Euroopassakin esiintyy tornadoja, mutta niistä käytetään Suomessa ja monissa Euroopan maissa nimitystä trombi. Pohjois-Amerikassa ilmiötä kutsutaan tornadoksi.
Lisätietoja
Ilmatieteenlaitos: Trombit https://www.ilmatieteenlaitos.fi/trombit
Yle: Näin syntyy tornado https://yle.fi/a/3-6651564
Liikennemerkkien asennuskorkeudesta löytyy määräyksiä Valtioneuvoston asetuksessa 20.5.2020/379 pykälässä 30. Asiasta kannattaa kysyä lisää Liikenneturvasta, https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/#kysy
Hei!Kyseessä on varmaankin Kalle Päätalon kirja Ratkaisujen aika. Tässä linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.27658?sid=5173505438Kirjan sisällöstä kerrotaan enemmän esimerkiksi Kirjavinkit-sivulla: https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/ratkaisujen-aika/
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle. Oheisista linkeistä voi kuitenkin olla sinulle apua: http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
hei,
Otapa yhteyttä Helsingin yliopiston kirjaston tietopalveluun (ma-pe 9-17)
puh. (09) 191 22740. Yliopiston kirjastossa on mikrofilmille tallennettuna
Suomessa vuodesta 1771 asti ilmestyneet sanomalehdet. Ensin kannattaa selvittää mitä sanoma- ja aikakauslehtiä Suomessa ilmestyi vuonna 1928 ja missä niistä alueellisesti ajatellen voisi olla jotain Ilmalaiva Italian matkasta ja mihin aikaan vuodesta. Mikrofilmien lukulaiteella voi selata
kuvarullaa ja ottaa myös kopioita. Yliopiston pääkirjaston käyntiosoite on Unioninkatu 36.
Yleisten kirjastojen kaukopalvelun kautta voi tilata esim. korkeakoulujen kirjastoissa olevia kirjoja. Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa ehtona on ettei teosta ole missään paakaupunkiseudulla sijaitsevassa kirjastossa. Lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteista on kirjaston internetsivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikean yläkulman 'Hae sivustolta' hakuruutuun voi kirjoittaa 'kaukopalvelu' tai etsiä tiedon hakuruudun alapuolella olevan aakkosellisen hakemiston kautta.
Helsingin kaupunginkirjastossa on "Optimi" tietokonetiedon mukaan tällä hetkellä lainattavissa Pasilan, Kannelmäen ja Viikin kirjastoista.
"Yrityksen viestinnän" kaikki pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen 30 kappaletta ovat lainassa, varausjonoa on 9 varausta. Aalto-yliopiston kirjastossa Helsingissä näyttäisi kirjaa olevan paikalla 1 lainattavissa oleva kappale. Myös Helsingin Hankens bibliotekissa näyttää usea kappale kirjaa erääntyvän lähipäivinä eikä varausjonoa näyttäisi olevan.
Lähde: Milennium- ja Linda-tietokannat
Vaski-kirjastokortin tunnuslukua (PIN) ei valitettavasti voi vaihtaa puhelimessa tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa tapauksessa sinun täytyy käydä jossakin Vaski-kirjastossa, missä henkilökunta voi tarkistaa salasanasi tai luoda uuden salasanan. Kirjastokortin lisäksi tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Voit kuitenkin uusia lainojasi ja tehdä varauksia soittamalla Vaski-kirjastoon. Tämä onnistuu kirjastokortin takaa löytyvän tunnuksen avulla.
Olet löytänyt aiheesta jo jonkin verran tietoja. Tässä vielä muutama vinkki aiheesta, josta ei ihan jokaisessa ATK-oppaassa kirjoiteta:
"Levytohtori pelastaa tiedostosi tuholta - älä tule hulluksi jos kiintolevy hajoaa." (artikkeli Tietoviikko -lehdessä 1994:35)
Helsingin Sanomien verkkoliitteen http://www.helsinginsanomat.fi/ arkistosta löytyy hakusanalla kiintolevy muutama artikkeli aiheesta
"Tietokoneen kiintolevyllä on norsun muisti" (07.04.1998)
"Kovalevykirurgi kaivaa esiin tuhoutuneet tiedostot" (15.03.1998)
"Uutisia: Automaattiset pelastusohjelmat voivat tuhota lisää" (04.06.1999)
E.m. artikkeleissa mainitaan norjalainen tiedostojen palauttamiseen erikoistunut firma Norman Ibas, joka toimii myös Helsingissä. Sen www-osoite on...
