Astrid Lindgrenistä on kysytty aikaisemminkin. Vastaukset löydät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu. Valitse Arkisto, kirjoita Etsi arkistosta-kohdan hakuruutuun Lindgren Astrid. Saat paljon erilaisia linkkejä, joista osa tosin on vieraskielisiä.
Tässä alkajaisiksi muutama sivu:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=326&lastname=Lindg…
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/index.html
Ja sitten vielä hyvä, tosin ruotsinkielinen (kieliä kannattaa opiskella ahkerasti!) sivusto:
http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrenistä kertovia kirjoja voit haeskella Lohjan kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://lohja.kirjas.to/
Paikalla näyttäisi olevan ainakin seuraavat, Astrid Lindgrenistä...
Argentiinalaisesta tangosta löytyy tietoa suomeksi ainakin seuraavista kirjoista:
Puhetta tangosta (Suomen etnomusikologinen seura, 1995) sisältää Telle Virtasen artikkelin "El tango - ilotaloista maailman estradeille".
Kansainvälinen tangokeskus r.y, : vuosikirja (Kansainvälinen tangokeskus, 1990) sisältää Pertti Mustosen artikkelin "Siitä Argentiinasta, jossa tango syntyi".
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
National Geographic 13/2003: "Tulisten tunteiden tango" (tangon merkityksestä ja kulttuurihistoriasta Argentiinassa).
Kotiliesi 4/2003: "Tangokuumetta!" (haastatteluja argentiinalaisesta tangosta Buenos Airesissa).
Myös internetistä löytyy tietoa. Osoitteesta http://koti.mbnet.fi/~satyam/tango/tangotop.htm löytyy tietoa myös...
Kirjoissa O'Brien, "Ireland: a Concise History" ja Killeen, "A short
history of Ireland" kerrotaan, että pääsiäiskapinan osanottajat valtasivat Dublinin pääpostin (the General Post Office). Postirakennuksesta tuli sitten
heidän päämajansa.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaa. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palstamme lukijoista?
Olisikohan kyseessä ehkä Oiva Paloheimon runo Kadonnut enkeli kokoelmasta Vaeltava laulaja? Siinä runon kertojaminä muistelee lapsuuttaan ja häntä niityllä joka puolelta saartaneita voikukkien untuvapalloja. Yhtä sellaista katsellessaan hän näkee untuvapallon takana pojan, "ikäänkuin / minä itse olisin siinä / noin maannut hymyssäsuin". Kertoja puhaltaa pallon hajalle ja poika katoaa. Toisen pallon luona hän näkee pojan taas, nyt itkuisena. "Hänen silmänsä rukoilivat: / Älä puhalla, oi et saa, / joka ainoa särkyvä pallo / sun sydäntäs haavoittaa." Runon minä hajottaa tämänkin pallon; poika on jälleen poissa eikä tule enää. "Mitä tehnyt mä olinkaan. / Yhä etsin kyynelsilmin / hänen hyviä kasvojaan."
Emme valitettavasti tunnistaneet laulua. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Täsmälleen etsimäsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt. Kotuksen kirjastosta ehdotettiin, josko kyse olisi Ulla Vanhatalon väitöskirja-artikkelista (2002), jossa selvitettiin kyselytestillä kielenkäyttäjien käsityksiä siitä, minkälaisia merkityseroja erilaiset kommunikaatioverbit kantavat.
Linkki artikkeliin tässä.
Tämä kappale löytyy Suosikkisäveliä -nuottijulkaisusta vuodelta 1994. Löydät sen Kainetistä, josta voit varata sen Kuhmon kaupunginkirjastosta.
https://kainet.finna.fi/Record/kainet.687070?sid=3139357071
Sisältö: Nuo silmät ; Maa nauraa kukkasillaan ; Tähdenlento ; Rakkauden joki ; Yksi ainoa ihminen ; Pieni sinikello ; Kuunsiltaa ; Hän lähtee tanssiin ; Mun sydän villi vallaton ; Puut punertuu ; Kukkivat ruusut kerran ; Kaksi pihlajaa ; Orvokkiseppele ; Kahden ihmisen laulu ; Rytmi sama sydänten ; Yksi katse ; Mua pidä lähelläs ; Myrskytuulen lapsi ; Rakkauden ranta ; Kukka kämmenellä ; Mistä purjeisiin tuulen löysimmekään ; Mitkä silmät ; Tuu mun uniin.
