Hei, kiitos kysymyksestä. Arkistoilla, kirjastoilla ja museoilla on sovittu ja osin lainsäädännön tasolla määritelty tallennusvastuita koskeva työnjako. Arkistojen kokoelmat painottuvat asiakirjoihin, mutta niihin on tallennettu paljon myös yksityisten ihmisten ja sukujen aineistoja sekä muistitietoa. Kirjastojen kokoelmissa painopiste on erimuotoisissa julkaisuissa. Esine-, valokuva- ja taidekokoelmat painottuvat museoihin ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) keskittyy suomalaiseen audiovisuaaliseen kulttuuriperintöön. Työnjaosta huolimatta arkistojen, kirjastojen ja museoiden kokoelmat ja palvelut ovat kuitenkin usein hyvin lähellä toisiaan ja yhteistyö luontevaa. Kaikilta osin tallennusvastuut eivät ole selvärajaisia...
Pääkaupunkiseudun aineistorekistä (www.lib.hel/plussa) löytyy aiheesta aineistoa (käyttäen tarkennettua hakua ja asiasanoina tietotekniikka ja yhteiskunta).
Toinen mahdollisuus on käyttää asiasanaa tietoyhteiskunta, josta aineistoa löytyy todella runsaasti. Esimerkkeinä voisin mainita Kohtaamisyhteiskunta(Edita 1995) ja Näkökulmia tietoyhteiskuntaan (Gaudeamus, 1997).
Aleksi-tietokannasta löytyi jonkin verran viitteitä lehtiartikkeleihin asiasanoilla tietotekniikka & yhteiskunta, runsaasti viitteitä asiasanalla tietoyhteiskunta. Aleksi- tietokanta on ainakin virkailijakäytössä useimmissa Vantaan kirjastoissa.
Internetistä esim. Ihmemaan hakupalvelulla (www.fi) voi hakea yksinkertaisesti tietotekniikka ja yhteiskunta. Sieltä löytyy...
HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi seuraavia teoksia:
Pekkala, Else. Hankintojen kilpailuttaminen. 2007
Hannula, Antti: Yrityksen käytännön lakiasiat. 2004
Kylänpää, Esa: Liike-elämän kirjallinen viestintä. 2004
Jälkimmäinen teos on saatavana myös sähköisenä e-kirjana. Voit ladata sen tietokoneelleesi. Lataamiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen PIN-koodisi.
Napsauta linkkiä https://www2.helmet.fi/ebook/index.html?isbn=952-99166-1-2
Tieke:n sivulla on tietoa sopimuksista:
http://www.tieke.fi/verkostot/ict_klusteri/ict-sopimukset/perustietoja_…
Rakennusalan sopimuksia:
http://www.sopimuslomake.net
Erkki Norell on kirjannut tarkasti kalastuskokemuksiaan talteen seitsemältä vuosikymmeneltä, tässä hänen tuotantoaan:
Novellikokoelmat:
Elämäni perhot. WSOY 1995.
Perhokalastajan vuosi. WSOY 1997.
Kaukana kalassa. WSOY 1999.
Kalapäiväkirjani kertomaa. WSOY 2001.
Kalaretkieni Lappi. WSOY 2004.
Jopas sattui...: kalastuskommelluksia seitsemältä vuosikymmeneltä. Otava 2005.
Muu tuotanto:
Kalaretkien perhonsidontaopas. WSOY 1996.
Ravustajan kirja, Otava 2007.
Kirjailijasta löytyy lisää tietoa esim. täältä:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/kirjailijatNorell.htm
Valitettavasti "Elementary Modern Standard Arabic" -kielikurssiin ei ole äänitteitä saatavana, vain pelkkä kirja. Mikäli haluat tietää, missä arabian kursseissa on äänite mukana, valitse HelMetissä sanahaku ja kirjoita hakulaatikkoon ARABIAN KIELI KIELIKURSSIT (myös CD-ROM-levyt tulevat mukaan).
Makeiskääreistä on esimerkiksi Kuusisto, A. (2013). Makein kirja: Makean ja makeiskääreiden historiaa.
Makeisten historiasta:
Karkkipäivä: Sokerin synnystä makeaan elämään
Pastillin historiaa.
