Kirjastohaulla löytyi tällainen teos: Yo-reaalikoe vuosina 1975-1989 ja edelleen. Offset YM, 1989.Ylioppilastutkintolautakunta ei tekijänoikeussyistä ole julkaissut vanhoja ylioppilaskokeita julkisesti - sen vanhat ylioppilaskokeet sisältävä Examina-verkkopalvelu on tarkoitettu vain opettajille. Eri tekijät (esim. aineyhdistykset) ovat voineet julkaista yo-koekysymyksiä omissa julkaisuissaan, mutta tämä ei ole ollut mitenkään säännönmukaista. Ilmeisesti Ylioppilastutkintolautakunta antaa koekysymyksiä ja vastauksia vain tutkimuskäyttöön, mutta toki sieltäkin voi vielä kysymyksiä tiedustella.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aika-ajoin kysytty yo-kokeista, kysymykset ja vastaukset löytyvät täältä.
World Cupin välieräottelu Suomi-USA pelataan 11.9. Suomen aikaa klo 02.00. TV Nelonen lähettää ottelun suorana lähetyksenä 01:45 - 05:00 ja koosteena 07:00 - 09:30.
Puuhakkeen energiakäyttöä käsittelevät mm. teokset
-Hakelämmitysopas, Motiva, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 2001
-Puupolttoaineiden tuotantotekniikka, toim. Eija Alakangas, VTT energia, 1996
-Hakkila, Pentti:Metsämme bioenergian lähteenä, Metsäntutkimuslaitos, Puuenergia, 1996
Kirjat löytyvät Helmet-aineistohausta, os. http://www.helmet.fi . Pääkaupunkiseudn yleisten kirjastojen kokoelmista ei löydy aineistoa rypsin energiakäytöstä, mutta internetissä asiaa käsittelevät mm. seuraavat sivut:
http://www.limetti.fi/biodiesel/sivu/biodiesel
http://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiesel
http://www.motiva.fi/fi/yjay/kuljetusala/polttoainevaihtoehdot/biodiese…
Sopivia hakusanoja lisähakuihin ovat uusiutuvat energianlähteet, biopolttoaineet,...
Ainakin Sanoma-yhtiön lehdissä on aiheesta ollut juttuja seuraavasti:
Helsingin Sanomat 8.9.1995
Iltasanomat 8.9.1995
Helsingin Sanomat 29.6.1997
Helsingin Sanomat 18.2.1999
Helsingin Sanomat 3.9.2005
Helsingin Sanomat 7.9.2005
Kirjoittelun aiheuttajana on myös ollut Anssi Auvisen v. 1997 tarkastettu väitöskirja (Tampereen yliopisto)
Cancer risk from low doses of ionizing radiation
Säteilyturvakeskus on myöhemmin pyrkinyt selvittämään asiaa, sen tutkimusraportin pääkohdat voi lukea osoitteessa
http://www.stuk.fi/tutkimus/terveyshaitat/fi_FI/lento/. Tämän tutkimuksen tekijä oli Katja Kojo.
Säteilyturvakeskuksen sivuilta löytyy runsaasti tietoa säteilyn terveysvaikutuksista ja niistä kirjoitetuista artikkeleista http://www.stuk.fi/.
Espoossa otetaan melko runsaasti tet-harjoittelijoita eri kirjastoihin. Jokainen kirjasto valitsee itsenäisesti tet-harjoittelijat. Ottakaa suoraan yhteyttä eri Espoon kirjastohin.Näin saatte tiedon, olisiko jossain vapaa tet-paikka juuri tuolle ajalle.
Voisikohan etsimäsi näytelmä ja runo löytyä jostakin seuraavista teoksista:
Ahokainen, Ester: Oman juhlan ohjelmaa nuorimmille juhlijoille, 1963. Täältä löytyy näytelmät nimeltään "Keväällä" ja "Kukat keskustelevat".
Nuorten teatteria: pienoisnäytelmiä koulujen ja nuorisojärjestöjen käyttöön, 1959.
