Johanna Nilssonilla on ruotsinkielinen kotisivu http://www.johannanilsson.com/index2.html
ja kustantajansa Wahlström & Widstrandin sivu http://www.wwd.se/forfattare/nilsson.htm
Saarelaisten sukukirjassa on sivulla 260 taulu, jossa ovat Dorothea Saarelaisen(Sarelain)vanhemmat. Siellä on tällaiset merkinnät isästä:
Clementz (Klemetti) Lementinp. Sarelain, s. Oulu/Oulun pitäjä/Pielisjärvi, k. 17.7.1693 Pielisjärvi(kuolinvuosi on ilmeisesti merkitty tähän väärin, pitäisi olla 1696?), Isäntänä Kontiovaara 2:ssa (erotettu 1:stä)vuodet 1679-1696.
Puoliso: Helga Safwolain, k. 16.3.17-- rk. 1723-45
Klemetistä on kerrottu muualla kirjan tekstissä ja siellä hänen kuolinvuotensa on 1696.
Hei
tietoa Suomen maksamista sotakorvauksista Neuvostoliitolle löytyy, mutta ei suomalaisille maksetuista. Kehotan kääntymään kansallisarkiston puoleen.http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/
Luonnonsuojeluaiheisia kirjoja voit etsiä HelMet-verkkokirjastosta seuraaavasti:
Kirjaudu Omiin tietoihin ja sitten kohtaan Hae/varaa. Avautuvaan kohtaan voit kirjoittaa Luonnonsuojelu kuvakirjat. Näin saadaan luettelo kirjoista. Vasemmasta laidasta kannattaa rajata vielä kohdasta Kieli: suomi ja Kokoelma: kaunokirjat. Mielenkiintoisia kirjoja voi tarkastella lähemmin painamalla kirjan nimen kohdalta ja sitten kohdasta Explore, jolloin aukeaa kirjan kansi ja vielä kohdasta Kirjavälityksestä kansikuva ja esittely. Mielenkiintoisimmat voit kerätä koriin kohdasta Lisää koriin tai varata yksitellen. Koriin kerätyt näkyvät ylhäällä kohdassa Oma korini ja sieltä voit tehdä itsellesi esim. Muistilistan kirjoista tai lähettää sähköpostin.
Vähän...
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa toimivan HelMet-kirjastokortin saa käymällä jossakin näiden kirjastojen palvelupisteessä ja esittämällä voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Kortin hankkimishetkellä täytyy myös ilmoittaa Suomessa oleva osoite. Kun kortin on hankkinut ja muuttaa ulkomaille, ulkomaillakin sijaitseva osoite kelpaa silloin. Henkilöllisyyden tarkistamisen vuoksi ei korttia valitettavasti voi saada postitse, vaan se vaatii henkilökohtaista käyntiä.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy lisää tietoa HelMet-kirjastojen kirjastokortista.
HelMet-kirjastoilla on tällä hetkellä kolme sähköisiä kirjoja tarjoavaa palvelua, joista kahdessa on...
Varkaustapauksien yhteydessä ensimmäinen toimenpide on aina varastetun kirjastokortin kuolettaminen, jotta sitä ei voida väärinkäyttää. Olen nyt kuolettanut korttisi.
Uuden kirjastokortin saat käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota silloin mukaan kuvallinen henkilötodistus. Uuden kortin hinta on 3 €, mutta jos teet varkaudesta rikosilmoituksen ja otat kirjastoon mukaasi kopion siitä, saat uuden kirjastokortin maksutta.
Helmet-kirjastoissa Vauhdin maailmaa valitettavasti säilytetään vasta vuodesta 1980 alkaen. Sen sijaan se löytyy Kuopion varastokirjastosta vuodesta 1965 alkaen, ja myös vuosikerta 1975 näyttää sieltä löytyvän. Voit tilata sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta, esimerkiksi käyttäen lomaketta, joka löytyy täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Myös Kansalliskirjaston kokoelmista lehti löytynee, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan.
Piki-verkkokirjaston kautta löytyy nuotteja kumpaankin kappaleeseen. Klarinetille kylläkin vain yksi. Se on kappaleeseen Sä kaunehin oot: Klezmer clarinet duets. Alla linkit hakutuloksiin:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Kirjasammon kirjahyllyhaulla löytyy lista Jalkapalloa lastenkirjoissa, joka aukeaa alla olevasta linkistä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7355
Jalkapallosta kertovia lastenkirjasarjoja ovat esimerkiksi
Måns Gahrtonin Meidän oma futisjengi, ruotsiksi Mållösa United
Kalle Veirton Meidän omat –sarja
Tuija Lehtisen Pultti-sarja
Bengt-Åke Crasin PK Pantterit –sarja, ruotsiksi BK Pantern –sarja
Vähän vanhemmille suunnatusta listasta Jalkapalloa nuortenkirjoissa saattaisi myös löytyä sopivaa luettavaa. Lista aukeaa alla olevasta linkistä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7361
Mikäli näiden vinkkien avulla ei löytynyt mieleistä luettavaa, voit ottaa yhteyttä Lukuvalmentaja Junioriin:
https://www.helmet....
Tarroja voi tehdä esim. vinyylileikkureilla, joita löytyy useasta Helmet-kirjastosta. Löydät kyseisten kirjastojen yhteystiedot Helmet-sivuilta valitsemalla etusivun valikosta Kirjastot ja palvelut. Sen jälkeen sivulta löytyy hakulaatikko, jossa lukee valitse palvelu. Kirjoita hakulaatikkoon vinyylileikkurit, jonka jälkeen saat listauksen kirjastoista, joissa tarroja voi tulostaa.
