Satakunnan työllisyysalueen muodostavat Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila. Satakunnan työllisyysalueen vastuukuntana toimii Porin kaupunki.https://www.pori.fi/tyo-ja-yrittaminen/satakunnan-tyollisyysalue/
Cd-levyjä sisältävän kielikurssin löydät
Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 haku-näytöltä nimellä English for you
ja kirjoittamalla asiasanakenttään kielicd-levy.
Voit myös kirjoittaa nimen english for you ja vetää valikosta nuotin jälkeen esille kielikurssit ja klikata.
Cd-muotoisen kielikurssin erottaa kasettiversiosta klikkaamalla kirjan nimeä.
Tällä hetkellä molemmat English for you 2 osan cd-levykielikurssipaketit ovat lainassa, eräpäivät ovat 7.12. ja 10. 12.
Voisit kokeilla Euro-lex tietokantaa.
http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi
Se on vapaasti käytettävissä.
Löysin antamallasi vuodella ja numerolla jotain, mutten tiedä tarkoititko juuri sitä lakia.
Kyseessä on osa teoksesta Quattro pezzi sacri. Se löytyy hakemalla kirjastomme aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro alkuperäisellä italiankielisellä nimellä Laudi alla vergine Maria. Haun tuloksena saadaan kolme äänitettä CD-levyinä:
- Verdi, Giuseppe: Messa da requiem
- Adoramus
- Verdi, Giuseppe: Pezzi sacri
Kattavimmat englanninkielisen kirjallisuuden luettelot, joihin pääsee vapaasti Internetin kautta, ovat 1) amerikkalaisen Kongressin kirjaston luettelo http://catalog.loc.gov 2) englantilaisen British Libraryn luettelo http://blpc.bl.uk. Laajin luettelo on WorldCat, http://worldcat.org/. Viimeistään WorldCatista käännösten pitäisi löytyä, jos sellaiset on olemassa.
Haku täytyy tehdä siten, että ensin etsii tekijän nimellä hänen kaikki teoksensa (tai suoraan vain hänen englanniksi julkaistut teoksensa). Käännettyjen kirjojen tarkoista tiedoista näkee, mikä on ollut niiden alkuteos. Skandinaaviset kirjaimet voivat aiheuttaa yllätyksiä. Jos nimellä ”möller” ei löydy teoksia, kannattaa kokeilla ”moller”.
(Päiv.22.11.2007)
Paras vaihtoehto on etsiä vanhoja naistenlehtiä ja muotilehtiä (Anna,
Me Naiset, Hopeapeili, Jaana, Eeva ... jne)sekä yleisaikakauslehtiä (Apu, Seura, Hymy... jne) ja nuortenlehtiä (Suosikki, Iskelmä, Stump, Intro, Ajan Sävel).
Alla lisäksi muutama linkki:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e87b0d1b-fc7…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=2f1d0b7c-c04…
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://oh-molly.blogspot.com/2008/03/osa-vii-1960-luku.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
http://girlsloveshoes.blogspot.com/2007/12/1960-luvun-muoti.html
Suomalaisten latojen historiasta ja rakennusmateriaaleista löytyy tietoa Sirkka-Liisa Rannan kirjasta Hellettä, heinäpoutaa: heinänteon kulttuurihistoriaa (2006) ja Pirkko Ikävalkon Riukuaita ja pärekatto: opas perinteisestä rakentamisesta (2001). Tietoa ja muisteluita on Esa Keron kirjassa Lato (2006). Aihetta käsittelee myös Ritva Liisa Snellmanin artikkeli Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä: Mennyt maisema: ladot ovat kuuluneet suomalaiseen maaseutuun satoja vuosia. Kohta niitä on vain muistoissa ja tauluissa (2003, nro 7, s. 54-59).
Pohjoismaisten kirjastojen tietokannoista löytyy luettelo. (Scandinavian Library Catalogs) https://wessweb.info/index.php/Scandinavian_Library_Catalogs_and_Databases
Helpoimmin kaikista Norjan kirjastoista saa etsittyä LibWebistä. http://www.lib-web.org/europe/scandinavia/norway/ Tosin jokaisen kirjaston tietokantaa joutuu kurkkaaman erikseen. Tietokannoissa on yleensä saatavuus ja sijainti tiedot.
Erikoisemmat kirjat (kuten vävysi löytämä) ovat varmaankin Norjan kansalliskirjaston aineistoa. Sen tietokanta löytyy linkistä. https://www.nb.no/en/the-national-library-of-norway/
Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi Suomeen. Helmet kirjaston kaukopalvelusivustolta löydät tarkemmat ohjeet ja hinnat. https://www....
Sanakirja Svenska Akademiens ordbok selittää sanontaa käytettävän "om mjuka, lättsmälta, behagligt verkande födoämnen, ss. gröt o. d., men äfv. om tilldragelser m. m. som verka behagligt på sinnet" Eli sanontaa on käytetty pehmeästä, helposti sulavasta ruoasta, esim. puurosta, mutta myös helpoista mukavista asioista, jotka kuvainnollisesti asettuvat sydämeen kuin pumpuli. Sanonta on ilmeisen vanha, esimerkit ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Sanakirja ja selitys löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.saob.se/artikel/?unik=B_3723-0174.8ic9&pz=3
Kreivitär du Barry (syntymänimeltään Jeanne Bécu) oli Ludwig XV:n viimeinen virallinen rakastajatar vuodesta 1768 aina kuninkaan kuolemaan vuonna 1774. Ludwig XV:n pojanpojalla Ludwig XVI:lla ei ollut rakastajattaria.
