Rodinin ensimmäinen pieni kipsiversio patsaasta on valmistunut noin vuonna 1880. Wikipedia-artikkelissa kerrotaan, että ensimmäinen suurikokoinen valos valmistui vuonna 1902 ja se esiteltiin yleisölle vuonna 1904.
Teoksesta on useita kopioita eri puolilla maailmaa. Kööpenhaminan Ny Carlsberg Glyptotek -taidemuseon patsas on listauksen mukaan myös vuodelta 1904.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajattelija_(taideteos)
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_The_Thinker_sculptures
Vaikkaa tiedonhakuun valjastettiin tämän kysymyksen kohdalla useampi kirjastonhoitaja ja haimme tietoa useammasta tietokannasta, etsimäsi tarina jäi valitettavasti tällä kertaa mysteeriksi. Lisätietona kerroit, että tarina on luettu joskus noin 45-50 vuotta sitten ja että kyseessä saattaisi olla esimerkiksi jokin kouluissa 70 -luvulla äidinkielen tunneilla käytössä ollut novellikokoelma. Erään kollegan muistin mukaan 1970-luvulla ilmestyneessä Kontakti-kirjasarjassa saattaisi olla muistelusi mukainen tarina.
Kontakti-sarja on Kauppiaitten Kustannuksen julkaisema kirjasarja, jossa julkaistiin nuorten kirjoittajien pienoisromaaneja (Lähde: Kirjasampo). Sarjaan kuuluu kymmeniä teoksia, jotka ovat ikänsä vuoksi...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi musiikkivideota. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen videon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Portfolioita on erilaisia ja monen muotoisia riippuen tehtävänannosta. Järkevintä olisi selvittää opettajan tai oppiaineen vastuuhenkilöiden kanssa minkälaista portfoliota he vaativat.
Internetistä löytyy lukuisa määrä portfolio-oppaita, joihin kannattaa tutustua, esimerkiksi:
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/portfolioy/
http://www.peda.net/veraja/jyu/ac/all/portfolio/pofoopas/
Tietoa yksittäisistä myyntiin tulevista poistokirjoista ei ole mahdollista saada. Kirjastot myyvät vain kokoelmistaan poistettua aineistoa. Kirjastojen kokoelmista poistetaan kirjoja huonon kunnon, sisällön vanhenemisen ja vähäisen lainauskierron vuoksi. Mitään systemaattista ilmoittelua myytävistä poistokirjoista ole. Kirjoja tulee kirjastojen poistomyyntin jatkuvasti eikä niitä ole mahdollista varata etukäteen.
Vanhoja kirjoja voi etsiä myös antikvariaateista.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy jonkin verran aineistoa Lars Sonckista ja hänen tuotannostaan.
Tutustumisen arvoinen on ennen kaikkea teos: "Lars Sonck 1870-1956 : arkkitehti = architect" / [näyttelyryhmä = exhibition team: Paula Kivinen, Pekka Korvenmaa, Esa Piironen].Helsinki : [Suomen rakennustaiteen museo], 1981. Siinä esitellään ainakin joitakin kiinnostuksesi kohteena olevista rakennuksista.
Myös Riitta Wäreen kirjassa "Rakennettu suomalaisuus : nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa", 1991, on lukuisia viittauksia Lars Sonckiin.
Teosten sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi .
Suosittelisin kuitenkin, että ottaisit yhteyttä Suomen...
Kalevaa säilytetään sekä paperisena että mikrofilmiversiona. Mikrofilmilukulaitteelle voi varata ajan Varaamon kautta https://varaamo.ouka.fi/ .
Arkkitehti-lehti löytyy paperisena. Varastossa säilytettävät aikakaus- ja sanomalehdet (siis sekä Arkkitehdin että Kalevan) saa luettavakseen pyytämällä ne virkailijalta.
Vielä 1985 opetussuunnitelman laati kouluhallitus. Vuonna 1991 kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhdistettiin
opetushallitukseksi, joka nykyisin vastaa opetussuunnitelman perusteiden laatimisesta. Näissä mainituissa opetussuunnitelmissa ei selviä henkilöitä, vaan tekijänä on v. 1985 kouluhallitus, ja vuosina 1991 ja 2004 opetushallitus. Tietoa opetushallituksen nykyisestä kokoonpanosta on sivulla https://www.oph.fi/opetushallitus/organisaatio. Yhteystiedoista löytyvät myös henkilöstön yhteystiedot, joista voi hakea henkilöitä esimerkiksi tehtävän perusteella. Tämä koskee kuitenkin nykytilannetta, eikä ole varmuutta, ovatko juuri tätä kautta löytyvät henkilöt olleet tekemisissä myös aiempien opetussuunnitelmien kanssa.
Helpoiten voit tarkistaa korttisi voimassa-olon yrittämällä kirjautua Helmet sivulla omiin tietoihisi. (sivun oikea yläkulma - kirjaudu) https://luettelo.helmet.fi/iii/cas/login?service=https%3A%2F%2Fhaku.helmet.fi%3A443%2Fiii%2Fencore%2Fj_acegi_cas_security_check&lang=fin Jos pääset sisään ovat korttisi ja tunnuslukusi voimassa ja yhteydessä toisiinsa.
Jos kirjautuminen ei onnistu, voit vielä soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja kysyä asiaa. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helmet kortti voi vanheta, jos sillä ei kolmeen vuoteen lainaa mitään.