Vanhoja asukastietoja kannattaa tiedustella talon isännöitsijältä. Etuovi.com-sivuston mukaan taloyhtiön nimi on Asunto Oy Wesa. Asiakastieto-sivustolta selviää, että isänöitsijänä toimii Isännöinti Luotsi.Lähteet:https://www.etuovi.com/myytavat-asunnot/helsinki/ullanlinna/taloyhtiot/0221660-6/asunto-oy-wesahttps://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/asunto-oy-wesa/02216606/yleiskuva
Teos kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Se ja sen tiedot löytyvät Kansallisgallerian kokoelmasivulta. Linkki sivulle.Outi Heiskasen taidekirjoista Kersti löytyy ainakin Sara Hildenin taidemuseon vuonna 2005 näyttelyn yhteydessä julkaisemasta kirjasta Outi Heiskanen (ISBN 952-5591-01-8).
Helmat-tietokannasta löytyvät ainakin seuraavat teokset, joista sinulle voisi olla iloa:Haatanen, Pekka : Suomen maalaisköyhälistö. Väitöskirja 1968. Uusintapainos Into, 2019.Peltonen, Matti : Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Väitöskirja. Suomen historiallinen seura, 1992Rahikainen, Marjatta ja Vainio-Korhonen, Kirsi: Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään. SKS, 2006Rasila, Viljo : Kansalaissodan sosiaalinen tausta. Tammi, 1968. Yksittäisiä kartanoita koskevia kirjoja, joissa kuvataan myös sosiaalisia suhteita:Riksman, Elina Håkansbölen kartanossa . Vantaan kaupunginmuseo, 2019Suominen, Erja : Aateliskartanoiden helmassa : rahvaan ja...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvä lumikenkäilyä käsittelevä aineisto on lähinnä lumikenkäilyä liikuntamuotona esittelevää, kuten esim. Mika Kalakosken Lumikengät - polku talviseen luontoon -teos.
Yliopistojen yhteistietokanta Lindan kautta löytyy joitakin tutkimuksiakin esim. Pekka Mäkisen Lumikenkien käytön vaikutus hakkuutyön ajanmenekkiin ja kuormittavuuteen (1990) ja Toivo Vuorelan Suomalaisten lumikengistä ja suosuksista (1900). Tutkimukset käsittelevät lähinnä lumikenkien käyttöä metsätöissä. Teokset ovat Helsingin yliopiston kokoelmissa.
Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy artikkelitietokantojen Aleksi (26 viitettä) ja Arto (38 viitettä) kautta. Artikkeleita tutkimatta on vaikea sanoa, voiko niitä pitää tutkimuksina....
Viimeisin Neiti Etsivä on ilmestynyt suomeksi vuonna 2001 Tammen kustantama.
Uusien Neiti Etsivä -kirjojen ilmestymistä kannattaa tiedustella suoraan kustantajalta, yhteystiedot http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=609&VID=default&SID=22946923938795…
Kysymys on varmaankin kirjasta Leigh, Norman: Kolmetoista kasinoa vastaan; suom. Matti Kannosto. Helsinki: Weilin + Göös, 1976.
Alkuteoksen nimi: 13 against the bank.
