Ensimmäinen suomalainen tietokone oli nimeltään ESKO. Sen kehittelivät Teknisessä korkeakoulussa Erkki Laurila, Hans Andersin ja Tage Carlsson. Tieto löytyy esimerkiksi Otavan suuresta ensyklopediasta, 2. painos 1979.
Helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) kautta voi käyttää kirjastoon hankittuja e-kirjoja eli sähköisessä muodossa olevia kirjoja, jotka ladataan omalle tietokoneelle. Tietoa e-kirjoista täältä: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#e-kirjojen
Jokaisella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastolla on asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä joukko tietokantoja, joita kirjastojen asiakaspäätteillä pääsee käyttämään. Esim. Elektraa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjastossa kirjaston asiakaspäätteillä, ei kotoa käsin. Mm. Psykologia-lehti on Elektran kautta luettavissa. Tässä luettelot Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastojen käytössä olevista tietokannoista, joista osa siis on vapaasti netin kautta kenen tahansa käytettävissä ja osa...
Olisiko kyseessä elokuva Benjamin Buttonin uskomaton elämä, joka pohjautuu F. Scott. Fitzgeraldin novelliin. Elokuvan on ohjannut David Fincher, ja pääosissa ovat Brad Pitt ja Cate Blancett. Elokuvan ensi-ilta on Suomessa 20.2.2009.
http://www.finnkino.fi/movies/premieres/
Anna-Lisa Almqvistista löytyy lyhyesti henkilötietoja
kirjoista Vem är vem i barn- och ungdomsliteraturen
(1984) ja Svenskt författarlexikon 1941-1950. Svensk Bokhandel -lehdessä vuodelta 1972 (s.1085) pitäisi olla kirjailijasta artikkeli ja tämä lehti löytyy Kuopion varastokirjastosta.
Nancy Butcherista ei löydy tietoa painetuista kirjailijahakemistoista ainakaan tällä hetkellä.
Internetistäkin hänestä löytyy vähän tietoa. HarperCollinsin sivulla http://www.harpercollins.com/authors/20170/Nancy_Butcher/index.aspx on lyhyt esittely hänestä. Ilmeisesti kyseessä on sama Nancy Butcher.
Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/ on vain linkki Mary-Kate ja Ashley kotisivulle http://www.mary-kateandashley.com/ ja sieltä ei kirjailijasta löydy tietoa.
Kannattaa olla yhteydessä TTS Työtehoseuran kotitaloustutkimukseen, jonka yhtenä erikoisalana on ammattikeittiötutkimus. Näin kerrotaan sivulla http://www.tts.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=187&Itemid=…
Aleksi -artikkelitietokanta antaa muutaman viitteen haulla
suurkeittiöt suunnittelu. Tässä kaksi tuoreinta:
Suurkeittiösuunnittelu vaatii yhteistyötä ja erikoisosaamista/ Huhtakangas, Pirjo
Aikakauslehti Kehittyvä elintarvike Vu/nro/sivu 2008 ; 1 ; 28-29 Huomautus Haastattelussa toimitusjohtaja Rita Pulli Suurkeittiö -Insinööritoimisto Rita Pulli Oy:stä
Käytännön kokemuksia suurkeittiön suunnittelu- ja toteutusvaiheista/ Kakko, Kirsti
Aikakauslehti Elintarvike ja terveys Vu/nro/sivu 2007 ; 5 ; 22-25
Kirjastot.fi...
Veijo Aulion valokuvanäyttely on esillä Lohjan pääkirjastossa 7.-25.9.
Kuvia ei valitettavasti ole netissä, ainoastaan Valokuvia-näyttelyn juliste kirjaston kotisivuilla, osoitteessa: www.lohja.fi/kirjasto/tapahtumat.asp?id_tiedote=354&kieli=246
Suomen mainosvalokuvaajien sivuilta löytyy vuoden 2008 vuosikilpailusta muutama sama Veikko Aulion kuva kuin Lohjan näyttelyssä. Näitä voi katsoa osoitteesta: www.mainosvalokuvaajat.com/nayttely/smv2008/slides/L_Aulio_Brass_renova…
Reiman kotisivut ovat osoitteessa http://www.reima.com .
Sivuilla on esitelty yhtiötä ja sen tuotteita.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi kaksi viittausta Reimasta:
Rantanen, Jaana: Onko tulevaisuuden pukeutumisessa älyä?
Prosessori 2000: 11
Forssell, Jarno:
Vaate älyää
Suomen kuvalehti 1999:47
Suomen Leipuriliiton internetsivujen kautta löytyy tietoa alan kilpailuista: http://www.leipuriliitto.fi/
Sivulta on linkki myös Skills Finland ry:n sivulle. Skills Finland on yhdistys, joka mm. järjestää eri kädentaitoalojen kilpailuja.
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Teuvo Pakkalan tekijänoikeudet ovat jo rauenneet, sillä kirjailijan kuolemasta on kulunut jo paljon yli 70 vuotta – Pakkala kuoli 1925 –, joka on tekijänoikeuslain määrittämä teosten suoja-aika (43 §). Koska tekijänoikeus ei enää suojaa hänen teoksiaan, niitä voi vapaasti siteerata tai vaikka julkaista uudelleen. Ainoa mahdollisuus kieltää julkaisu on ns. klassikkosuoja (53 §), mutta sitä voi käyttää ainoastaan Opetusministeriö tapauksissa, joissa ”teoksen suhteen tekijän kuoltua menetellään julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla...
Vanhoista matrikkeleista (1909, 1926) kuvia ei valitettavasti löydy.