Tässä linkki sivulle: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tässä tietoa Oodin vinyylileikkurista:
https://varaamo.hel.fi/resources/av7e2kfkcrga?date=2024-01-16
Kannattaa kysyä Oodin henkilökunnalta voiko kuvailemiasi tarroja tehdä heidän laitteellaan.
Mosaiikin kirjaston Värkkäämössä Vantaalla on Elektroninen leikkuri,...
Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen verkkosivuilta löytyy Suomen murteiden sanakirja. Sen mukaan naprakka on adjektiivi. Valitettavasti edes murresanakirjasta ei löydy sanan tarkkaa merkitystä vaan sitä on käytetty kahdessa esimerkkilauseessa, joiden perusteella sanan merkitystä voi pohtia: naprakka - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi).Lisätietoja voi vielä kysyä Kotuksen kielineuvonnasta: Kielineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi).
Kiitos kysymyksestäsi koskien Ruotsin kruunun arvoa.Suomen pankin vuosikertomuksesta vuodelta 1987 (s. 57) löytyy tiedot Ruotsin kruunun kurssista suhteessa markkaan kyseisenä vuonna. Vuoden 1987 markkasumman muuttamisessa nykyrahaksi voi käyttää apuna Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin-laskuria.
Tolstoin teoksista ei löytynyt Gandhi-kirjeen suomennosta. Lehteilin myös Tolstoita ja Gandhia koskevaa kirjallisuutta sekä rauhankirjallisuutta, mutta tuloksetta.
Yhdestä Gandhia käsittelevästä kirjasta löysin katkelman kirjeen alusta. Kun kyseistä kirjaa ei näytä olevan Urjalan kirjastossa, kopioin katkelman tähän:
”Mitä kauemmin elän, ja erityisesti nyt, kun tunnen selvästi kuoleman läheisyyden, minä haluan kertoa toisille ihmisille, mitä tunnen niin pettämättömän selvästi ja mikä minun mielestäni on hyvin tärkeää. Tämä passiivinen vastarinta ei todellisuudessa ole muuta kuin väärien tulkintojen turmelemattoman rakkauden opettamista. Tämä ihmissielujen yhdistämiseen ja siltä pohjalta nousevaan toimintaan pyrkivä rakkaus on ihmiselämän...
Oletan, että etsit lauluja nuotteina? Jos käytät HelMet-verkkokirjastoa, valitse etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi Nuotti ja kirjoita hakukenttään haluamasi hakusanat, esim. Rahmaninov op4. Opusnumeroitahan voi mainiosti käyttää hakutermeinä, kunhan huomaa sen, että luetteloinnissa käytetään kirjoitustapaa "op4", siis ilman pistettä ja ilman välilyöntiä.
Kaikki mainitsemasi opukset näyttävät löytyvän esim. seuraavasta nuottijulkaisusta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xrahmaninov+op4&searchscope=9&m=7&l…
Yleisisistä kirjastoista löytyy esimerkiksi seuraavat teokset, joista voisi olla hyötyä (hakupalvelu osoitteessa finna.fi):
Hänninen, Hanna, Maarit Karppinen, Markku Leskelä, ja Maija Pohjakallio. Tekniikan Kemia. 14., uudistettu painos. Helsinki: Edita (2018)
Smyth, Lawrence; Liam, Hennessy, ja Vince, Sally: New Engineering Technology: 3rd edition. (2015)
Yli-Niemi, Jussi: Ruostumattomat teräkset. Teknologiainfo Teknova Oy (2005)
Forsell, Pia: Kone- ja metallituoteteollisuuden ympäristöopas : tietoa yrityksen materiaali- ja jäteasioista. (2000)
Seppälä, Jyri ; Koskela, Sirkka ; Palperi, Matti ; Melanen, Matti: Metallien jalostus ja ympäristö. Suomen ympäristökeskus : Edita (2000).
Lisäksi internetistä...
Elokuvassa "Ihmemaa Oz" vuodelta 1939 kysymäsi kohta on käannetty näin :
"Kotia ei voita mikään." Kääntäjän nimeä ei mainita, tekstitys on firman SDI Media Group käsialaa.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Esa Adrianin (1939 - 2007) ensimmäinen suomennostyö oli Tšingiz Aitmatovin Džamilja : punahuivinen poppelini (Džamilja : topolek moj v krasnoj kosynke, 1963). Tätä ennen hän oli osallistunut muutaman kertomusantologian suomentamiseen.
Kertomuskokoelman Kananjumala : uutta venäläistä proosaa (1963) Esa Adrian suomensi yhdessä Markku Lahtelan kanssa.
Voit tarkastella Esa Adrianin koko laajaa käännöstuotantoa Fennicasta kirjoittamalla hakuun "adrian esa". Voit järjestää hakutuloksen ilmestymisvuoden mukaan esimerkiksi vanhimmasta uusimpaan. Fennicasta löytyvät viitetiedot noin puolestatoista sadasta Esa Adrianin suomennoksesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www...
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Lotta tulee nimestä Charlotta, joka on syntynyt Carlon ja Charlesin deminutiivia eli hellittelynimeä vastaavaksi sisarnimeksi. Charlotta on siis merkitykseltään pikku Karla. Pohjana oleva Karl-nimi on syntynyt germaanisten kielten vapaata talonpoikaista miestä tarkoittavasta sanasta.
Suomalainen Lotta on lähtöisin Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärd -runosta.
