Esimerkiksi Taina Luoman kirjassa "Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan" löytyy paljon tietoa ja kuvia kampauksista 1920-luvusta 1980-lukuun. Ruotsinkielisessa kirjassa "Modiga frisyrer och friserat mode" löytyy paljon kuvia kampauksista myös nykyajasta.
Ismo Parikan kirjan Hinnasto suomalaisille kolikkovarianteille 1864-2001 mukaan vuoden 1959 200 markan arvo on sen kunnon mukaan 20-90 euroa.
Tietoa rahojen kuntoluokituksesta löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Liiton sivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista rahoista muutenkin:
http://www.numismaatikko.fi/
1930-luvulla Suomessa on ilmestynyt Suomen yleinen puhelinluettelo, jossa on koko Suomen puhelinnumerot. 1930-luvulta luetteloita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston varastosta, kyselen sieltä, löytyisikö noiden mainitsemiesi liikkeiden numeroita. Myös Sukututkimusseuran kirjastosta löytyy vanhoja puhelinluetteloita ja osoiteluetteloita, niitä pystyy lukemaan kirjastossa, http://www.genealogia.fi/kirjasto.
1930-luvun Suomen liikekalenterien mukaan Majanderin puhelinnumero on ollut 24 420 (osoite Simonkatu 12) ja Huonekalutehdas Häklin 808 (tähän aikaan useimmat Lahden puhelinnumeroista olivat kolminumeroisia, nelinumeroisissa ei vielä ollut päästy kolmosella alkaviin). Helsingin puhelinluettelo löytyi vuodelta -41. Siinä Huonekaluliike...
Kirjastossa emme varsinaisesti ole hyönteisasiantuntijoita, mutta rohkenisin veikata, että kyseessä ei ole lude vaan torakka. Tuntosarvet ovat jotenkin torakkamaiset. Muoto on kyllä ludemainen, myönnän.
Jos sinulla on älypuhelin, löydät sovelluskaupasta Bug identifier -nimisen sovelluksen, jonne voit syöttää valokuvan ötökästä, ja tunnistaminen tapahtuu sen perusteella.
Tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Pentti Saarikosken suhdetta kieleen tutkinut Leena Kytömäki toteaa: "Saarikoski poikkeaa usein kielen normeista, aina tarkoituksellisesti." Varsinkin vuonna 1960 Parnassossa julkaistussa kolmiosaisessa Suomen kieli ja kirjallisuus -kirjoituksessaan Saarikoski hyökkää voimakkaasti "kielimiehiä" vastaan. Sittemmin Saarikoski muuttui suvaitsevaisemmaksi kielenhuoltoa ja kielenhuoltajia kohtaan; Asiaa tai ei -kirjassaan hän kommentoi muutosta näin: "Minäkin olin 60-luvun alussa sitä mieltä että 'kielimiehiltä kieli poikki', mutta paljossa olen joutunut perääntymään." Välimerkkien käyttö oli kuitenkin se kieliopin alue, jolla hän edelleen kaipasi uudistusta ja siirtymistä "nykyisestä kieliopillisesta välimerkityksestä loogiseen, germaanisesta...
Kyseessä on Lars Huldénin runo kokoelmasta Judas Iskariot samfundets årsbok (1987).Pentti Saaritsan suomennoksen runosta voit lukea teoksesta Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006, s. 254).
NAMSA, The Nato Maintenance and Supply Agency, on perustettu vuonna 1958 hoitamaan puolustusliiton yhteisiä huoltosopimuksia ja hankintoja. Se järjestää myös varaosahuoltoa, antaa teknistä tukea ja solmii sopimuksia eri asejärjestelmien ylläpidosta. Sen päätehtävänä on auttaa NATOn jäsenmaita organisoimaan toiminnalliset valmiudet erilaisille ase- ja varustelujärjestelmille. NAMSAa tarvitaan, kun kaksi tai useampia jäsenmaita käyttää samaa palvelua, operoi samaa asejärjestelmää tai päättää hankkia sellaisen. Yhteen liittyvät maat saavat järjestää hankinnan ja huoltosopimukset itsenäisesti, mutta usein on edullisinta pyytää NAMSAn apua. Suuri osa tarvittavista huoltopalveluista on ulkoistettu. NAMSA sovittaa jäsenmaiden tarpeet yhteen ja...