Suzuki GS450L vuosimallista 1980-1985 löytyy Haynesin kustantama englanninkielinen korjausopas:
Chris Rogers: Suzuki gs & gsx 250, 400 & 450 twins : Owners workshop manual - Somerset : Haynes, 1990. - 234 s. : kuv.
models: GS250T, GSX250E, GSX400E, GS450E, GS450L, GS450S, GS450T, GS450TX
ISBN 1-85010-253-8
Haynesin englanninkielisissä oppaissa on selkeät kuvitetut ohjeet eri osajärjestelmistä: purkaminen, tarkastus, korjaaminen ja asennus. Lisäksi oppaissa on huolto-ohjeet, tekniset tiedot sekä vianetsintätaulukot.
Hämeenlinnan kirjastosta löytyy myös Suzukin pyöristä yleisesti kertova teos:
Vandenheuvel, Cornelis: Pictorial history of Japanese motorcycles - Devon : Bay View Books, 1997. - 168 s.
Muista kirjastoista on saatavana...
Piki-verkkokirjastosta löytyy esimerkiksi nuottijulkaisu IT'S easy to play new TV themes (london 2006), jossa on Jeeves & Wooster -televisiosarjan tunnusmusiikin nuotit. Nuottia löytyy Tampereen ja Ylöjärven kaupunginkirjastoista. Punkalaitumen kunnankirjaston puhelinumrero on (02) 7608 0281
Jos olet käynyt läpi kaikki ne Porin kirjaston kirjat, joissa käsitellään Eliel Saarisen tuotantoa, on vaikea löytää sinulle lisää lähteitä, sillä
Porista löytyy niin "Saarisen sisustustaide 1896-1923" kuin Marika
Hausenin & co:n "Eliel Saarinen - Suomen aika" ym. Viimeksi mainitussa
laajassa teoksessa on huolellisesti merkityt lähdeviitteet ja tarkat lähdeluettelot - niitä on syytä tutkia, jotta lisätietoja löytyisi.
Tein hakuja myös kotimaisiin ja ulkolaisiin lehtitietokantoihin, mutta mitään relevanttia ei löytynyt. Nyt olisi hyödyllisintä ottaa yhteyttä Suomen rakennustaiteen museon kirjastoon( srmkirj@kaapeli.fi ) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon ( kirjasto@uiah.fi ) tai Taideteollisuusmuseon kirjastoon ( ebba....
Eve Hietamies on toimittaja, hänen vanhempansa ovat kirjailijat Laila ja Heikki Hietamies. Tietoa Eve Hietamiehestä ei kirjoista noiden Kotimaisia nykykirjailijoita teosten lisäksi juurikaan löydy. Netin kautta voit etsiä erilaisia haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Ohessa on joitakin osoitteita, joita voisit silmäillä:
http://www.kouvolansanomat.fi/arkisto/vanhat/2002/08/27/kulttuuri/juttu…
http://www3.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2208,2093_65817,00.html
Kirjoita esimerkiksi Googleen tai Alta Vistaan hakusanoiksi "eve hietamies", niin saat jonkun verran osumia, joita selailemalla voit etsiä hyödyllisimpiä sivuja.
Aiheesta löytyy mm.:
Venäläis-suomalainen sotilassanakirja (1940)
Venäläinen sotilaslyhennyssanasto (1940)
Rysk-svensk militäordbok (1960)
Brassey's multilingual military dictionary (1987)
Russian-English English-Russian military dictionary (1983)
Yllämainitut teokset löytyvät Maanpuolustuskorkekaoulun kirjaston käsikirjastosta, niitä ei lainata.
