Keskustelin asunnottomien hätämajoituksesta Helsingin seurakuntayhtymässä työskentelevän diakoni Kimmo Kajaksen kanssa ja tutustuin hätämajoitusta koskeviin julkaisuihin verkossa. Helsingissä tai muualla maassa eivät kirkot hätämajoitusta nähtävästi tarjoa vaan sen takaavat muut toimijat. Asian voi vielä tarkistaa.
Seuraava koskee Helsinkiä ja on lainaus Hoivan sivuilta:
"Aikaisemmin hätämajoituksesta huolehti Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Helsingin kaupunki kilpailutti hätämajoituspalvelut vuonna 2020 ja sitäan kautta diakoni siirtyi 1.1.2021 lähtien Diakonissalaitoksen Hoivalle. Palvelunan ostaa Helsingin kaupunki."
https://www.hoiva.fi/blog/diakonissalaitoksen-hoiva-jarjestaa-hatamajoi…
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Bagge, Tapani: Miehet asialla
Todelliset tee-se-itse -miehet kertovat. Edesottamukset jatkuvat kirjassa Miehet maailmalla.
Jonasson, Jonas: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi
Allan Karlsson karkaa vanhainkodista ja saa vahingossa haltuunsa rikollisliigalle kuuluvan matkalaukullisen rahaa. Pian häntä jahtaavat niin poliisit, roistot kuin mediakin.
Peltonen, Juhani: Elmo
Tarina voittamattomasta urheilijasta, joka otteli yksin koko muuta maailmaa vastaan ja kaatui kesken sadan metrin juoksun, mutta voitti silti. Ylenpalttista isänmaallisuutta ja urheilusankaruutta parodioiva teos on kotimainen klassikko.
Ropponen, Markku: Koirapuistoromaani
Kaupunki perustaa salaperäisen testamenttilahjoituksen...
Tässä on muutama saaristoon sijoittuva kirja:Ulla-Lena Lundberg: Kuninkaan AnnaUlla-Lena Lundberg: JääLea Edwads: Merikipunoita : merimies, muija ja mukulat - aavalta ankkuriinTuula Rotko: Saman taivaan allaKirjasampo-sivustolta voi löytää lisää, esim. hakusanoilla ’saaristot’ tai ’saaristolaiskirjallisuus’ https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa.
Kyseessä on varmaankin Thomas Brezinan kirjoittama Seitsemän tassua ja Penny -sarja.Lisätietoa sarjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/seitsem%C3%A4n%20tassua%20ja%20penny
Maria Gripen 1980-luvulla suomennettu neliosainen Varjo-sarja (Salaisuus varjossa, ...ja metsän valkeat varjot, Varjojen lapset ja Varjojen kätkö) voisi olla muistamasi.
Sarjassa on mystikkaa, outoja ääniä ja kartanoita. Siinä esiintyy myös henkilö nimeltä Falck af Stenstierna. Alla olevassa blogissa esitellään kirjasarjaa:
http://sarankirjat.blogspot.fi/2012/04/maria-gripen-varjo-sarjasta-sala…
Suosittelen käyttämään myös muita sosiaalisen median kanavia, kuten esim. etsimään meriaheisia blogeja:
https://www.blogit.fi/tag/meri
Myös erilaisissa kuvapalveluissa, kuten instagramissa tai flickrissä voi tehdä hakuja meriaiheisista kuvista.
Hyvä lähtökohta on ainakin väitöskirja Toivoisin eläväni päivän kauemmin kuin lapseni, tekijä: Oiva Antti Mäki, 1998. (Acta Universitatis Tamperensis 616). Sen lähdeluettelo on laaja, ja siinä on myös englanninkielistä aineistoa. Fennica CD-ROM antaa hakusanoilla kehitysvamm* ja omaishoi* myös toisen viitteen, jossa tekijänä Johanna Kaunistola, 1998.
