Kysymyksestä ei oikein käy ilmi, minkälaisia ohjeita tarvitset kannettavasi käyttöön. Jos kone toimii muuten, mutta tarvitset siihen tietoliikenneyhteyden, kannattaa ottaa yhteyttä palveluntarjoajiin. Alla on esimerkkejä yrityksistä, joiden sivuilta löytyy tietoa kiinteistä ja langattomista laajakaistayhteyksistä. Niiden sivuilla on myös tarkempia asennus- ja käyttöohjeita sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
http://www.welho.fi/yksityisille/laajakaista/tabid/155/Default.aspx
http://www.elisa.fi/laajakaista/
http://www.sonera.fi/Laajakaista/
http://www.dna.fi/Yksityisille/Laajakaista/dnalaajakaista/Sivut/Default…
Suojapressullinen lasten hiekkalaatikon rakennusohje löytyy kirjasta
Puutöitä pihalle / Laila Eriksen.
Hiekkalaatikon ohjeet löytyvät myös kirjoista:
Teen itse pihan rakenteet / Reijo Eskola
Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin / Leif Qvist
Tee itse rakenteet pihaan, puutarhaan / Reija Johanna
Kyseessä on varmaankin Guldgrävarsång, joka sisältyy vuonna 1984 ilmestyneelle levylle Ett fönster mot gatan. Lp-levy löytyy useiden kirjastojen valikoimista, joten saat sen ainakin tilaamalla käsiisi. Kappaleen voi myös kuunnella tai ostaa netin kautta.
Helsingistä Jean Améryn Schuld und Sühneä ei tunnu löytyvän. Kaukopalvelutilauksen voit tehdä oheisen linkin kautta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Suomesta ja pohjoismaista toimitetun kaukolainan hinta on 4 euroa.
Tämä virhe on tiedossamme ja sen korjaamista on selvitetty järjestelmänkehittäjiltä. Korjaaminen on osoittautunut hankalammaksi kuin voisi kuvitella, koska järjestelmä on alun perin englanninkielinen ja kaikkien termien kääntäminen parhaalla suomenkielisellä vastineella ei onnistu, koska alkuperäistä termiä on voitu käyttää monessa eri kohtaa, jotka suomeksi vaatisivat erilaisten sanojen käyttöä.
Verkkokirjastoon voi kirjautua myös osoitteessa https://kirjasto.kyyti.fi/, jossa tekstit ovat oikein.
Asia kuitenkin on vielä työn alla ja korjaantuu viimeistään, kun verkkokirjasto siirtyy kokonaan toiseen ohjelmaan tulevaisuudessa.
Latinan kielen sana continuatio, onis (feminiini) tarkoittaa yhtämittaista jatkumista, jatkamista. Englanninkielinen termi continuity = jatkuvuus vahvistaisi tätä merkitystä.
Tulostaminen DVD:ltä onnistuu Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Kirjasto Oodissa ja Myllypuron mediakirjastossa, joissa on tarvittavat laitteet ja mahdollisuus saada opastusta.
Kannattaa varata aika etukäteen puhelimitse: Kirjasto Oodi, puh. 09 3108 5000 ja Myllypuron mediakirjasto, puh. 09 3108 5092.
Postinumeroalueittaista muuttovoittoa/-tappiota ei ole saatavilla Tilastokeskuksen valmiista aineistosta. Tietoja on mahdollista tilata maksullisena erityisselvityksenä. Mikäli olet kiinnostunut tietojen tilaamisesta, ota yhteyttä: erityispalvelut@tilastokeskus.fi
Lisätietoja hinnoista ja maksullisuudesta: https://www.stat.fi/tup/hinnat/index.html
Avointa postinumeroalueittaista tietoa on saatavilla Paavo-tietokannasta: https://www.stat.fi/tup/paavo/index.html
Kuntien avainluvut -palvelussa on laskettu kuntien välinen muuttovoitto/-tappio: https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html
Englannin kielessä th-päätteellä ilmaistaan järjestyslukuja. Esimerkiksi tuo 13th olisi kolmastoista, vaikka kolmastoista päivä jotain kuuta tai joku on ollut kolmastoista jossain kisassa. Tältä sivulta voit katsoa lisää esimerkkejä päätteen käytöstä https://kielenoppi.wordpress.com/2009/01/06/six-the-sixth-twelve-the-tw…
SI-järjestelmässä yksiköllä H ilmaistaan induktanssia ja magneettista johtavuutta. Samassa SI-järjestelmässä Tera on etuliite, joka tarkoittaa biljoonakertaista. Eli sitä voidaan käyttää tuon H:n kanssa yhdessä, jolloin se on TH.
