Kannattaa ottaa henkilöllisyystodistus mukaan ja tulla johonkin Helmet-kirjastoon. Päivitämme henkilötiedot ja selvitämme, miksi kortti ei toimi. Jos korttia ei ole moneen vuoteen käytetä, asiakastiedot putoavat Helmet-asiakastiedoista pois. Silloin tehdään uusi kortti.
Kerimäen kirkon tapulin näköalatasanteelle on päässyt kiipeämään viimeksi vuonna 2004. Sen jälkeen kiellettiin pääsyn tapuliin, sekä myös kirkon parville. Syynä tähän oli, että portaat ovat niin jyrkät ja kapeat, että ne eivät täytä poistumistiemääräyksiä. Tieto on saatu Kerimäen seurakuntamestari Sami Liukulta.
Klaus-Dieter Borchardtin kirja ”Euroopan yhdentyminen: Europpan yhtiesön synty ja kehitys” käsittelee aihetta. Kirjan saatavuus tiedot pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta: www. helmet.fi
Muita aihetta sivuavia kirjoja ovat Sami Moision ”Geopoliittinen kamppailu Suomen EU-jäsenyydestä”.Jyrki Karvisen kirja ”Euroshakki: kylmästä sodasta itälaajentumiseen”. Katariina Koivumaan "EU tänään ja tulevaisuudessa" sekä ”Suomi ja kriisit: vaaranvuosista terrori-iskuihin” Toimittanut Tomas Forsberg.
Lisäaineistoa kannattaa tiedustella myös Eurooppa-tiedotuksesta:
http://www.eurooppa-tiedotus.fi/fi/
Pukinmäkeen perustettiin sivukirjasto v. 1956. Sen toiminta lopetettiin v. 1968. Uusi kirjasto aloitti toimintansa v. 1985 vasta valmistuneen Pukinmäen yläasteen rakennuksessa, nykyisessä Pukinmäkitalossa, jossa se toimii edelleenkin.
Tarkempien tietojen saamiseksi kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä itse kyseiseen kirjastoon. Sähköpostiosoite on
pukinmaen_kirjasto@hel.fi ja katuosoite Kenttäkuja 12, 00720 Helsinki.
Kovin kattavaa luetteloa kysymistänne kirjoista ei voi antaa. Apuvälineeksi suosittelisin esim. Erkki Salon kokoamaa Roma-tietokantaa www.pori.fi/kirjasto/romauusi/. Hakusanaksi voi valita vaikka 'Saksa'. Tuloksena on selkeä taulukko, josta nimekettä klikkaamalla saa vähän lisäviitettä kirjan sisällöstä. Joitakin lisiä, jotka eivät sisälly ko. luetteloon: ///Fallada, Hans: Kukin kuolee itsekseen. - 1949///, ///Krüger, Hans: Hajonnut talo, nuoruus kolmannessa valtakunnassa. - 1989///, ///Olsson, Vibeke: Ulrike ja sota. - 1976///, ///Loo, Tessa de: Kaksoset. - 2001///.
Esimerkiksi Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy rahojen kuntoluokituksen selitykset.
Scandinaavinen (SNY) ja suomalainen (SNL) luokittelu:
0 tai 10 (BU) Raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Seteli on virheetön, siinä ei ole pienintäkään käsittelyn jälkeä, suoraan pinkasta.
01 tai 8 (AU) Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut. Setelissä erittäin pieniä käsittelyn jälkiä, seteli saa olla kerran taitettu, mutta muuten virheetön ja paperi on puhdas.
1+ tai 6 (EF-VF) Rahan korkeimmisaa kohdissa pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät. Leimakiiltoa ei enää ole. Setelissä vain pientä kulumista, mahdollisesti...
Kirjan 10 ½ lukua maailmanhistoriaa on kirjoittanut englantilainen Julian Barnes. Alunperin 1989 julkaistu A history of the world in 10½ chapters ilmestyi suomeksi 1990 (2. p. 1995).
Kysyjä tarkoittanee Kodin suurta keittiökirjastoa, joka on Weilin & Göösin kustantama. Kakkososan saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokanta Plussasta(http://www.libplussa.fi/ ).Maksapasteijan teko-ohjeita löytyy toki monista muistakin keittokirjoista, esim. Ruutukokista (Sanoma, 1983) tai Sandquist-Bolin Kodin keittokirjasta (Gummerus, 1993) tai Wsoy:n Kultaisesta keittokirjasta (1989)osasta 4, joka on monissa kirjastoissa käsikirjastossa.
Tähän kysymykseen emme valitettavasti löydä vastausta. Milne: Nalle Puhin mietekirja (suom. Kersti Juva) on tutkittu.Nalle Puh -mietelauseet ovat usein vapaasti muokattuja tai englanninkielisestä fanikulttuurista suomennettuja, ja siitä syystä "virallista" suomennosta ei aina löydy.