Lähteet:
Château de Versailles -sivusto: https://en.chateauversailles.fr/discover/history/great-characters/madam…
Adams, Christine & Adams, Tracy: The Rise and Fall of the French Royal Mistress (https://ageofrevolutions.com/2021/06/07/the-rise-and-fall-of-the-french…)
Tove Ditlevsenin novellikokoelmaa "Den onde lykke" (1963) ei valitettavasti ole suomennettu. Myöskään kokoelman yksittäisiä novelleja ei ole luettavissa suomeksi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
José Narosky on argentiinalainen kirjailija, joka on pääasiassa tunnettu aforismeistaan. BookBrowse-sivuston mukaan Naroskyn mietelausetta ”In war there are no unwounded soldiers” on siteerattu englanniksi jo Goldie Bloomin teoksessa The Paperback Shoe (2009). Valitettavasti en onnistunut selvittämään, missä yhteydessä Narosky on kyseisen lauseen alun perin julkaissut tai lausunut. En myöskään löytänyt varmaa tietoa, että sitä olisi käytetty jossakin Yhdysvaltain veteraanipäivän (Veterans Day) puheessa. Kyseessä on toki tunnettu lause, jota on varmasti käytetty paljon erilaisissa puheissa. On siis hyvin mahdollista, että joku on siteerannut kyseistä Narowskyn lausetta myös jossakin Yhdysvaltain veteraanipäivän puheessa. Varmaa kuitenkin...
Ilmo ja Mauri Kurki-Suonion toimittama Mitä-missä-milloin -sarjassa julkaistu Autokirja vuodelta 1962 on saatavilla Vaski-kirjastoista. Uudenkaupungin Kalannin kirjaston varastossa se näyttäisi vielä olevan vielä saatavana, ja toki muualtakin Suomesta löytyy.https://finna.fi/Record/vaski.2566627?sid=5329229251Toinen kirja ei varmuudella löydy näillä tiedoilla, mutta lähimmäksi sitä osuu englanninkielinen teos Car badges of the world, kirjoittanut T. R. Nicholson, julkaisuvuosi 1970. Ilman kansipaperia kirja on saattanut olla harmaa. Kuva kirjan nimiösivulta näyttää tältä:https://classicmotoringbooks.co.uk/wp-content/uploads/2020/12/IMG_0591-…Kansipaperein varustettu kovakantinen versio on tämän näköinen: https://pictures.abebooks.com/...
Joulutarinoita kokoelmassa, jossa on tarinoita useammalta kirjailijalta, löytyy myös Leena Landerin joulutarina. Tässä joitakin novelliehdotuksia: Minna Canthin , Pentti Haanpään Veikko Huovisen , Tove Janssonin, Juhani Ahon ja Veijo Meren novellit. Lisäksi esim. Daniel Katz: Herra Lootin tyttäret, jumalallisia ja jumalattomia tarinoita, Mirja Kuivaniemi: Hyvä aviomies ja muita novelleja, Zinaida Linden: Nuorallatanssija , Raija Orasen Kaikki Doriksesta ja muita ällistyttäviä tarinoita sekä Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia, Tuula-Liina Varis: Että tuntisin eläväni sekä Muotokuvamaalarin tytär, Joni Skiftesvik: Katsastus, Reijo Mäki: Ehtookellot, Leena Lehtolainen: Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia, Helmi...
HelMet-järjestelmän kaikissa toimipisteissä voi palauttaa lainaamaansa aineistoa sekä maksaa myöhästymismaksuja eli Tikkurilasta lainatun voi oikein hyvin palauttaa Koivukylään.
Internetistä löytyy yksi suomenkielinen dokumentti, jossa käsitellään aihetta http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/mielenterveyshankkeet/lapsi_nuor…
Yritin googlata internetistä englanninkielisillä hakusanoilla, mutta käsitteen englanninkielinen vastine ei oikein selvinnyt. Andolfi Maurizion nimellä ei myöskään löytynyt mitään mainittavaa. Voit yrittää vielä itse googlata esimerkiksi hakusanoilla family therapy generations. Kirjastoissa on mahdollista käyttää Ebsco-tietokantaa, josta löytyy myös kokotekstiartikkeleita. Ebscosta löytyy mm. artikkeli "Family Approach with Grandchildren of Holocaust Survivors" (American Journal of Psychotherapy; 2003, Vol. 57 Issue 4, p519-527, 9p) Artikkeli on siis suoraan luettavissa ja tulostettavissa...
Yleensä Koivisto sukunimenä perustuu asutusnimeen. Talo, joka on rakennettu koivuja kasvavalle paikalle, on saanut nimen Koivisto usein Länsi- ja Keski-Suomessa, joskus myös Savossa.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000
Arkistolaitos säilyttää lainhuudatusasioiden pöytäkirjoja. Kannattaa kääntyä Turun maakunta-arkiston puoleen. Arkistolaitoksen yhteystiedot löytyvät täältä: https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Suomen Akatemian Kysy tieteestä -palstalla on kysytty koko maapallolle mahtuvien ihmisten määrästä. Vastauksessa on pohdittu asiaa ottamalla huomioon mm. maapallon pinta-ala, maapinta-ala, maapallon asumiskelpoinen pinta-ala, ruoan ja muiden resurssien tuotanto ja maapallon todellinen kestokyky mm. ravinnontuotannon kannalta. Eri seikat huomioon ottamalla saadaan erilaisia lukuja. Myös Suomen suurin mahdollista asukasmäärää riippuu näistä samoista muuttujista, eikä yhtä lukua ole mahdollista antaa.
Alla linkki Kysy tieteestä -palstan vastaukseen:
https://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/miten-paljon-ihmisia-mahtuu-elamaan-maapallolle/#5fd351d5
Runo on nimeltään ”Ääniä sieluni ovenraosta” ja se löytyy kokoelmasta Anna minä kumoan vielä tämän maljan (Weilin + Göös, 1977)
Vaski-verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.138326