Finnasta; hakupalvelu suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistosta löytää joitakin kuvia. Esimerkiksi suklaalevyistä https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=%22sukl… .
Konvehtirasioita https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=konvehtirasiat&type=AllFiel…
Kuusenkaramelleja https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext…
Makeisteollisuus https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3…
eKirjaston kautta ei voi lukea kotimaisia sanomalehtiä. Kotimaiset sanomalehdet, kuten Kouvolan Sanomat, ovat luettavissa ePress -palvelussa, kirjastotilassa. Kotimaisten sanomalehtien osalta ei siis ole etäkäyttömahdollisuutta. Voit tarkastaa oman kirjastosi verkkosivuilta, onko kirjastollasi käytössä kyseinen palvelu.
ePress-palvelu mahdollistaa joidenkin aikakauslehtien lukemisen kirjastotilojen ulkopuolella, mutta kotimaisten sanomalehtien osalta vaaditaan palvelun käyttö kirjastotilassa.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, joka sisältäisi molemmat kysymyksessä mainitut novellit.Arthur C. Clarken Jumalan yhdeksän biljoonaa nimeä on mukana ainakin antologioissa Kauhujen kirja (Weilin+Göös, 1964) ja Avainnovelleja 1900-luvulta (WSOY, 1999) sekä Clarken novellien kokoelmassa Tähtiaika (Kirjayhtymä, 1975). Tarina, jossa Herra pelastaa robotit voittoisan Harmagedonin taistelun jälkeen on puolestaan Robert Sheckleyn Taistelu. Se vaikuttaa kuitenkin sisältyvän ainoastaan Sheckley-kokoelmaan Matkalippu Utopiaan (WSOY, 1976).
Ainakaan keväälla 2026 kyseisen kirjan suomennosta ei ole tulossa. Asiaa kannattaa tiedustella myös kustantamoista. Apollo 13 -elokuvan seuraavasta esityksestä ei löytynyt tietoa.
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy aiheesta ainakin seuraavaa: 1) Berlitz: Arvoitus syvenee, 2) Berlitz: Bermudan kolmio, 3) Winer: Bermudan paholaiskolmio, 4) CD-ROM: Myytit ja legendat: muinaiset maat ja kadonneet kaupungit, 5) Tieteen kuvalehti 1997:nro 2: Maailman 3 suurinta mysteeriä Atlantis, Bermudan kolmio, ajatustensiirto. 6) Tieteen kuvalehti 2002:nro 1: Taruilla luonnollinen selitys: Atlantis ja muita luonnonoikkuja. 7) Allen: Yliluonnolista:outoja ilmiöitä, uskomuksia ja tapahtumia. Näiden saatavuuden voit tarkistaa LASTU-aineistotietokannasta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ tai kirjastosta. Internetistä löytyy myös aineistoa, esim. Wikipedian artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Bermudan_kolmio .
Kansanterveyslaitoksen Internet-sivuilla on matkailijan terveysopas ( http://www.ktl.fi/oppaita/matkailijan/ ), jossa on tietoa mm. matkailijan rokotuksista ja rokotussuosituksista maittain. Oppaassa on myös paljon muuta matkailijoille suunnattua terveysasiaa. Matkailijan terveysopas on saatavissa painetussakin muodossa, ja sitä on lainattavissa kirjastoissa.
Hakuteoksesta Nationalencyklopedin, osa 17, löytyy hiukan tietoa kirjailijasta. Tämä teos on useiden HelMet kirjastojen käsikirjastokokoelmassa.
Anne Sparren muistelmateos Alla mina hem on ilmestynyt 1993. 1985 ilmestynyt Vännen min on myös muistelmateos, se kertoo Anna Sparren ja Belgian kuningatar Astridin ystävyydestä. Molemmat kirjat löytyvät HelMet kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi .
Internetistä tietoa kirjailijasta löytyy hyvin vähän, Wikipediasta osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Anna_Sparre sekä kirjailijan teosluettelo Nordic authors tietokannasta http://runeberg.org/authors/adelswan.html .
