Wikipedian mukaan suomalaisia taidemaalareita, joiden nimeen sopisivat alkukirjaimet H. ja W. ei juuri ole. Helena Westermarck (1857-1938) olisi elinaikansa puolesta mahdollinen, mutta ilmeisesti keuhkotauti esti häntä maalaamasta enää 1900-luvun puolella. Jos "H. W." taas ei ole suomalainen, etsittävä alue laajenee dramaattisesti. Nopeasti samaa Wikipediaa tutkimalla ei tosin sopivia ehdokkaita löydy ainakaan pohjoismaista eikä myöskään muista Euroopan maista, joiden kieliin W sisältyy. Jos kyseessä on ns. amatöörimaalaus, nimikirjainten takana olevaa ihmistä voi olla mahdoton jäljittää.
Tällaisissa jäljitystapauksissa - jotka varmaan sujuisivat taidehistorian erikoisasiantuntijoilta paljon paremmin kuin kirjastonhoitajajilta -, on...
Mark Steynin teosta A Disgrace to the Profession (2015) ei ole suomennettu, joten toistaiseksi sitä ei ole tulossa kirjastoihin. Myöskään englanninkielistä alkuteosta ei ole Suomen kirjastoissa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finna.fi/
Kokeilin etsiä kirjan Keski-Finna-verkkokirjastosta, ja se löytyy sieltä kyllä. Etunimen molemmat kirjoitusasut Jörn ja Jørn antavat saman hakutuloksen. Voit varata kirjan, kun olet kirjautuneena verkkokirjastoon kirjastokortin numerollasi ja pin-koodillasi. Voit myös soittaa suoraan omaan kirjastoosi ja pyytää tekemään varauksen sinulle.
Kirjallisuudesta ei löytynyt mainintaa tällaisesta merkistä, mutta reserviharjoituspataljoonatulkinta on luultavasti oikea, mahdollisesti kyseessä voisi olla muistoesineeksi ajateltu merkki. Perkjärvellä toimi tällainen harjoitusorganisaatio ainakin 1929. Samalta vuodelta on jäänyt aikakauden lehtiin laaja jälki, sillä leirillä tapahtuneista laiminlyönneistä valitettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle ja asia päätyi sotaylioikeuteen asti. Lehtiä voi selata Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Kaukjärven-Perkjärven ampumaleirin toimintaa 1920-30 -luvuilla käsitellään laajemmin Jyri Paulaharjun teoksessa. Oikeusjutusta lienee jäänyt myös arkistoihin laaja asiakirja-aineisto, josta voi saada...
Hei!
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy seuraavat teokset: Anahulu - the anthropology of history in the kingdom of Hawaii 1, Historical ethnography sekä toinen osa, Anahulu - the anthropology of history in the kingdom of Hawaii 2, The archaeology of history. Tekijänä näissä on Patrick V. Kirch ja Marshall Sahlins, teokset ovat vuodelta 1992.
Kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta saa hakusanoilla Havaijin kieli useita hakutuloksia, esim. cd-rom Opi havaijia: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille ja myös Helmet-kirjastoista löytyy havaiji-suomi-havaiji -sanasto (Pasilan, Hakunilan ja Sellon kirjastoista).
Teija Niemestä löytyy tietoa mm. teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita /toim. Ismo Loivamaa (1995) sekä artikkeleista Rocktähtirock (Lapsen maailma 1991, Kirja-arv., nro 2, sivu 38) ja Pulu Arnold ja juksautuspulveri (Lastentarha 1990, Kirja-arv., nro 13, sivu 22).
En ole itse aiemmin tällaisen ilmaisuun törmännyt, mutta varttitunnin verkkoselailun perusteella uskaltaisin veikata, että kyseessä ei ole viljelypalstatoimintaan erikoistunut henkilö, vaan ilmaisulla viitataan erilaisilla keskustelu- ja treffipalstoilla viihtyviin miehiin (ja vastaavasti "palstamamma" on siellä viihtyvä nainen). Kaikki googlaamalla tulleet osumat viittasivat tähän, eikä vakavaa kilpaiijaa edes löytynyt.Heikki Poroila
Eeva-Leena Sariolan Ruoho huojuu tuulessa -laulussa lauletaan tosiaan alku- ja välisoittona Uii, ui-wa-ko-ba. Sen tarkemmin ei selitetä, onko tekstillä jokin merkitys. Laulu löytyy monista lastenlaulukirjoista, mm. kirjasta Leikkilaulujen juhlakirja.
Aika vähän löytyy juuri Vercourin alueelta.
Kaunokirjallisuutta: Peter Lieb:Vercors 1944: Resistance in the French Alps. Amazon.com
Michael Pearson: Tears of Glory: The Betrayal of Vercors 1944. Goodreades.com
Tietokirjallisuutta: Vercors Caves, Classic French Caving Volume 1 . Moorebook.com.uk
Parc naturel regional du vercors ( isere et drome ) Paperback – January 1, 1978. Amazon.com
Netissä Vercourin kansallispuiston sivusto: https://www.ladromemontagne.fr/en/summer/discovery/the-vercors/parc-vercors.htm
Velcourin reittejä: https://www.velovercors.com/routes.html
Googlen teoshaku löytää haulla "Books about the Vercors region" lisää kirjoja, mutta suurimmassa osassa tuntuisi olevan vain yksittäisenä...