Suuressa tarukirjassa Ingjald Pahaneuvon kohdalla mainitaan, että kuningas Algot Jöötanmaalta saapui Ingjaldin isän hautajaisiin, mutta muuten Göötanmaan Algotista ei tosiaan kerrota. Suomeksi netistä en onnistunut löytämään tietoja, mutta englanniksi Wikipediassa kerrotaan niukasti Algaut/Algöt nimisestä Göötanmaan kuninkaasta, joka mainitaan Heimskringlassa. Tarkempia tietoja kuningas Algotista en kuitenkaan onnistunut verkosta löytämään, koska sama tieto toistuu useilla sivustoilla. Heimskringlan teksti löytyy kuitenkin verkosta ruotsiksi ja norjaksi, mikäli haluat tutustua siihen tarkemmin.
Lähteet
Henrikson, Törngren & Hansson: Suuri tarukirja (1984)
Wikipedia: Algaut https://en.wikipedia.org/wiki/Algaut
Heimskringla: ...
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole pianonsoiton harjoitustilaa. Töölön kirjastosta voi varata käyttöönsä sähköpianon, mikä ei kuitenkaan liene sinulle avuksi.
Valtion Säädöstietopankista Finlexistä http://www.finlex.fi/ löytyy ajantasainen mielenterveyslaki. Klikkaa etusivulla kohtaa lainsäädäntö ja kirjoita sitten vasemman yläkulman hakuruutuun mielenterveyslaki, niin saat esille lain ajantasaisen version. Lakia ei ole kokonaan uudistettu vuoden 1990 jälkeen, mutta useita muutoksia siihen on tehty.
Painettuna laki löytyy esim. teoksesta Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2003. Tässä teoksessa lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 12/2003 asti. Finlexistä selviää, että tämän teoksen ilmestymisen jälkeen lakiin on tullut vielä yksi pieni lisäys.
Kyseessä lienee valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2005vp, johon liittyy hallituksen esitys HE 91/2005.
Mietintö on verkossa ja löytyy eduskunnan sivuilta www.eduskunta.fi seuraavasti
Asiat ja asiakirjat
- Asioiden valiokuntakäsittely
-- Mietinnön/Lausunnon tunnus: vavm 22/2005
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavat aiheeseen liittyvät teokset.
Nhat, Tämä hetki on ihmeellinen hetki (Biokustannus, 2002)
Pyhä kilpikonna laahaa häntäänsä: zen-kertomuksia Kiinasta (Otava, 1976)
Ryokan, Suuri hupsu (Basam Books, 2006)
Wu-men, Portiton portti: zenkertomuksia
Zen: sydän on tie (Minerva, 2007)
Thorbjörn Egner (1912-1990) oli norjalainen.
Lisää tietoa hänestä on esim. kirjassa: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita eli kuka loi Lorinalätyn, tekijä Mervi Koski, Btj Kirjastopalvelu Oy, Helsinki, 1998 (ISBN 951-692-443-3
En löytänyt tietoa Isolla Mustasaarella sijaitsevasta rististä, mutta sellainen löytyisi Kirkko ja kaupunki -lehden mukaan Kustaanmiekasta. Tämä hieman sotki, mutta Suomenlinnan matkailuneuvonnasta osattiin selittää tietojen epäsuhta.
Suomenlinnan matkailuneuvonnasta ystävällisesti vastattiin seuraavaa:"Kyseessä on, aivan oikein, Coldinu ritarikunnan risti. Coldinu on jo keskiajalla perustettu merenkulkijoiden ritarikunta. Suomessa Coldinu perusti Viaporiin Månans Coldin paikallisen ritarikunnan 1766, jonka toiminta katkon jälkeen aloitettiin uudelleen vuonna 1987.
Ritarikunnalla on tapana asettaa ristejä navigoinnin kannalta tärkeisiin kohteisiin. Alun perin Suomenlinnaan sijoitettu risti sijaitsi Kustaanmiekalla, mutta se siirrettiin...
Yritin etsiä kirjaa Finna-haulla. Rajasin tarkennettua hakua sanoilla murhat ja historia. Tuloksen rajasin kirjoihin, suomenkielisiin ja 1900-luvulla ilmestyneisiin. Linkki Finnan hakutulokseen.
Löysin kolme kirjaa, jotka voisivat sisältää kaikki muistamasi aiheet.
Valittujen palojen Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin. Linkki Antikvariaatti.net
Valittujen palojen Ratkaisun hetket : 100 tapahtumaa, jotka muuttivat maailmaamme. Linkki Finlanfdiakirjaan sekä Olli Matikaisen Rikos historiassa. Linkki Tiedekirjaan
Mikään kirjoista ei tosin ole kuvaamasi hopeakantinen, eikä kovin neliömäinen.
