YK:n kansainvälisissä tilastoissa ikähaarukat menevät viiden vuoden välein eli 5-9, 10-14, 15-19 jne. joten ihan tarkkaa lukua ikävuosilta 6-17 ei saa. Tilastotietojen mukaan 5-19-vuotiaita on n. toista miljardia.
Tässä linkki tilastoon: https://population.un.org/wpp/DataQuery/
Lähde: population.un.org
Valitettavasti kirjailijasta ei löytynyt mitään henkilötietoja. "Talviöinä tapahtuu" on hänen ainoa julkaisunsa. Finnan kautta ei löytynyt hänestä ollenkaan artikkeleita, Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta löytyi viittauksia Irja Kortesuohon, mutta kyseessä voi olla toinen samanniminen henkilö:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22irja%20kortesuo%22&or…
Tietäisikö joku kysymyksen lukijoista jotain kirjailijasta? Oliko kyseessä nimimerkki vai todellinen henkilö? Tietoja asiasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisikohan kyseessä olla Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut? Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1919, mutta siitä on otettu sen jälkeen lukuisia uusia painoksia.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjan juonesta näin: "Mestaritonttu lähtee Satumaasta koettuaan siellä kiittämättömyyttä. Hän tapaa entisen Peikkovuoren hovinoidan Sammaleisen, joka lennättää tontun luudallaan kotiinsa Suosaarelle. Saarella Mestaritonttu saa selville, että Kyöpelivuoren haltia on ryöstänyt Aamuruskonmaan kuninkaantyttären Sarasteen ja tämä on suljettu Suosaaren suuren kiven sisään. Sarasteen veli, joka yritti pelastaa sisartaan on taiottu kuuseksi. Yhdessä Satumaan kuninkaanpojan Yönsilmän kanssa Mestaritonttu pelastaa Sarasteen ja...
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämälle Monikulttuurisen kirjaston sivulle on koottu "Maailma Infoa". Sen China-sivulta löydät useita linkkejä. Osoite on http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/china.htm
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei ikävä kyllä löydy videota tästä aiheesta, mutta Haaga Instituutin kirjastossa on "Koulu on - opisto tarvitaan" -niminen video, jonka asiasanoiksi on annettu hotellit, ravintolat, koulutus, historia.
Samassa paikassa on myös "Tervetuloa uudelleen" -niminen video, jonka asiasanoiksi on annettu historia, Suomi, hotellit, ravintolat.
Tarkempia tietoja näistä videoista ja haku Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun kirjastojen tietokannasta on osoitteessa http://www.virtuaaliamk.fi/channels/www/fin/koulutus/ajankohtaista/1094…
Valitettavasti Suomen kirjastojen eri tietokantojen kautta ei löytynyt yhtään venäläisten kirjoittamia suomeksi käännettyjä teoksia tai artikkeleita USA:n lend-and-lease - toiminnasta. Aiheesta on kirjoitettu venäläisten toimesta venäjäksi, jonkun verran venäläisten toimesta englanniksi ja melko paljon esim. amerikkalaisten ja brittien toimesta englanniksi. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto tutki aihetta tätä vastausta varten.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on kymmenen eri Red Hot Chili Peppersin CD-levyä. Lisäksi on muutamia kokoelma-CD -levyjä (mm. Woodstock 94 ja Woodstock 99), joissa on yhtyeen esityksiä.
Gillian Andersonin esittämä kappale Extremis on Girl Energy volume 1 CD:llä.
Levyjen saatavuuden voit tarkistaa internetistä kirjaston aineistotietokanta Plussasta, osoite http://www.libplussa.fi.
Nokkakärryjä on lainattavissa muutamassa Helmet-kirjastossa Helsingin puolella. Kärryt ovat tällä hetkellä lainassa, eikä niitä voi varata. Voit tarkistaa nokkakärryjen saatavuuden Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanan nokkakärry.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Olisiko kyse teoksesta Peukku katsoo yötä / Inger ja Lasse Sandberg ; suom. Ulla Ropponen. - [Espoo] : Weilin + Göös, 1981 (pain. Tanskassa). - [32] s. : kuv. ; 22 cm. - ISBN 951-35-2390-X (sid.)
Tiivistelmä
(lähde: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin Onnet –tietokanta, http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm)
Peukku herää aamuyöllä ja lähtee ulos metsään katsomaan, onko kummituksia olemassa. Se näkee paljon pelottavaa, mutta kaikille löytyy lopulta selitys.
Kiiltomatoja ei teoksessa ole, mutta Peukun mielikuvitus loihtii pimeään metsään outoja valoja, peikkoja, noitia ja piparkakkutalokin …
Kirjakaupoista tuskin enää teosta löytää, antikvariaateista voisi kysellä. Teos on PIKI-verkkokirjaston mukaan...
Gunnar Ekelöfin runotuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat teokset: Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994). Näistäkin esimerkiksi Runoja -teos koostuu valikoimasta Ekelöfin eri kokoelmista otetuista runoista. Mistään näistä teoksista ei löytynyt etsimiäsi runoja. Myöskään Linkki maailman runouteen -tietokannasta
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ) ei löytynyt tietoa kysymiesi runojen suomennoksista. On siis mahdollista, että runoja ei ole ollenkaan suomennettu, tai että joku niistä on suomennettu joskus jossakin yksittäisessä kirjallisuuslehdessä. Tällaista tietoa on sitten jo vaikeampi jäljittää.