Kyseessä lienee
Fredrik Edvard Grönroos, syntynyt Kristiinankaupungissa 27.9.1849, ylioppilas 19.6.1868, tuomarin tutkinto 13.12.1872, varatuomari 31.5.1876, kuollut Seinäjoella 12.11.1920
Grönroos toimi vuosina 1884-1890 mm. Vaasan hovioikeudessa suomen kielen kääntäjänä, joten hän lienee ollut vahva molemmissa kotimaisissa kielissä (mitä tietysti edellytti hänen myöhempi toimintansa tuomarinakin ymmärtääkseni vahvasti suomenkielisellä alueella).
Grönroos toimi noin vuoteen 1914 Saloisten tuomiokunnan tuomarina (alueeseen kuuluivat Saloisten pitäjä, Salon ja Vihannin kappelit, Pyhäjoen pitäjä, Merijärven kappeli, Oulaisten pitäjä, Kalajoen ja Alavieskan pitäjät, Raution...
Tommy Tabermannin runo Palavaan taloon on kokoelmasta Sallittu hedelmä (1994 ja 1998). Runo sisältyy myös teokseen Elämä on kaunis : runoja, säkeitä ja värssyjä muistoksi, kiitokseksi ja omaksi iloksi (toimittaneet Sinikka Pellinen ja Soile Tapola, 1994).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseisessä Muumilaakson tarinoiden jaksossa oltiin teatterissa, johon muumiperhe oli pelastautunut tulvalta. Kyse oli siis teatterin rekvisiitasta. Teattereissa rekvisiitat valmistaa tarpeistonhoitaja tai -valmistaja. Niiden valmistaminen kuuluu teatterin lavastamon tehtäviin. Elokuvissa ja televisiossa lavasteista ja tarpeistosta vastaavan henkilön tehtävänimeke on rekvisitööri.
Rekvisiittaa valmistetaan monenlaisista materiaaleista. Ruokia valmistetaan esimerkiksi vaahtomuovista, levystä, kipsistä ja lasikuidusta. Niissä voi olla päällä maalia ja lakkaa.
Lähteet ja lisätietoa
Helsingin Kaupunginteatterin lavastamon esittelyvideo: https://hkt.fi/backstage/lavastamo/
Jyväskylän kaupunginteatterin tarpeistonhoitajien...
Kumpikohan rakennuksista mahtaa olla kysyjän mielessä? Pitkänsillan eteläpuolella vasemmalla on Unioninkadulla taloyhtiö Bostadsaktiebolaget Unionsgatan 45, ja rannansuuntaisesti Siltavuorenranta 16.
Siltavuorenranta 16 valmistui vuonna 1885. Se oli alunperin Provianttimakasiini (viljamakasiini venäläiselle sotilasväelle), sitten Sota-arkiston käytössä ja sen jälkeen Kansallisarkiston lisätiloina.
Unioninkatu 45 valmistui vuonna 1926. Se tunnettiin myös nimellä Pikku Naantali.
Lähteet:
Ollila, Kaija : Puhvelista Punatulkkuun
[Helsinki] : Helsingin Sanomat, 1977
Helsingin vanhoja kortteleita : [1]
9519133585 kovakantinen
https://www.finna.fi/Record/hkm.C6CB42B9-71B9-401A-8D9D-1A292D9680AF?si…
https://finna....
Hararin englanninkielinen teos NEXUS: A Brief History of Information Networks from the Stone Age to AI julkaistiin 10.9.24. Suomenkielinen Nexus on käännetty tästä englanninkielisestä teoksesta. Samalla viikolla kirja julkaistiin lähes 20 kielellä, ks. maat/kielet alla (kopioitu Hararin Facebook-päivityksestä).Albania – Shtepia Botuese BotartArmenia – NewmagAustralia – Penguin Books AustraliaBrazil – Companhia das LetrasCanada – Penguin Random House CanadaCatalan – Grup 62China – CITIC PressDenmark – Lindhardt og RinghofFinland - Bazar KustannusGermany – Penguin BücherIndia (English) – Penguin IndiaIsrael – כנרת זמורה דבירItaly – BompianiNetherlands – Uitgeverij Thomas RapNew Zealand – @PenguinBooksNewZealandNorway – Cappelen DammPortugal...
Kangaslammen kunta liitettiin Varkauteen vuonna 2005. Nykyisen Varkauden alueella ei ole ainakaan Järviwikin mukaan Kangaslampi-nimisiä vesistöjä.Lähteet:https://www.jarviwiki.fi/wiki/Varkaushttps://www.jarviwiki.fi/wiki/Kangaslampi https://kangaslamminkyla.fi/#Kangaslampi
Kysymykseen on vaikea vastata lyhyesti ja yksiselitteisesti. Suomen kirjastoista on saatavilla lukematon määrä erilaisia matkaopassarjoja, niitä ei ole mahdollista luetella tässä. Kaikki kirjakaupoissa olevat sarjat mitä todennäköisimmin löytyvät kirjastoista. Uusimpia kestosuosikkeja ovat mm. Lonely Planetin ja Let's Go -sarjan englanninkieliset oppaat sekä Kaupunkikirjat-sarja. Myös vanhempia sarjoja, joita ei enää ole kaupan, on saatavilla kirjatoista kautta maan. Helpoin tapa selvittää asia on ottaa yhteys lähimpään kirjastoon. Kokeile myös pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään haluamasi kohteen nimi (esim. Madeira tai Uusi Seelanti), niin saat esille kaikki näitä kohteita...
Hautalaulua ei löytänyt toistaiseksi kuin vain runokokoelmasta Hiihtäjän virsiä, joka on käännetty vain venäjäksi ja ranskaksi. Näillä tiedoilla ei näyttäisi julkaistun ruotsiksi.
