Kanariasta Tällainen kirja voisi olla
Dr. Donald ja V. L. Macleod: Tourism, Globalisation and Cultural Change: An Island Community Perspective
myös Greg Richardsin: Cultural Tourism: Global and Local Perspectives voisi valottaa aihetta.
Kenties vielä Stefan Gössling ja Edward Elgar:Tourism and Development in Tropical Islands: Political Ecology Perspectives. https://www.google.fi/search?hl=fi&tbm=bks&q=tourism+development+local+perspective&spell=1&sa=X&ved=0ahUKEwi31riI9_HpAhWC4aYKHUKPAnUQBQglKAA&biw=1920&bih=937&dpr=1
Suomeksi kirjoja on vaikeampi löytää. Huomasin vain teoksen Matkailijan ihmeellinen maailma: matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme
Nide 977...
Die Zeit näyttää tulevan paperilehtenä Helmetkirjastoista vain Oodiin. Helmet hakutulos
Yliopiston kirjaston Kaisa talossa Die Zeit on myös luettavissa. Finna hakutulos
Lehden nettiversiota pääsee lukemaan Helmetistä kohdasta Linkki lehden nettisivulle. https://www.zeit.de/index
Olisiko kyseessä Make Perttilä Church House Band?
https://rtva.kavi.fi/crew/details/crew/134
https://www.facebook.com/Nojatuolikirkko/posts/1911139182231482/
Parhaiten asiasi hoituu mielestäni, kun seuraat kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokantaa osoitteessa http://porsse.porvoo.fi:8003/
Sain sieltä tarkasta hausta asiasanalla viikinkiaika 47 teosta.
Tuo Vuoden kirjat -luettelo, jonka mainitsit on melko laaja, siihen sisältyy Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenkustantajien (viime vuonna yli 40 kpl) tuotanto. Luettelo löytyy myös verkosta osoitteesta http://credosun.credo.fi/vuodenkirjat/ Toki siitä puuttuu kustantajia. Laitan tähän muutamien nettiosoitteita (nämä kustantamot kylläkin keskittyvät enemmän kaunokirjallisuuteen) Like http://www.likekustannus.fi/ Revontuli http://www.revontuli.net/ Sammakko http://www.sammakko.com/ Vastapaino http://www.vastapaino.fi/
Sivulta http://www.booknet.fi/...
Langaton verkko on Kirjasto 10:ssä ja Lasipalatsin Kohtaamispaikassa:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5659
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=6228
Myös keskustan useista kahviloista tai ravintoloista löytyvät yhteydet.
http://www.robertscoffee.com/netcup/?vpath=/netcup/helsinki/
Kiikka on entinen Suomen kunta ja nykyisin osa Äetsän kuntaa. Kiikka yhdistettiin vuonna 1981 Keikyän kanssa Äetsän kunnaksi. Kiikka erotettiin Tyrväästä kappeliseurakunnaksi vuonna 1662.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiikka
Kiika-nimistä paikkakuntaa ei löydy Suomesta eikä Virosta.
Tallinnassa on kyllä Kiikakööki-niminen keittiötarvikeliike.
http://www.kiikakooki.ee/ Tämä vain sivuhuomautuksena.
Onkohan isoäitinne syntymätodistuksessa kirjoitusvirhe?
Vai oliko Kiikka-nimi taivutettuna? Syntyi Kiikassa?
Netistä ei taida löytyä listaa kotimaisten kirjojen oikeudenhaltijoista. Näissä asioissa kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka on kirjailijoiden ja kääntäjien valtakunnallinen tekijänoikeusjärjestö. Yhdistys edistää, valvoo ja hallinnoi kirjoittajien tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy lisätietoa käyttöoikeuksista.
Sanasto:
http://www.sanasto.fi/
http://www.sanasto.fi/yhteystiedot.asp
Hei!
Pikaluistelusta löytyy vain muutama kirja Suomen kirjastoista
1.Luistelukoulu: ohjaajan opas pika-, taito- ja jääkiekkoluistimille.
Julk. Suomen luisteluliitto, 1984. Patero, Leena
- Kirja on vain 32 –sivuinen
2.Handbook of competitive speed skating / editor: Hank Gemser, Jos de Koning, Gerrit Jan van Ingenn Schenau; with contiributions from: Frank Bakker et al. .Lausanne: International Skating Union, cop.1999
3.Puolakka, Esa, Järvinen, Timo, Luoto, Kati: Pikaluistelukoulu , Helsinki : Suomen luisteluliitto 2002 (18 lehteä)
Inarinjärvi löytyy pohjoissaamelaisena käännöksenä mm. Eero Maggan nuottikokoelmasta Beaivvaseana. Sitä ei löydy painettuna. Ilmari Mattus on laulanut laulua inarinsaameksi saamelaisradiossa mutta julkaistuna sitä ei löydy.
SaiPasta on olemassa historiateos ”SaiPa - idän jättiläinen” (Saimaan Pallo, 1998), joka julkaistiin seuran 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Sen ovat kirjoittaneet Pekka Lakka, Osmo Meilahti ja Erkki Turunen. Seura on julkaissut myös 30-vuotishistoriikin ”SaiPa 30 vuotta” (Saimaan Pallo, 1978), mutta seon vain noin 30 sivun laajuinen opus.
SaiPan kotisivuilta osoitteesta http://www.saipa.fi/page.php?id=9 löytyy jonkin verran seuran historiaa koskevia tietoja, vaikkakaan kokonaista historiikkia sieltä on turha etsiä.
