Yleissääntö on, että erisnimiä taivutetaan kuten muitakin sanoja. Substantiivi atlas taipuu atlaksen, joten sitä voi käyttää myös nimen taivutusmuotona.LähteetKielikello: Erisnimiäkin taivutetaan https://kielikello.fi/erisnimiakin-taivutetaan/#:~:text=T%C3%A4h%C3%A4n%20malliin%20on%20poikkeus:%20jos,:%20Kullalle%2C%20Sointu%20:%20Soinnulle.Kielitoimiston sanakirja: atlas https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/atlas?searchMode=all
Valtioneuvosto asetti vuonna 1998 Totuuskomissioksi luonnehditun sotasurmaprojektin, joka jatkaa työtään vuoteen 2003. Sen tuloksia löytyy osoitteesta http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main
Täydellinen tämä luettelo ei ole ja puutteiden syistä löytyy myös tietoa edellämainitusta osoitteesta.
Oletin, että ensimmäiset kolme hakusanaa kuuluisivat samaan tiedonhakuun ja lisäksi on kaksi kolmesanaista tiedonhakua.
1. Onkohan tämä lehden nimi lähellä sitä mitä ollaan etsimässä (löytyy vapaasti käytettävästä Find Articles.comista): Sex Roles: A Journal of Research
An interdisciplinary, behavioral science journal with a feminist perspective publishes original research reports that illuminate the underlying processes and consequences of gender role socialization, gendered perceptions and behaviors, and stereotypes. Nettiosoite lehden vuosikertoihin ja itse palveluun . Löytyy paljon myös haulla "informal adult education".
2. Vapaasti käytettävä eViikki löytää yhden artikkelin haulla "gender equal*" (asteriski-merkki on katkaisumerkki)...
Suomenkielistä aineistoa Sudanista ei ole paljon.
Maantieteen yleisteoksista kuten Maailma tänään, osa 16 kannattaa katsoa. (Ei ihan uutta tietoa, ilmestynyt vuonna 1998.) Sudanista lyhyesti on Kimmo Kiljusen kirjassa Valtiot ja liput, 2002.
Vuonna 2006 ilmestyneessä Julie Flintin teoksessa Darfur : pitkän sodan lyhyt historia, on lopussa katsaus Darfurin ja koko Sudanin tulevaisuuteen.
Etätietopalvelussa on aiemmin kysytty Sudanin heimoista. Vastauksessa viitattiin Yleisradion sivulle
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b6a8… .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilla on kattava linkkikokoelma maailman maista. Pääosa näistäkin linkeistä on englanninkielisiä
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=...
Frank-monihaulla, http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/, selviää, että nämä kirjat ovat lainattavissa myös muualta Suomesta, ainakin Kokkolan kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voi tehdä kirjastossa, kaukolaina maksaa 7,-€. Toinen mahdollisuus on ehdottaa kirjoja hankittavaksi, hankintaehdotuksen voi tehdä myös internetissä: http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/palautetta_kirjastolle/hankintaehdotus… .
Kosmetiikan maahantuonnista ei löydy kirjoja. Yhteistietokanta Melindan mukaan aiheesta on tehty joitakin opinnäytteitä, joiden lähdeluetteloakin kannattaisi ehkä katsoa:
Virkki, Suvi: Maahantuonti Italiasta : T:mi Pirjo Koskelainen. Turun ammattikorkeakoulu, 2002
Rinne-Laturi, Stella: Kosmetiikkasarjan tuonti ja jälleenmyynti. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2012
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivulta löytyy ohjeita kosmetiikkatuotteiden maahantuontiin http://tukes.fi/fi/Palvelut/Usein-kysyttya-UUSI/Kuluttajaturvallisuus/K… ja muutenkin kosmetiikkaa koskevaa tietoutta, mm. lainsäädäntöä http://tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy muutamia yleisiä maahantuontiin...
Sarja voisi olla 1970-luvulla ilmestynyt Seepra-sarja tai lähinnä 1980-luvulla ilmestynyt Isoseepra-sarja. Sarjoissa ilmestyi kirjoja monista aiheista, mm. keittokirjoja.
Yleisten kirjastojen kokoelmissa näiden sarjojen kirjoja on enää vähän jäljellä, joten sisältöä emme pysty tarkistamaan. Yksi mahdollinen olisi Isoseepra-sarjan Pikkulämpimät ja iltapalat-Herkkuja pieneen nälkään -kirja, jonka kuva löytyy antikvariaatin sivuilta:
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=385824
Kurhila-Hillilän peruna- ja pellavakylästä saat tietoa nettiosoitteesta http://www.phnet.fi/kylat/kurhila/default.htm.
Siinä esitellään kylä ja kerrotaan sen historiasta ym. Pääset sivulta myös Kurhilan koulun etusivulle. Risto Louneman artikkeli "Kylä kultakehyksissä" käsittelee EU:n tukeman Kurhila-Hillilän kaksoiskylän kehittämisprojektia Pellervo-lehdessä v.1998, no 8,ss. 16-21.
Merja Jalosta löytyy tietoa esim. Kirjasammon ja Kustantajan (WSOY) sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff
https://www.wsoy.fi/kirjailija/merja-jalo
Hänen lapsuudestaan näissä eikä myöskään kirjoissa juuri ole tietoa. Kirjasammon sivuilla hän kertoo, että hänelle voi kirjoittaa kustantajan kautta.
Ilmoitan eteenpäin linkkien toimimattomuuden, kiitos tiedosta.