Kirjastokorttia hankittaessa asiakastietoihinne tallennettujen nimitietojen muokkaaminen ei onnistu verkkokirjaston kautta omiin tietoihin kirjautumalla. Nimenmuutokset asiakastietoihin voi tehdä vain virkailija asioidessanne kirjastossa paikan päällä.
Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti juu tai ei, joten on hiukan jossiteltava.
Jos tarinassa vain esiintyy Peppi-niminen henkilö, mitään ongelmaa ei synny, koska kukaan ei omista kyseisen etunimen yksinkäyttöoikeutta. Jos tarinassa kuitenkin esiintyy henkilö nimeltään "Peppi Pitkätossu" (millä tahansa kielellä), voi Astrid Lindgrenin perikunta ainakin teoriassa vaatia luvan pyytämistä. Jos tarinan henkilö myös ulkoisesti muistuttaa kirjoista ja elokuvista tuttua hahmoa, voidaan kirjaston tarinalla loukata "Pippi Långstrump" -hahmoon todennäköisesti liittyviä yksinoikeuksia. Kyse saattaa olla tekijänoikeuden lisäksi esimerkiksi tuotemerkkioikeudesta.
Minusta järkevintä olisi hoitaa asia niin, että henkilöllä ei ole sukunimeä...
Ainakaan Frank-tietokannan mukaan tätä nuottia ei ole maakunta-, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai erikoiskirjastoissa, eikä sitä myöskään löydy Suomen kansallisdiskografia Violan kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Ehkäpä se löytyisi kaukolainaksi ulkomailta.
Rolf Palgrenin kirjassa
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
johon kysymyksessä ehkä viitataan, käy ilmi (s. 8) ettei alkuaikojen ilvesten hankintatietoja ole täydellisesti säilynyt. Vuosina 1897-1898 on ilveksiä kuitenkin ostettu ainakin värtsiläläiseltä yritykseltä Ab B. Arppes arv. ja saatu lahjaksi Sortavalasta lehtori A. Genetziltä. (Mikäli tällä tiedonannolla tarkoitetaan itse asiassa professori Arvid Genetziä, niin hänkin oli avioliiton kautta sukua Arpen suvulle).
Olisiko vahtitupa ollut muutama vuosi sitten purettu metsänvartijan mökki, joka oli Helsingin kantakaupungin vanhimpiin rakennuksiin kuuluva rakennus Kallion Linnunlaulun alueella. Alla blogikirjoitus purkamisen ajalta:
http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2013/08/metsanvartijan-mokkia-h…
Kysymästäsi sepästä ei valitettavasti näin vähäisin tiedoin löytänyt tietoa.
Suomen suurin nuottikäsikirjoitusten arkisto on Kansalliskirjastossa (tiedot löytyvät pääosin Viola-tietokannasta). Taidemusiikkia on merkittäviä määriä arkistoitu myös Sibelius-Akatemian kirjaston arkistoon sekä Turussa Sibelius-museon arkistoon. Yleisradion nuotistolla on ollut merkittävä kokoelma orkesteripartituureja ja muuta arkistoaineistoa, mutta se on siirretty pääosin Kansalliskirjastoon. Samoin on tehnyt SULASOL, jonka kuoromusiikin käsikirjoitusarkisto on pääosin siirtynyt tai siirtymässä Kansalliskirjastoon. Samaan paikkaan on päätynyt pääosa Fazer-kustantamon arkistoaineistosta, joskin Fennica Gehrmanilla on sitä vielä jonkin verran. Pienempiä sävellyskäsikirjoitusten arkistoja on runsaasti, mm. Kansallisoopperalla ja...
Suomen kansallisdiskografiasta tai Discogs.comista ei löydy Honky Tonk Unionin äänitejulkaisuja, ja näyttää siltä että ainoastaan CD-levy "Kypsät Naiset" vuodelta 1999 löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelmasta. Levyä ei lainata, mutta se on käytettävissä lukusalissa. Lisätietoja voi kysyä Tampereen pääkirjastosta Metsosta: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kirjaston-tiedot?library=85359
Honky Tonk Union: Kypsät Naiset, Finna.fi: https://finna.fi/Record/piki.394332
Pirkanmaa-kokoelma: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/teksti-lkk-kotiseutuni