Seuraavista kirjaston kirjoista voi olla iloa: 1 Räty Ella, Kotipihan havukasvit, 140 ainavihantaa lajiketta. 2 Westerstål Ulla-Märta
Ikivihreät puutarhakasvit. 3 Räty Ella, Monivuotisten puutarhakasvien leikkausopas. 4 Alanko Pentti Havupuut ja -pensaat puutarhassa
5 Bloom Adrian, Gardening with conifers. Hakukoneen avulla löytyy kirjoittamalla kasvin nimen, esim. sivuilla http://pikkupuu.fi/index.php?page=mustakuusi, http://fi.wikipedia.org/wiki/Serbiankuusi ja
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2099216
Onko kyse HelMet-kirjastokortista? Ainakaan tänään uusiminen helmetin kautta ei todennäköisesti onnistu, koska HelMet-kirjastojen yhteinen kirjastojärjestelmä siirretään uudelle palvelinalustalle. Toisaalta lainat eivät eräänny 10. - 13.6., joten sen puolesta ei ole hätää.
Espoossa lainat voi myös uusia puhelimitse. Mikäli on ongelmia helmet-sivuston kanssa, voi aina soittaa lähikirjastoon ja pyytää henkilökuntaa uusimaan lainat.
Mitään yhtenäistä käsitystä ei varmasti ole olemassa. Suuri osa ei varmasti ajattele meitä lainkaan. Riku Rantala kirjoitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa (28.3.2015), että suomalaisia ei pidetä maailmalla yhtään minään, koska Suomi on monille täysin tuntematon maa. Artikkeli löytyy (kirjautuminen tarvitaan) alta:
https://www.hs.fi/matka/art-2000002812140.html
Käsityksistä suomalaisista on kirjoitettu paljon. Alla linkit artikkeliin Etelä-Saimaasta (23.9.2017) ja bloggaaja Lena ajatuksiin:
https://esaimaa.fi/mielipide/kolumnit/c3d44546-6d3a-40f6-974e-452f5d0150a0
https://www.rantapallo.fi/lena/2015/03/30/mitas-ne-ulkomaalaiset-meista-suomalaisista-oikein-ajattelevat/
Kyseessä lienee ruotsalaisen Sven Wernströmin Kapina (Tammi, 1970). Ruotsinkielinen alkuteos Upproret ilmestyi vuonna 1968.
Keitä olivat aseistetut parrakkaat miehet ylhäällä Kuuban vaikeapääsyisillä vuorilla? Heistä puhuttiin kuiskaten, ja vain silloin kun poliisi ei ollut lähellä. Jotkut nimet olivat kaikkien huulilla: Fidel Castro, Che Guevara. Diktaattori nimitti heitä rosvoiksi, köyhä kansa vapauttajiksi. Tekisivätkö nämä miehet lopun nälästä ja kurjuudesta, sotilaiden ja tilanomistajien mielivallasta?
Sisarukset Manolo ja Beatriz olivat kotoisin niiltä vuorilta missä vallankumous alkoi. Manolo liittyi vuorten vapaustaistelijoihin. Ja pitkäsäärinen mulattityttö Beatriz sai tehtävän, joka oli yhtä tärkeä, mutta kenties vielä...
Korkokengillä kepsuttaa Kaupungin ryökkinä Larin-Kyöstin Suursaaressa kesällä 1920 runoilemassa "kuvauksessa, kuinka hän astuu laivasta saarikylään". Kaupungin ryökkinä julkaistiin alun perin Larin-Kyöstin kokoelmassa Meren äärillä (1921). Myöhemmin julkaistuista Larin-Kyösti-valikoimista runon sisältää ainakin Terttu Pajunen-Kivekkään kokoama Lausujan runoja (1948). Kaupungin ryökkinä kepsuttaa myös 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden humoristista puolta esittelevässä antologiassa Hymyjen kirja.
Runossa on kaikkiaan kahdeksan säkeistöä. Ensisäkeistö kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Hän korkokengillä kepsuttaa, / häntä hupsuttaa ja hepsuttaa, / käy, kurkkaa kenokauloin / ja kureliivipauloin."