Lehtiartikkeleiden viitetietokanta Aleksi CD-ROM antaa samoilla hakuehdoilla vian yhden viitteen.
Olisiko hyötyä kirjasesta Hyvää palvelua 2000 : omaishoitajille, vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, 2000. Siinä mainitaan ainakin Omaishoitajat ja läheiset ry:n yhteystiedot.
Google-haku antaa mahdollisuuden kielivalintaan.
-klikkaa kieliluettelosta esim. venäjä ja voit surffailla ja katsoa tietoa valitsemallasi kielellä:
http://www.google.fi/language_tools?hl=fi
Hyvää kevättä!
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi mainitaan, että Ariela ja Ariella -nimet ovat Arielin sisarnimiä. Ariel tarkoittanee hepreaksi jumalan leijonaa.
Sariellan selitystä siitä ei suoraan löytynyt. Sari on Saaran muunnos. Saara on heprean ruhtinatar, prinsessa. Ella on Elinan (Helenan) tai Eleonooran lyhennys. Englannissa ajatellaan sen tarkoittavan kaunista keijukaista. Helena on alkuaan kreikan loistavaa, säteilevää merkitsevä sana.
Lisää merkityksiä löydät Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Kyseinen DVD-levy kuuluu Itäkeskuksen kirjaston kokoelmiin. Kontulaan sitä ei ole hankittu, mutta Kontulan asiakkaat voivat yhtä lailla varata sen Helmetin kautta. http://www.helmet.fi/record=b2020232~S16*fin.
Valitettavasti näin tuoretta tietoa ei näytä löytyvän.
Netissä on luettavissa suomalainen tutkimus
Suomalainen palkkataso EU-vertailussa
http://akateemisetnaiset.fi/wp-content/uploads/2014/11/Suomalainen-palk…
josta löytyy monipuolisia palkkatilastoja vuosilta 2007-2011.
Näiden mukaan keskipalkka nousi Italiassa tuona jaksona 2178 eurosta 2274 euroon. Ottaen huomioon, että talouskasvu ja inflaatio on EU:ssa näinä vuosina ollut vähäistä, luulisi tuon jälkimmäisen lukeman edelleenkin olevan melko lähellä vuoden 2015 arvoa.
Tutkin sekä antikvariaattien verkkoluetteloita että kansallisbibliografiaa.Tällä perusteella sanoisin, että tuorein nidottu keltakantinen Neiti Etsivä -kirja on Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976). Samana vuonna julkaistiin vielä myöskin uusintapainoksia sarjan varhaisemmista osista keltakantisina versioina, mutta vuoden 1978 julkaisut ovat jo olleet sidottuja painoksia uudenlaisilla kansikuvilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.antikvaari.fi/
https://www.antikka.net/index.asp
Videokasettina Pessi ja Illusia on lukuisissa suomalaisissa kirjastoissa: Sysmä, Vesilahti, Jyväskylä, Rovaniemi, ja Lestijärvi. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mukaan Pessi ja Illusia -elokuvaa ei ole julkaistu Suomessa toistaiseksi DVD:llä, siksi sitä ei ole Suomessa saatavissa kirjastoissa. Pessi ja Illusia -elokuvan reitti saksaankielisille markkinoille ei ole tiedossamme.
Elokuva on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä: https://kavi.fi/fi/rtva/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/ohjelmavirta
Lähteitä:
Amazon https://www.amazon.de/Pessi-Illusia-Feenland-Eija-Ahvo/dp/B00KASQV8C
Finna: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=Pessi+ja+Il…...
Koko Hubara ääntää teoksensa Bechi nimen 'behi'. Nimen terävä h-äänne on samankaltainen kuin esimerkiksi saksan kielen sanassa 'ich'.
Voit kuulla Koko Hubaran lausuvan itse nimen esimerkiksi netistä löytyviltä videoilta, joilla häntä haastatellaan.