Öljymäki, Aino: Iloa ja juhlaa 2. Pienoisnäytelmiä ja mutia esitystehtäviä kouluille ja kerhoille, 1956.
Martin, Elsi: Runon lähde: ohjelmaa lastenjuhliin, 1954
Ennala, Atte: Lapset näyttelevät: lastennäytelmiä ja vuorokeskusteluja, 1954
Lasten runotar: valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville, 1962
Voit kysellä teosten saatavuutta omasta kirjastostasi.
Laukaan pääkirjastolla säilytetään paperimuotoista Keskisuomalaista 3 kuukautta + kuluva kuukausi. EPress -tietokannasta löytyy kotimaisia sanomalehtiä, myös Keskisuomalainen. EPress on käytettävissä ainoastaan kirjaston koneilla tai kirjaston langattomassa verkossa omalla laitteella. Lehdissä on kahden vuoden arkisto, joten kesän 2019 lehdet ovat vielä luettavissa sieltä. Opastamme mielellämme tietokannan käyttöön.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (s. 1435) kertoo, että vaivata-sana on johdos sanasta "vaiva", joka taas on vanha germaaninen lainasana. Sana esiintyy myös kaikissa suomen lähisukukielissä. Sanan germaaninen alkumuoto waiwan on syntynyt tuskaa ilmaisevasta wai-tyypisestä huudahduksesta. Suomen kirjakielessä sanat "vaiva" ja "vaivata" ovat esiintyneet jo Agricolan-aikaisista kirjoituksista alkaen.
Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan (s. 72) alustaa-sana on johdos sanoista ala ja alus. Alustaa-sanan merkityksiä ovat perustaa, panna alulle, aloittaa, sekoittaa taikinanjuuri, vatvoa taikinaa. Alustaa-sana on ilmestynyt ensimmäistä kertaa Agrigolan-aikaisissa teksteissä. Se, mistä Agricola on...
Jos pidät Ann-Christin Antellin teoksista, varsin luonteva paikka etsiä samankaltaisia kokemuksia on kääntyä Kaari Utrion sekä Pirjo Tuomisen laajojen tuotantojen pariin, jotka usein sijoittuvat 1300-1900 -lukujen välille Suomeen tai sen lähialueille. Antell edustaa monella tavalla samaa historiallisen romaanin lajia Utrion ja Tuomisen kanssa ja on varmasti myös saanut jälkimmäisiltä tyylilajin kotimaisilta jättiläisiltä merkittäviä vaikutteita. Kaari Utrion esittely Kirjasampo.fi -verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904013124Pirjo Tuomisen esittely Kirjasampo.fi -verkkosivulla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175912973059Jos nimenomaan Turku kiinnostaa sinua...
Emme valitettavasti löytäneet teosta. Tunnistaisitko sen näiden Kirjasammossa kuvailtujen kirjojen joukosta? Niissä on tapahtumapaikkana autio saari, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap50251
Sota-ajasta ja lapsen näkökulmasta kertovat ainakin Lotta-Sofia Saahkon Lotta ja pappa -sarjan kuvakirjat. Lastenosastolta vinkattiin myös Maarit Malmbergin lastenkirjoja Aapeli ja sotaveteraani Reino sekä Aapeli ja evakkomatka. Tositarinoita lapsille löytyy eniten henkilöhistorioista. Monista urheilijoista, näyttelijöistä ja muusikoista on tehty myös nuorille suunnattuja elämäkertoja. Lisäksi löytyy erilaisia sarjoja, joissa samassa kirjassa kerrotaan useammasta kuuluisasta henkilöstä, esim. Sankaritarinoita nuorilta nuorille Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) Sankaritarinoita (kaikille) Brooks, Ben: Rohkeiden lasten kirja Brooks, Ben: Rohkeiden poikien kirja :...
Tarkoitat varmaan teosta Ammattia oppimassa / toimittaneet Anu-Hanna Anttila ja Anu Suoranta (Väki voimakas, ISSN 0782-2332; 14). Tätä ei löydy Hämeenlinnan kirjaston kokoelmasta, mutta voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön osoitteessa https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus. Kaukolainan hinta on 6 euroa.