Virolahdesta kerrottiin, että heillä ei ole tietoa tällaisesta luennosta. Olisiko luento vaikkapa jonkin järjestön järjestämä, eikä siitä olisi kirjastossa tai kunnassa tietoa?
Pääkirjastossa on sekä yläkerrassa että 1. kerroksessa palveluhenkilökuntaa lauantaisin toukokuun loppuun asti klo 9-15 eli myös kassapalvelut ja tulostamismahdollisuus käytettävissä.
Minilex-sivuston mukaan "julkisuuden henkilöillä on eri tasoinen yksityiselämän suoja kuin yksityishenkilöillä, koska osa heidän toiminnastaan on julkista ja heihin voidaan kohdistaa yleistä arvostelua." Aiheesta on tehty myös opinnäytetyö: Julkisuuden henkilöiden yksityiselämän suoja / Anni Ristimella, Oulun ammattikorkeakoulu, 2018. Opinnäytetyö on luettavissa täältä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/161082/Ristimella_Anni.pd…
Jos kirjan kohdalla lukee "saatavissa", se on kirjaston hyllyssä, ei lainassa eikä matkalla minnekään. Kun henkilökunta lukee varatun niteen tai se palautetaan automaatilla, sen tila muuttuu. Jos varauksen noutopaikka on toisessa kirjastossa, niteen tilaksi muuttuu Kuljetuksessa. Tila pysyy samana, kunnes varattu kirja luetaan varaushyllyyn noutokirjastossa. Asiakas ei voi lainata itse kirjaa, johon toisella asiakkaalla on varaus.Helmet-järjestelmässä asiakas voi lukita varauksensa väliaikaisesti. Tällöin varaus säilyttää paikkansa jonossa, mutta ei tartu mihinkään niteeseen. Aktiiviset varaukset ohittavat lukitun varauksen, kunnes lukitus poistetaan. Helmetissä näkyvään varausten lukumäärään sisältyvät sekä aktiiviset että lukitut...
Liikkeelle voisi lähteä, jos aihe on vieraampi, taustatiedon etsimisestä. Itse jouduin näin tekemään, ja hakusanalla ias-standardit löysin Googlella (http://www.google.com) aiheesta taustatietoa. Vesa-verkkosanastosta (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html) löytyy asiasana tilinpäätös ja sille suppeampia ja rinnakkaistermejä. Ne ovat hyvä lähtökohta tietokantahaussa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1) löytyy jo useita teoksia tilinpäätöshakusanalla, ja tulosjoukkoa voisi rajata vuosilukurajauksella uusimpiin teoksiin. Samaten kannattaa kokeilla luokkahakua luokalla 69.21 vastaavan vuosilukurajauksen kanssa.
Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannassa (http://www.hyper....
Hakupalvelu Finnan mukaan 3. tuotantokausi olisi vain Imatran kirjastossa:
https://www.finna.fi/Record/heili.839918
Ala tietoa Akaan kirjaston palveluista, mm. kaukopalvelusta:
https://www.akaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/palvelut/
Taloyhtiön hallitus voi tehdä esteettömyyden itsearvioinnin siihen tarkoitetulla lomakkeella. Esim. Invalidiliiton nettisivuilla on saatavilla kyseinen lista. Tulosten perusteella päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Itsearviointi toimii pohjana yksityiskohtaisemman estettömyyskartoituksen hankkimista varten.
Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEssä koulutetaan esteettömyyskartoittajia. Myös muutamat ammattikorkeakoulut järjestävät esteettömyyskartoittajien koulutusta ESKEH-menetelmällä.
ESKEH-kartoitusmenetelmä on tarkoitettu rakennusten ja niiden ulkoalueiden kartoittamista varten. Kartoituksen avulla saadaan tietoa siitä, missä kohdin esteettömyydelle asetetut kriteerit toteutuvat. Saatua tietoa voidaan hyödyntää...
Ylioppilaslakin historiasta on tosiaan monenlaista näkemystä. Vastaan kuitenkin, että ylioppilaslakki on alkujaan ollut tummansininen tai musta. Väristä esiintyy jonkin verran erimielisyyttä, mikä johtunee ajan mustavalkoisista kuvista.
Ylioppilaslakki sain alkunsa Venäjän keisari Nikolai I:n (1796-1855) aikana. Ylioppilaat mellakoivat usein ja jotta heitä voisi pitää paremmin silmällä, keisari määräsi kaikille ylioppilaille harmaan univormun. Näin ylioppilaita oli helppo valvoa, sillä heidät voitiin tunnistaa helposti. Keisarin kuoltua univormuista luovuttiin ja jäljelle vai tumma ylioppilaslakki.
Noin 1870-luvulla Suomessa otettiin Ruotsin mallin mukaan valkoinen ylioppilaslakki.
Katso mm. https://www....
Kappale on Funkykarkurit-yhtyeen esittämä "Minä lupaan" vuodelta 1997. Yleisradion Fono-tietokannassa yhtye on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajaksi. Kappale alkaa: "Meidän elämä se tulee muuttumaan mä lupaan sulle huomenna".
Funkykarkurit: Minä lupaan:
https://www.facebook.com/Funkykarkurit/videos/niin-min%C3%A4-lupaan/101…