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Johnsonin suomennetut teokset ovat
Elettiin vuotta 1914 (Nu var det 1914)
Hänen armonsa aika (Hans nådes tid)
Kaupunki hohtaa pimeässä (Stad i mörker)
Kohti hiljaisuutta : romaani vangituista (Några steg mot tystnaden))
Rantojen tyrskyt : romaani läsnäolevasta (Strändernas svall)
Sotilaan paluu (Soldatens återkomst)
Tulta ja ruusuja (Drömmar om rosor och eld)
Tällaista on elämäsi (Här har du ditt liv)
Älä katso taaksesi (Se dig inte om)
Iloisia päiviä (novelli kokoelmassa Nobelkirjailijat 4)
Lause löytyy Tolstoin teoksesta Lapsuus, poikaikä, nuoruus; ja sieltä Lapsuus-novellin luvusta 28 "Viimeiset surulliset muistot". Lause kuuluu Arvid Järnefeltin suomentamana (1904)näin: "Ainoastaan ihmiset, jotka kykenevät voimakkaasti rakastamaan, voivat kokea myös voimakasta murhetta." A. Heinosen suomentamana (1946): "Vain ne ihmiset, jotka kykenenvät voimakkaasti rakastamaan, voivat tuntea nyös suurta murhetta." V. K. Trastin suomentamana (1959): "Vain sellaiset ihmiset, jotka kykenenvät voimakkaasti rakastamaan, voivat tuntea myös voimakasta murhetta." Esa Adrianin suomentamana (1983): "Vain väkevästi rakastamaan kykenevät ihmiset pystyvät tuntemaan myös voimakasta mielipahaa."
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa on melko hiljattain kysytty, ketkä suomalaisurheilijat ovat kirjoittaneet kirjan. Tuolloin aiheesta lähetettiin kysely myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien sähköpostilistalle. Kirjan julkaisseita urheilijoita ei löytynyt montaa, ja jos listasta poimitaan olympiaurheilijat, se lyhenee muutamaan kirjailijaan. Osan teoksista on julkaissut pienkustantaja.
Suomalaisista olympiaurheilijoista keihäänheittäjä Heli Krügerin ja seiväshyppääjä Eeles Landströmin teokset on kustantanut Otava. Heli Krügerin romaanit ovat ”Olen koskettanut taivasta” (2005) ja ”Pidä minusta kiinni” (2007). Eeles Landströmin romaani ”Kohti päämäärää : romaani nuoresta urheilijasta” (1966) ilmestyi Otavalta, mutta...
Kyseessä on varmaankin teos Jokivarren savuista kasvukunnaksi : Kiiminki 150 vuotta, julkaistu 2008. Kirja on paikalla Kiimingin kirjastossa.
Netin mukaan teos on myynnissä Kiimingin kirjastossa http://www.kiiminki.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut/kirjasto_tiedottaah… 40 euroa.
Tässä tiedot kirjan tehneestä toimikunnasta http://www.kiiminki150.fi/index.php?216 .
Jorma Mattssonin ja Yrjö Teeriahon artikkeli Vuotson sodanaikaisen saksalaiskartan entisöinti sisältää kuvan v. 1944 tehdystä saksalaisesta kartasta Rieston soista 1:100 000. Alue on nykyisin lähes kokonaan Lokan tekojärven alla. Sitä ei liene merkitty karttaan.
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk409/mk409_1315_mattsson.pdf
Artikkeli perustuu seuraavaan Maanmittauslehden artikkeliin
Pillewizer Wolfgang & F.Rudolf Jung 1953. Eräs kartoitustyö Pohjois-Suomessa. Maanmittaus 1952: 3–4. 128–137 + liitekartta 1:100 000 Rieston suot
Sotilaskartoitusta käsittelevät myös
Suomen sotilaskartoitus / Jyri Paulaharju. 1983 (saksalaisten kartoitukset s. 84–88)
Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia Jyri Paulaharju 1997
Jos kysyjä tarkoittaa, salliiko tekijänoikeuslaki bulgariankielisten kirjojen myymisen tai lahjoittamisen kirjastolle, vastaus on lyhyesti: kyllä sallii. Kirjasto voi ostaa tai vastaanottaa minkä tahansa EU:n alueella laillisesti valmistetun ja hankitun kirjallisen teoksen.
Kokonaan eri asia on, miten innokkaita kirjastot ovat hankkimaan bulgariankielistä aineistoa, jota osaava lukijakunta on Suomessa varsin pieni (en löytänyt tarkkaa lukua, mutta ilmeisesti puhutaan ehkä joistakin sadoista henkilöistä). Helsingin kaupunginkirjasto on perinteisesti tarjonnut kirjallisuutta varsin monilla kielillä (HelMet-tietokanta tarjoaa tällä hetkellä 185 kaunokirjallista nimekettä), joten ehkä on järkevintä ottaa yhteyttä Monikieliseen kirjastoon,...
