä on tehty libretto ja näytelmän käsikirjoitus löytyy myös kirjasta Mika Waltarin näytelmät Wsoy 1999. TEKIJÄ Waltari, Mika, kirjoittajaTEOS Mika Waltarin näytelmät / [toimittaja: Irina Björkman]Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1999ULKOASU 841 sivua : kuvitettu ; 24 cm TEKIJÄ Kuusisto, Ilkka, säveltäjäTEOS Gabriel, tule takaisin : nelinäytöksinen ooppera : libretto / Ilkka Kuusisto ; vapaasti Mika Waltarin näytelmän mukaan sovittanut Esko ElsteläJulkaisutiedot Helsinki : Suomen Kansallisooppera, 1998ULKOASU 48...
Helsingin kaupunginkirjaston keskitetty varasto sijaitsee pääkirjastossa Pasilassa, käyntiosoite Kellosilta 9. Siellä olevia kirjoja pääsääntöisesti lähetetään muihin kirjastoihin, mutta lehdet ovat tästä poikkeus. Niitä ei lähetetä muihin kirjastoihin edes lukukappaleiksi, koska on tarkoitus, että lehdet ovat aina saatavilla yhdessä paikassa kopiointia tai lukemista varten. Ne ovat myös olennainen osa tietopalvelua.
Mainitsemaanne Eeva-lehteä löytyy varastosta vuosikerrat 1936-1951, 1965-1980, 1995-1998. Uusimmat numerot löytyvät pääkirjastossa uutisalueelta. Muiden lehtien saatavuuden voitte tarkistaa sivulta http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm
Elinkeinotoimesta on lyhyt yleisesitys kirjassa Oulasvirta, Lasse : Toimiva kunta, 2001, s. 53. ja sen vanhemmassa laitoksessa Oulasvirta, Lasse : Kuinka kunta toimii, 1996, s. 69-70. Kunnat.net –sivuilta www.kunnat.net löytyy Sirkku Ahvo-Lehtisen ja Heikki Miettisen verkkojulkaisu Arvio kuntien elinkeino- ja työllisyyspolitiikan resursoinnista vuonna 2000. Julkaisu löytyy elinkeinopolitiikkaa koskevalta sivulta. Siinä on 30 kunnalle tehdystä kyselytutkimuksesta tulokset, koskien myös elinkeinotoimen organisointia ja resursointia. Verkkojulkaisun voi hakea myös hakukoneella, esim. www.google.fi hakemalla julkaisun nimellä. Uudempaa tietoa kirjoista en valitettavasti löytänyt.
Cd-levyjen hankintaan tekijänoikeuslailla ei ole vaikutusta. Sen sijaan kirjastoon hankittaviin videoihin ja DVD-levyihin täytyy saada tekijänoikeuksien haltijalta lainausoikeus ja/tai julkinen esitysoikeus.
Tavallisimmin kirjastot ostavat kuvatallenteet myyjiltä, jotka ovat em. oikeudet hankkineet.
Luokasta 79.8 löytyy erilaisia peleihin ja leikkeihin liittyviä kirjoja. Esimerkiksi Kirsti Koivulan "Myötätuulta tupaan" on eläkeikäisten toimintaan suunnattu kirja, jossa on myös vinkkejä iltaohjelmaan. Myös muihin Koivulan kirjoihin kannatta tutustua. Kirsti Mannisen "Ihanat iltamat" -teoksessa on ideoita juhlan järjestäjälle ja se vastaa tavallista iltamanjärjestäjää askarruttaviin kysymyksiin.
Kyseessä voisi olla Elizabeth McGregorin Jäälapsi (The ice child, suom. Anu Niroma, 2003).
Voit lukea tarkemman kuvauksen teoksesta alla olevasta linkistä kirjallisuuspalvelu Kirjasampoon.
Jäälapsi Kirjasammossa
https://www.finna.fi/Record/piki.494657?sid=4183542219
Pikkuserkkujen lapset ovat keskenään kolmansia serkkuja/kolmannen polven serkkuja tai kansankielellä "sokeriserkkuja". Kuitenkaan sinun ja pikkuserkkusi tyttären väliselle sukulaisuussuhteelle ei ole virallista nimitystä suomen kielessä. Eri sukulaisuussuhteita voi tarkastalla esimerkiksi tästä taulukosta:https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyvään materiaaliin pääset
käsiksi Plussa-haun kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi Asiasanalla äänenmuodostus löytyy 15 viitettä, mm. seuraavat:
Rossing, Thomas D. The science of sound (1990), Parviainen, Kati Puhe-elimistön rakenne ja sen toiminnan perusteet (1973), Campbell, Murray The musician's guide to acoustics (1998) ja Brown, Oren L. Discover your voice how to develop healthy voice habits (1996).
Lisää aiheesta voit etsiä myös Sibelius-akatemian kirjastosta www.siba.fi, puh.09 - 405441
Kyllä löytyy venäjänkielisiä äänikirjoja pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saat niistä luettelon kirjastohausta (http://www.helmet.fi/) klikkaamalla auki sanahaku-kohdan ja kirjoittamalla hakusanaksi äänikirjat ja valitsemalla kieleksi venäjän.
Varisperhe ja käkiperhe -runon kirjoittaja on A. V. Haarnoja [A. V. Perälä]. Se on julkaistu ainakin Une Haarnojan [Aune Perälä] toimittamassa kokoelmassa Kuororunoja pienille (Valistus, 1949).
Oulunsalon kirjastosta on asiakkaiden käytössä oleva kopiokone. Myös Oulun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on kopiokone. Kopioiden hinnat löytyvät seuraavasta linkistä:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/palvelut/maksut.html
Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta löytyy aakkosellinen hakemisto suomalaisista kustantajista osoitteessa: http://www.booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/
#-merkkiä, josta käytetään myös sanaa hashtag, käytetään aihetunnisteena. Jos julkaisussa olevaa aihetunnistetta #leikki painaa, voi nähdä muita Facebookin julkaisuja, joita kaverilistalla olevat henkilöt tai henkilöt joiden tili näkyy kaikille ovat kirjoittaneet. Aihetunnisteiden alkuperäinen tarkoitus oli auttaa löytämään itseä kiinnostavia julkaisuja. Nykyään ne ovat kehittyneet osaksi sosiaalisen median kielenkäyttöä, ja niitä saatetaan käyttää lauseenomaisesti (#tämä#on#esimerkkilause).
Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi Kielikellon artikkelista vuodelta 2018: https://www.kielikello.fi/-/kun-risuaidasta-tuli-hashtag
Aihetunnisteet otettiin käyttöön Facebookissa vuonna 2013: https://yle.fi/uutiset/3-6686562
Lainoja ei pidä palauttaa kirjaston palautusluukkuun tai postilaatikkoon/postiluukkuun nyt kun kirjastot ovat suljettuja, sillä lainat eivät eräänny kirjastojen ollessa suljettuna.
Roland af Hällströmin elokuvan Poika eli kesäänsä (1955) alussa ja lopussa F. E. Sillanpää lukee katkelman teoksestaan Elämä ja aurinko, johon elokuva perustuu. Alun katkelma on teoksen prologista - tosin hiukan muutettuna. Lopun lainaus on puolestaan teoksen epilogista.
Teoksen voitte lukea digitoituna alla olevasta linkistä.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/46518/pg46518.html
Elämä ja aurinko -romaanin painettua versiota on lainattavissa Helmet-kirjastoissa useampana painoksena. Voitte tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_107883