Mitä halusit kirjasta kysyä? Finna-hakupalvelun mukaan kirja on julkaistu vuonna 1948. Se on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa, ja tilattavissa erikoislukusalissa luettavaksi:
https://www.finna.fi/Record/fikka.3662749
Tällä hetkellä kirjaston käytössä on rajoituksia korona-aikaan liittyen. Niistä voi lukea alta:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/aukioloajat
Finnan artikkelitietokannasta ei löydy tällaista juttua, https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~building%3A%221%2FNLF%2Fa…
HS:n arkistosta löydän vain maininnan lentoperämieskursseille hyväksytyistä, 16.6.1961. Päivänlehden arkiston hausta en löytänyt myöskään enkä Jämsän kirjaston paikallisaineistosta. Sähköinen Päivälehden arkisto, s-postiosoite paivalehdenarkisto@hssaatio.fi,
Etsintää auttaisi, jos olisi tietoa siitä, missä juttu on mahdollisesti julkaistu.
Kouvolan kaupunginkirjastossa on seuraavat kaksi sanakirjaa: Leevi Latvatalo, Kantri 2000: suomi-englanti-suomi: maatalouden ja maaseutuelinkeinojen erikoissanakirja, 2000; Liisa Mali, Maatalouden sanakirja (suomi-ruotsi-saksa-englanti), 1958.
Voit etsiä lisää yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta https://finna.fi hakusanoilla maatalous ja sanakirjat sekä kotieläimet ja sanakirjat.
Sanakirjoja löytyy myös netistä. Voit hakea itse Makupalat-linkkikirjastosta http://www.makupalat.fi/. Valitse Yhteiskunta - Maa-ja metsätalous - Maatalous - Sanastoja - saat neljä linkkiä.
Kirjojen kirjoittamisella ei ole alaikärajaa, joten kyllä nuorenkin on mahdollista saada kirjansa julkaistua. Helppoa se ei toki ole, sillä kaikista käsikirjoituksista vain todella pieni osa päätyy kustantajan julkaistaviksi. Osuus saattaa olla jotakin puolesta prosentista viiteen prosenttiin, hiukan kustantamoittain vaihdellen. Mainittakoon, että suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli myös 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Jos saat kirjasi valmiiksi, sitä ei kannata ehkä lähettää ihan suoraan kustantajalle. Voi olla hyödyksi antaa teksti luettavaksi tutuille, jotka voivat antaa kirjoituksesta palautetta. Palautteen perusteella kirjaa voi muokata. Käsikirjoitusta...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy mitään aineistoa tšetšeenin kielellä, ei lapsille eikä aikuisille.
Myöskään muista pääkaupunkiseudun kirjastoista ei näytä löytyvän tšetšeenin kielistä aineistoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tiedustelin asiaa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta vastausta kysymykseenne ei valitettavasti löytynyt. Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa runon.
En löytänyt vientitietoja yhtiön sivulta, http://ymparisto.eckes-granini.fi/2019kevat/fi/eckes-granini-finland/ enkä yhtiökuvauksesta.Elintarviketeollisuuden tilastoista, https://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html ja Tullin Uljas-tilastotietokannasta en löydä tilastoja yksittäisten tuotteiden tai tuottajien tietoja. Marli kuuluu osana Eckes-Granini -yhtiöön, jonka päämaja on Saksassa. Etsiskelin nettikauppojen listoilta Virosta Kaubamajasta ja Rimistä, Latvian Rimistä, kolmesta ruotsalaisesta sekä kahdesta saksalaisesta kaupasta, mutta niistä ei löytynyt Marlin tuotteita, kylläkin tuon Graninin. Asiaa voisi tiedustella Eckes-Granini Finlandista https://eckes-granini.fi/palaute/.
Vaikka suora käännös näyttäisikin vastaavan everstin (colonel) tai (kenttä)kapteenin arvoa, niin oheisen artikkelin mukaan kyseisen termin pitäisi nykyään vastata lähinnä kenraalin arvoa:
https://de.zxc.wiki/wiki/Maestre_de_campo
“The field master (Maestro de campo) who is often compared to a field captain or colonel, must be viewed as the rank of general in today's terms. He was directly subordinate to the captain general (capitán general), that was usually the king himself or his chief military officer, and stood above the sergeant-major.
https://en.wiktionary.org/wiki/maestre_de_campo
“In the overseas colonies the governors or viceroys who carried the rank of captain...
Ensimmäinen luku kertoo monentenako olet varausjonossa, ja toinen montako varaajaa on kaikkinensa. Saapuneesta varauksesta tulee edelleen ilmoitus sähköpostitse, tekstiviestillä tai kirjeitse asiakkaan valitsemasta viestivaihtoehdosta riippuen. Varauksia voi toki seurata myös helmet.fi:n omissa tiedoissa, kuten olet ilmeisesti tehnytkin.
helmet.fi. Usein kysyttyä - aineisto ja varaaminen.
Hei,nimi Maibrit on muunnelma yhdysnimestä Maj-Britt, eikä silläkään ole omaa nimipäivää. Suomessa kalenterin ulkopuolelle on perinteisesti jätetty yhdysnimet, koska niiden osat löytyvät kalenterista yleensä erikseen.Suomessa suomenruotsalaisista nimistä Majn nimipäivä on 2.7.Ruotsalaisessa kalenterissa Majn nimipäivä on 1. toukokuuta, tarkoittaahan maj toukokuuta.Nimipäiväksi voisi valita toisen näistä päivistä.Britt viettää nimipäiväänsä sekä Suomessa että Ruotsissa 13.10. Lähteet: Alissa ja Kaius, Tova ja Winston – nimipäiväuudistus tuo 60 uutta nimeä kalentereihin - KielikelloNimipäivähaku - Yliopiston almanakkatoimisto (helsinki.fi)Wallensten, Ivar: Våra namn, 1993