Voisikohan olla niin, että päiväkodin satuhetkeen on otettu olemassaoleva tarina ja tehty siitä oma mukaelma vähäisin muutoksin? Kysymyksen satu on nimittäin kutakuinkin yhtenevä Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemeli -kirjan Eläköön Eemeli päätösluvun pääjuonen kanssa. Siinä Aatu-renki puutöitä tehdessään viiltää puukolla haavan peukaloonsa. Haava ei ota parantuakseen ja ounastellaan verenmyrkytystä. Aatun vointi heikkenee ja peukalosta lähtevien punaisten juomujen etenemistä seurataan tiiviisti. Lopulta Eemeli lähtee aamuyöllä sankassa lumipyryssä viemään Aatua lääkäriin Marjolahteen. Matkanteko on työlästä ja rankkaa, mutta Eemeli onnistuu kuin onnistuukin pääsemään perille. Peukalo amputoidaan, ja Aatu joutuu ainakin jonkin aikaa...
Maailmankaikkeus: tähtitieteen vuosikirja ilmestyy vuosittain. Sen saapumista kirjastoihin lainattavaksi voi seurata kirjastojen aineistotietokannasta, pääkaupunkiseutu http://www.helmet.fi ja muut esim. monihausta http://monihaku.kirjastot.fi .
Kiri on suomalainen nimi, joka tunnetaan ainakin Vehkalahdella ja Janakkalassa, jossa se esiintyy myös asutusnimenä. Vanajan kylän alkuna on ollut Kiri-niminen rälssitila. Kiri voi olla lyhentymä marttyyrinnimestä Kyrillos, mutta varsinaisesti nimen alkuperää ei ole selvitetty. (Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 441 Kiri-sukunimistä henkilöä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Salakissa Akselista puhutaan Kaarina Helakisan runossa Viiden minuutin laulu (1973). Sen voi löytää esimerkiksi Helakisan lastenrunovalikoimista Posetiivi (WSOY, 1976) – tässä nimellä Viisi minuuttia – ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966–88 (Otava, 1988).
Kerroit lisätiedoissa, että teet aiheesta päättötyötä ja että työhösi liittyy haastattelututkimus matkustavaisille. Tiedontarpeesi on varsin laaja, ja yksin sen vuoksi ei ole mielekästä tätä kautta tehdä sinulle listaa materiaalista, jota voisit käyttää työssäsi. Toiseksi kaikenlaisen tutkimuksen, koulun esitelmästä graduun, päämäärä ei ole valmis työ vaan tiedonhaun ja tieteellisen työn prosessin oppiminen. Mikä tahansa työ rakentuu useimmiten siten, että lähdetään yhdestä lähteestä (tässä tapauksessa esim. haastattelutukimuksen tulokset tai kirjastoista saatava Paula Kannisen kirja "Lentopelko ja sen hallinta" (1996)) ja edetään ensimmäisen lähteen käyttämien lähteiden pohjalta eteenpäin. Lähdeluettelo kasvaa työn edetessä ja työ...
Kokeilin hakea Googlella seuraavasti: "Jari Tervo" +myyrä ja sain hakutulokseksi muutaman hyvän esittelyn/arvostelun kirjasta. Jotkut linkit veivät lehtien verkkosivuille (esim. Satakunnan Kansa)ja esim. osoitteessa http://www.skenet.fi/?menuid=370&aid=869 oli hyvä esittely kirjasta.
Helsingin Sanomien (www.helsinginsanomat.fi) arkistostakin voi hakea, mutta heidän artikkelinsa ovat maksullisia, tosin maksettavissa Internetin kautta pankkikortilla (5 euroa-).
Kirjastot käyttävät Suomessa useita tietokantoja, joista voi etsiä tietoja lehtiartikkeleista. Tietokannoissa ei ole kuitenkaan kokotekstiartikkeleita, ainoastaan viitetiedot artikkeleista.
Kirjastot myös keräävät lehtileikekokoelmia kirjailijoista. Myös näistä on mahdollista...
Kopioi seuraava osoite selaimesi osoitekenttään, niin saat listan kuluvan vuosikymmenen suomalaisista rock- ja popnuoteista. Nuotin nimeä klikkaamalla saat auki julkaisun tiedot, joista käy ilmi, mitä kappaleita julkaisu sisältää.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%28s%3Ahitit+or+popmusiikki+or…
Seuraavasti osoitteesta saat listan 1990-luvun ja 2000-luvun hittikokoelmista:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=hitit+kokoelmat+nuotti+%281990….
Voit tehdä varauksen kiinnostavista nuoteista joko nettisivulla tai puhelimitse. Tervetuloa myös selailemaan nuotteja esim. Leppävaaran kirjaston hyllystä.
Kysymyksessä annetut ehdot täyttää ainakin Arto Suomisen Riskienhallinta-kirjan 3. uudistettu painos (WSOY, 2003). SWOT-analyysiä käsitellään kirjan luvussa Liikeriskien arviointimenetelmät.
Porakoneita ei voi varata netitse, mutta puhelimitse varaaminen onnistuu. Lainattavia porakoneita on Helmet-kirjastoissa kaksi kappaletta, yksi Etelä-Haagan ja toinen Pohjois-Haagan kirjastossa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