Valitettavasti Suomessa ei mikään taho julkaise vastaavia luetteloita kuin Ruotsin Kulturrådet.Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita -sarja sisältää paljon tietoa niin kirjoista kuin kirjailijoistakin, mutta tiedot pitää erikseen poimia. Sama ongelma on erilaisissa nettilähteissä:
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli http://www.nuorisokirjailijat.fi/, Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html, Fennica, Suomen kansallisbibliografia finna.fi/
Paras lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntija on Tampereella sijaitseva Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (SNI)
jota voi lähestyä vaikkapa sähköpostilla sni@sci.fi
Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Kirkes-kirjastoon. Palautettaessa ei tarvita kirjastokorttia. Esineet, liikuntavälineet ja soittimet pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.Lähde: Kirkes-kirjastot: Asiakkaalle https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#palautukset
Terveyspalveluja koskevia tutkimuksia löytyy runsaasti. Ehdottaisinkin hakukysymyksen rajoittamista koskemaan tiettyä väestöryhmää, tietynlaisia palveluita tms.
STAKESin kotisivuilta, http://www.stakes.fi , löytyvät STAKESin raportit ja tiedotteet, Sosiaali-ja terveysministeriön selvitykset löytyvät STM:n kotisivuilta, osoitteesta http://www.stm.fi/
Aineistoa kannattaa ehdottomasti myös hakea HELMETistä, osoitteesta http://www.helmet.fi (esim. Helsingin kaupungin terveysviraston raportit),
ja LINDAsta, osoitteesta http://finna.fi
Hakiessa voi käyttää komento- tai sanahakua. Sopivia hakusanaketjuja ovat esim. terveydenhuolto AND tyytyväisyys tai terveyspalvelut AND tyytyväisyys.
Neuvoja voi kysellä myös Terveystieteiden keskuskirjastosta...
Runosäkeet kysymyksessäsi ovat samannimisestä runokokoelmasta "Paljain jaloin", joka julkaistiin 1928. Tätä runokokoelmaa ei ole tietääksemme käännetty englanniksi; ainakaan tietoa ei löytynyt kääännöstietokannasta , eikä yliopistokirjastojen Linda- eikä Manda- tietokannoista. Artikkeliakaan ei löytynyt Arto- tietokannasta.
Jo kirkkojemme keskiaikaisten seinämaalausten joukossa oli vaakunoita, niistä on olemassa tutkimus
Ahlström-Taavitsainen, Camilla
Vapenbilder bland kalkmålningarna i Finlands medeltidskyrkor. - Helsingin yliopiston Taidehistorian laitos, 1884. - (Julkaisuja ; 8)
mutta varsinaiset vaakunasarjat ovat kai Ruotsin suurvalta-ajan eli 1600-luvun tyypillinen ilmiö. Valitettavasti en ole löytänyt mistään lähdeteoksesta kattavaa luetteloa kaikista tällaisista vaakunasarjoista. Näyttää siltä, että tutkimus on ollut enemmänkin kiinnostunut seinämaalauksista ja vanhoista veistoksista. Myöskin erinomainen keskiaikaisten kirkkojemme opas
Hiekkanen, Markus
Suomen keskiajan kivikirkot. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007
on enemmänkin kiinnostunut...
Hei!
Voisit välillä kokeilla naiskirjailijoita, esimerkiksi kanadalaiset Margaret Atwood ja Carol Shields ovat hyviä, samoin Alice Munro.
Näitä kaikkia kolmea on suomennettu runsaasti.
Kotimaisista suosittelisin Maarit Verrosta (kun sinulla oli tuo Huxley luettelossasi).
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä Venelehteä säilytetään pysyvästi vuodesta 1970 lähtien. Varmistin, että myös 3/1989 on paikalla. Lehtialue sijaitsee toisessa kerroksessa.
Kollega ehdotti Asko Martinheimon kirjaa Polttaa polttaa (WSOY 1968). Päähenkilöinä ovat Ami ja Sinikka sekä lukiolaispoika Homeros. Nuoret ovat 15-vuotiaita ja tarina sijoittuu muun muassa Tampereelle. Kirja kertoo päähenkilön elämästä viikon ajan. Kirjan kansi on pohjaväriltään musta ja siinä on tyylitelty avain, jossa on oranssia.
Kirjasta voi lukea pidemmän kuvauksen Lastenkirjainstituutin tietokannasta: Tarkennettu haku - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi)