Näin uusien muotivaatteiden kaavoja ei ole vielä kirjoissa ja yleensäkin kokoelmamme kirjoista löytyy lähinnä historiallisia ja eri aikakausien vaatekaavoja. Kokoelmiimme onkin hankittu erilaisia muotilehtiä, joista osaa voi lukea kirjastoissa
(ja kopioida kaavoja) ja osa on lainattavia.
Lista lehdistä ja osastot, joille niitä on hankittu, löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/leaih.htm#65
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Josef Manuelia käsittelevää kirjaa. Artikkelitietoja keramiikkataiteilija Josef Manueliin löytyy mm. seuraavista lähteistä: aikakauslehti Muoto (1994, 3; s. 42-43), TS Extra (11.2.1995, s. 6-7).
Lisäksi Turun Sanomien verkkolehdessä on kolme viittausta Josef Manueliin http://arkisto.turunsanomat.fi/?ts=3,0:0:0:0,0:0:0:0:0,0,1:0:0:0:0:0:
Yhdessä artikkelissa mainitaan Josefin Manuelin toiminnasta graafikkona http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2002-12-1…:
Olet oikeassa, Marcel Khalifen levyjä ei ole HelMet-kirjastojärjestelmässä. HelMet-kirjastot ostavat levynsä tietyltä aineistotoimittajalta ja olemme hankinnoissamme pitkälti tämän yrityksen tarjonnan varassa. Voimme toki tehdä toimittajalle omia ehdotuksiamme ja tässä suhteessa saamamme asiakaspalaute ja hankintaehdotukset, joita voit toki tehdä aina kirjastoissa asioidessasi, ovat yksi kirjastotoiminnan kulmakivistä. Kiitos yhteydenosostasi. Välitän ehdotuksesi Marcel Khalifesta eteenpäin.
Kyselin asiaa muutamilta kollegoilta. Kuivaherneet eivät varmaan mene miksikään noin pitkästä liottamisesta, jos hygieniasta on huolehdittu kunnolla. Kannattaa kuitenkin olla järkevän varovainen ja tutkia aistinvaraisesti, etteivät herneet ole pilaantuneet. Kesäkuumalla ruoka-aineet yleisesti ottaen pilaantuvat herkästi. Jos olet yhtään epävarma ruoan syömäkelpoisuudesta, jätä se mieluummin syömättä.
Etsimäsi hallituksen tiedonanto julkaistiin lehdissä 23. kesäkuuta 1941. Tässä tiedonannon teksti päivän Helsingin Sanomista:
Hallitus on antanut seuraavan tiedonannon:
Olemme joutuneet välittömään vaaravyöhykkeeseen.
Turvallisuutemme tehostamiseksi on jo aikaisemmin kutsuttu reservejä palvelukseen. Nyt meidän on oltava entistäkin enemmän varuillamme.
Itsenäinen, vapaa Suomi odottaa, että sen jokainen kansalainen tänä vaativana ajankohtana säilyttää rauhallisuutensa ja itsehillintänsä sekä tyynesti suorittaa työnsä ja täyttää velvollisuutensa lujassa luottamuksessa kansamme onnelliseen tulevaisuuteen.
Osaa tekstistä siteerataan Savon Sanomien artikkelissa, jonka löydät osoitteesta
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/tuntui-...
Hei,
valitettavasti en ole löytänyt aivan vastaavaa piirilaululeikkiä. Kysyin neuvoa Suomen Kirjallisuuden seurasta, josta sain seuraavan vastauksen:
SKS:n arkistosta löytyy muutamia hieman toisistaan poikkeavia toisintoja tuosta piirileikkilaulusta, mutta aivan täysosumaa eli ihan kysyttyä versiota emme tähän hätään löytäneet. Tällainen variaatio on tyypillistä kansanlauluille.
Erilaisia versioita on julkaistu nuotteineen ainakin Ilmari Krohnin toimittamassa teoksessa Suomen Kansan Sävelmiä. 2. jakso, Laulusävelmiä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1904–1933).
Jyväskylän yliopiston Musiikin laitoksella on tehty Suomen Kansan Sävelmiä -teossarjasta verkkopalvelu (http://esavelmat.jyu.fi/i), jossa voi etsiä lauluja esimerkiksi...
Kaivattu kohta löytyy kolmannen näytöksen kuudennesta kohtauksesta. Otto Mannisen (WSOY 1959) suomennos Célimènen virkkeestä kuuluu näin: "Alceste, mun täytyy pikkuinen kirje piirtää, sitä syyllä ei millään tuonnemmaks sovi siirtää; te neitiä huvittakaa, hän on mielellään epäkohteliaisuuden anteeks antava tään."
Valitettavasti näillä tiedoilla ei pysty etsimään tietoja kyseisestä riikinkukosta.
Esineestä kannattaa lähettää kuvat taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä arvoa.
Mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi, teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Esimerkiksi näistä:
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jossa voi kysyä vanhoista tavaroista:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