Uuteen korttiin tarvitset käynnin kirjaston tiskillä kuvallisten henkkareiden kanssa sekä osoitteen Suomessa.
Helmet-kirjastoista löytyy monia shakkioppaita. Esimerkiksi nämä:
Mika Karttunen: Shakki, matti! : joka kodin shakkiopas (2022)
Claire Summerscale: Shakki (2007)
Daniel King: Shakki: siirrot, pelit, mestarit (2001)
Thomas ja Aulikki Ristoja: Shakki: perusteet, strategia, taktiikka (1995)
James Eade: Shakinpelaajan käsikirja: alkuasemasta mattiin (2006).
Voit varata omaan lähikirjastoosi itsellesi jonkun näistä tai selata lisää vaihtoehtoja helmet.fi:n aineistohaussa esimerkiksi hakusanalla "shakki". Lisäksi joissakin kirjastoissa saattaa olla shakkikerhoja, joissa voi opetella pelaamaan shakkia. Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin Oodi-kirjastossa näyttää kokoontuvan shakkikerho maanantaisin.
Arkistojen portista löytää kuvauksen oikeuslaitoksesta ja sen toiminnasta eri aikakausilla, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/tuomioistuinlaito…. Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, joten kannattaa kääntyä Kansallisarkiston puoleen ja tehdä tietopyyntö sinne, https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html. Kansallisarkiston aineistoja voi myös tutkia verkossa Astia-palvelussa, https://astia.narc.fi/uusiastia/.
Kollega ehdotti Elina Karjalaisen kirja Ensiaapinen (1991). S-kirjaimen kohdalla on runo Sininen sika sai siivet. Runo alkaa seuraavasti: "Sininen sika sai unessa siivet..."
Linkki kirjan tietoihin Helle-kirjastoissa:
https://helle.finna.fi/Record/helle.35145?sid=4102831844
"Elonkirjasta" ei näytä olevan virallista nuottijulkaisua. Sen sijaan nuottikäsikirjoitus ilmeisesti on yhä olemassa. Asiasta puhutaan tämän aiemman sävellystä koskevan kysymyksen kommenttiketjussa:Kuka tietää "Elonkirja" sanoihin nuotit tai sävellyksen.
Pääkaupunkiseudun HelMet tietokannan mukaan Marin tasavaltaa käsiteleviä kirjoja löytyi kaksi: Marilaiset, tekijänä Leena Laulajainen Otava 1995 ja Juha Väliahon kirja Volgan ja Uralin välillä, Suomen lähetysseura 2004. Lisäksi löytyy kolmen videon sarja Marilaiset 1, 2 ja 3 vuodelta 1992.
M.C. Castrenin seura pitää yllä yhteyksiä Suomen ja Venäjällä asuvien uralilaisia kieliä puhuvien kansojen välillä. Sinne kannattaisi varmaankin ottaa yhteyttä, osoite Mariankatu 7 A 00171 Helsinki ja puh. 09-6222315
http:// www.helmet.fi
http://www.helsinki.fi/jarj/macastren/
Samba oli pitkään vain Brasiliassa tunnettu alueelinen musiikkikulttuuri. Maailmalle se alkoi toden teolla levitä levytysten ja elokuvien välityksellä 1930-40-luvuilla.
Ylen Fono-tietokannan ja Viola-kansallisdiskografian perusteella ensimmäiset sambalevytykset tehtiin Suomessa 1940-luvun lopussa. Henry Theelin samba "Maria de Bahia" äänitettiin 1948. Vuonna 1949 Theel levytti Toivo Kärjen sävellyksen "On sambaa tanssi tää". Kappaleen nimi kertoo ilmiön uutuudesta. Theelin lisäksi Olavi Virta levytti samboja samana vuonna. Georg Malmsten levytti oman sävellyksensä "Kohtalokas samba" vuonna 1950.
Samba oli aluksi vain yksi tanssirytmi muiden lattarityylien joukossa. Voi kuitenkin olettaa, että sambakappale saattoi soida suomalaisen tai...
Tutustumisen voisi aloittaa Helmetistä löytyvällä Hartolan kirjalla, jonka on toimittanut Erkki Markkanen (Hartolan kunta, 1963)
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica.fi) löytyy haulla "Hartola historia"useita teoksia.
https://finna.fi
Netistäkin löytyy haulla "Hartola 1700-luku" YLEn historia-artikkeli. Siinä tosin puhutaan Heinolasta, mutta elo lienee ollut melko samanlaista...
https://yle.fi/uutiset/3-5592799
Esimerkiksi: Dylan, Bob:
The lyrics 1961-2012, laitettu useimmissa kirjastoissa englanninkieliseen runouteen (luokka 4.2).
Helmetin tarkennetussa haussa kun valitsee hakusanat laululyriikka ja kaunokirjallisuus ja rajaa kirjoihin ja englanninkielisiin, saa seuraavan tuloksen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28laululyriikka%29%20%28kaunokirjallisuus%29%20f%3A1%20l%3Aeng__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Suomen numismaattisella yhdistyksellä on maksullinen arviointipalvelu.
Monet huutokauppakamarit arvioivat ilmaiseksi esim. Helander, Bukovski tai Hagelstam.
Kuvauksesi sopisi Caryl Hartin ja Nick Eastin kuvakirjaan Dinosaurukset kylässä (2017), tosin kirjan kansi ei ole vihreänsävyinen.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789518839012…
Kirjan saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