Hei,
kaukolainauksen yleinen periaate on, että jos asiakkaan kysymää aineistoa ei ole asiakkaan oman kunnan kirjastossa ollenkaan, niin sen voi kaukolainata toisen kunnan kirjastosta. Kaukolainauksen tekee kirjasto, koska se on kirjastojen välistä lainausta ja siitä peritään maksu, joka vaihtelee kunnittain.
Tässä tapauksessa kannattaa olla yhteydessä Raahen pääkirjastoon, jossa tarkistetaan onko tarvitsemaasi kirjaa tms. kirjaston omissa kokoelmissa vai onko se lainassa toisella asiakkaalla. Sen jälkeen sinun kanssasi keskustellaan joko aineiston varaamisesta (aineisto lainassa) tai kaukolainauksesta (aineistoa ei ole kokoelmissa ollenkaan). Jos kysymääsi aineistoa ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa, niin se voidaan silloin...
Kaarlo Haapasen kirjat Leskien kortteli (Tammi, 1982), Kersojen korttelit (Pietarsaaren sanomat, 1986) ja Kortteliympyrä (Pietarsaaren sanomat, 1987) kuuluvat useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Ette mainitse, minne haluaisitte kirjat tilata. Mikäli kirjoja ei ole lähikirjastossanne tai kirjastoverkkoalueellanne, voitte tilata kirjat kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Hyvä kysyjä!
Suomenkielisiä matkakirjoja Etelä-Afrikasta ei oikein ole ilmestynyt, englanninkielisiä kylläkin.
Maantieteen hakuteos nimeltään Maailma tänään, osa 18, on aika uusi, vuodelta 1996. Se on Tieteen kuvalehden hakuteos ja sisältää paljon tietoa Eteläisestä Afrikasta, myös sen eläimistöstä ja
kasvillisuudesta.
Suonmenkielinen video löytyy kokoelmistamme nimellä Etelä-Afrikka (tekijä on Folke West,
kesto 40 min.).
Lisäksi sarjoissa Maailma nyt, osa 7 (W+G, 1993) ja Maailman ympäri, osa 3 (WSOY, 1987, josta uusi painos on ilmestynyt nimellä Maailman maat ja kansat, osan nimi: Kongosta Kapkaupunkiin) on
tietoa Etelä-Afrikasta. Eläimistöstä löytyy tietoa mm. kirjasta Kauneimmat kansallispuistot, osa 1,
(W+G, 1990, Maailman...
Hayao Miyazakin elokuvaa Näkymätön ystävä ei ole minkään maakuntakirjaston kokoelmissa. Maakuntakirjastot ovat alueidensa suurimpia kirjastoja, joten mitä luultavimmin elokuva ei ole kirjastoista lainattavissa. Usein syynä siihen, ettei elokuvaa kirjastoista löydy, on se, ettei sille ole saatu kirjastoihin lainausoikeutta, joka on jokaiselle elokuvalle erikseen hankittava ja maksettava.
Elokuva on esitetty televisiossa, TV 1:ssä, ainakin vuonna 1996. Voit esittää YLE:lle toivomuksen sen uudelleen esittämisestä. YLE:n palautelomakkeen löydät täältä:
http://www.yle.fi/palaute/
Luku 2006 tarkoittaa ilmestymisvuotta ja luku 40 lehden numeroa. Suomen lääkärilehdessä on juokseva sivunumerointi, joten sivut 4085-4091 löytyvät lehdestä numero 40/2006.
Ainakin Carl Orffin Carmina Buranaa kuunnellaan tässä Harjunpäässä: " -- hänen oli täytynyt silitellä Pussukkaa kolmatta tuntia ja kuunnella Carmina Buranaa kerran toisensa jälkeen ennen kuin hän oli kyennyt tuntemaan voiman sisällään."
Sellon kirjaston Pajassa Espoossa voi digitoida kaitafilmejä. Täältä lisätietoja:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