Koulutusnetistä löytyvän tilaston mukaan (http://www.koulutusnetti.fi/files/amk_koulutustarjontas2012_cs.pdf) Tampereen ammattikorkeakoulussa ei vuonna 2011 alkanut lainkaan ensihoidon koulutusohjelmaa. Vuonna 2010 ensihoitoa opiskelemaan haki 1321 henkilöä, joista ensisijaisesti 527. Hyväksyttyjä oli 36. (http://www.koulutusnetti.fi/files/s2010_nuoret_ohjelmittain.xls) Vuonna 2012 aloituspaikkoja on 22.
Pyhän Henrikin sekvenssin (Sequentia Sancti Henrici) suomennos löytyy ainakin CD-levyyn "Kanssamme on Jumala : kolmen kirkon liturgisia lauluja" liittyvästä tekstiliitteestä. Levyn on julkaissut Oulun Ortodoksinen Hiippakuntakuoro vuonna 1995. Tekstiliitteessä mainitaan, että teksteistä ovat vastanneet Tatjana Heikkilä, Tatjana Ihatsu ja Malcolm Hicks, mutta valitettavasti sitä ei ole mainittu, kuka on suomentanut kyseisen tekstin.
Saatte suomennoksen sähköpostiinne.
https://finna.fi
Kanssamme on Jumala : kolmen kirkon liturgisia lauluja (Oulun Ortodoksinen Hiippakuntakuoro, 1995)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Virsikirjan virsien numeroiden ja Siionin virsien vastaavuudesta on nykyään olemassa luettelo Herättäjä-yhdistyksen sivuilla https://www.h-y.fi/siionit/virsinumerot/virsikirja
Siionin virret löytyvät hakemistoineen, https://www.h-y.fi/siionit.html.
Myös luterilainen virsikirja on netissä, aakkoshakemistoineen
http://evl.fi/virsikirja.
Siionin virret voi myös käydä lainaamassa kirjastosta, sitä on hyllyssä juuri nyt esim. Itäkeskuksessa ja Tikkurilan musiikkivarastossa, (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104261__Ssiionin%20virret…).
Osoitteet ja aukioloajat näkyvät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi .
Tämä Erkki Liikasen käännösversio on tosiaan hankala tapaus, koska se on Viola-tietokannan mukaan julkaistu vain LP-levyllä Laululoota ( FinnsoundFSC03, 1973) ja Finnsoundin vuonna 1967 julkaisemalla single-levyllä FS002, joka sisältää tämä Liikasen esityksen lilsäksi Aarno Ranisen tulkinnan laulustaan Entisen varjo. Käytännössä ainoa tapa saada sanat on varata Kansalliskirjaston musiikkiosastolta kuunteluaika ja kirjoittaa sitten kuuntelemalla sanat muistiin. On tietysti mahdollista, että Erkki Liikasella on itsellään sanat tallessa, mutta en osaa sanoa, miten häneen voisi saada yhteyden. Nuottia laulusta ei ole koskaan julkaistu.
Heikki Poroila
Poliisilla on erinomainen neuvontapalvelu, josta voi kysyä neuvoa tällaisissa asioisa. Erityisesti Poliisin valtakunnallinen neuvontapalvelu palvelee numerossa 0295 419 800 (pvm/mpm) arkisin klo 8.00 - 16.15 välisenä aikana. Neuvontapalveluun voi olla yhteydessä myös sähköpostitse neuvontapalvelu@poliisi.fi, https://www.poliisi.fi/asiakaspalvelu.
Kuluttajaneuvonnasta voi myös kysyä apua https://www.kkv.fi/kuluttajaneuvonta/
Verkkokaupassa pätevät lait aivan kuin muussakin kaupassa eli kuluttaja ei ole ilman suojaa, vaikka verkossa onkin vielä enemmän mahdollisuuksia joutua vaikeuksiin tai huijatuksi kuin muualla. Laki löytyy Finlexistä, mutta lain tulkitseminen vaatii taitoa https://www.finlex.fi/fi/...
Arman Alizadin Arman Pohjantähden alla -sarjassa ei ole ohjelmatietojen mukaan tutustuttu ahtaajan ammattiin, mutta Jone Nikulan ja Jouni Hynysen sarjassa Äijät (2007-2008) on yhdessä jaksossa kokeiltu ahtaajan työtä. Jakso on esitetty vuonna 2007.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84ij%C3%A4t
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun. Ilmoitamme sinulle mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Jos kirja on paikalla jossakin Helmet-kirjastossa, se kulkee asiakkaan valitsemaan noutokirjastoon yleensä parissa päivässä. Saat tiedon varauksen saapumisesta oman valintasi mukaan joko sähköpostitse tai kirjeenä.
Oli vesi suihkussa kylmää, haaleaa, lämmintä tai kuumaa, se joka tapauksessa "rummuttaa" ihoamme vilkastuttaen verenkiertoa. Hyvin kuuma ja hyvin kylmä vesi lisäävät tätä vaikutusta merkittävästi ja ihminen voi kokea suihkun siksi virkistävänä. Kuumana päivänä ihon lämpötilaa alentava suihku voi piristää ihan siksi, että elimistö viilenee. Joskus suihkussa käyminen virkistää puhtaasti henkisistä syistä eli koska se on mukavaa. Mutta todennäköisesti useimmilla ihmisillä on kokemusta myös tilanteista, joissa suihku ei sen kummemmin virkistä tai saattaa jopa raukaista ihmistä. Kaikki riippuu pohjimmiltaan siitä, missä tilanteessa suihkussa käydään ja minkälaisia odotuksia siihen liittyy. Suihku vaikuttaa siis sekä fyysisesti että henkisesti...
