Kyseessä on Johan Gabriel Oxenstiernan (1750-1818) Mieteruno, joka sisältyy Elina Vaaran suomentamana esimerkiksi teoksiin Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa (1926, s.11) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 2 : Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja (1930). Oxenstiernan lyriikkaa ei ole julkaistu suomeksi omana kokoelmanaan.
Teokset kuuluvat PIKI-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runeberg.org/authors/oxenjoga.html
Suosittelen, että otat vielä yhteyttä kotikirjastoosi. Jos kirjaa ei ole saatavissa omasta kirjastosta tai alueen kirjastojen kirjaistoista, kirjan voi tilata kaukolainana mistä tahansa Suomen kirjastosta. Tai tarvittaessa tietysti ulkomailtakin. Varmista, kaukolainan hinta.
Kansallisarkiston Arkistojen Portista löytyy osa Merenkulkuun liittyvät asiakirjat, jota kannattaa tutkia https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/merenkulkuun-liit…Rekistereitä laivoista löytyy:Museoviraston Perinnealusrekisteri, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/tietojarjestelmat/per…. Sinne voi lähettää kysymyksiä perinnealuksista.Museoviraston Suomen kauppalaivastotietokanta, https://kauppalaiva.nba.fi/Suomen laivahistoriallisen yhdistyksen ja Museoviraston yhteinen Suomen historialliset alukset, https://www.laiva.fi/ships/Sisävesiliikenteen historian ja perinteen bibliografia löytyy verkosta, https://www.riihisaari.info/index.php. Sinne myös voi ottaa yhteyttä, https://www.riihisaari.info/index.php?...
Alfred Kolehmaisen Suomalainen aitta -teoksessa on kuvailtu erityyppisiä aittoja ja sivulta 37 löytyy piirros aitan sisustuksesta. Albert Hämäläisen Keski-Suomen kansanrakennukset -kirjasssa puhutaan aittojen käyttötavoista (esim. s. 176). Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri sisältää jaksot asuinrakennuksista ja kodin sisustuksesta. Kansanomaista sisustuskulttuuria käsittelevät myös esim. Merja Isotalon Ryijy ja renessanssituoli (jossa on hyvä kirjallisuusluettelo), Timo Niirasen Miten ennen asuttiin ja Sirkka-Liisan Rannan Tupa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava 2000) mukaan 1600-luvun lopulle tultaessa on Meska - Mäskä-nimistä tietoja ennen muuta Etelä-Karjalasta, mutta myös läntisemmästä Suomesta. Siirtolaisina on Meskasia tullut viime sotien jälkeen etenkin Sakkolasta. Viljo Nissilä on tulkinnut Meskasen ristimänimistä Meska, Meske. Sen sijaan läntiset nimet voisivat selittyä esim. germaanisista nimistä. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole.
Tarkempaa tietoa saadaksesi sinun kannattaa tutustua mainittuun teokseen, josta on Nurmijärven pääkirjastossa sekä lainattava että käsikirjastokappale.
Valitettavasti kirjailijasta ei löytynyt suomeksi tietoa, kirja-arvosteluja kyllä. Tässä linkki ruotsinkieliselle internet-sivulle, jossa kustantamo Bonnier esittellee kirjailijan. Selviydyt siitä varmasti "kouluruotsilla",
http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=14013 .
Työniloa!
Hei,
Kemin kaupunginkirjastosta löytyy useita lainattavia kirjoja, jotka käsittelevät 40-luvun pukeutumista.
Kirjat ovat pääsääntöisesti luokassa 90.21 Muoti ja muodin historia.
Apu näistä kirjoista varmaan löytyy.
Esimerkiksi alla olevissa lastenkirjoissa on aiheena teatteri tai sirkus. Lisää löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Satumetso-sivuston haulla:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/satumetso
- Muusan ja Maestron teatteriseikkailu / Kirkkopelto Katri
- Hertta leikkii nukketeatteria / Veittikoski Niina
- Pekka Töpöhäntä teatterissa / Knutsson Gösta
- Vartiainen ja kovaääninen kuiskaaja / Nuotio Eppu
- Vaarallinen juhannus / Tove Jansson
- Sirkusnorsu Rani / Dolan, Penny
- Miina ja Manu sirkuksessa / Koivisto Jari
- Sirkus saapuu kirjastoon / Majaluoma Markus
- Sointulan lasten ja Minnan syysseikkailu / Numelin, Kristiina, Lehtonen Annemari
- Dumbo
- Tyttö ja valkoinen hevonen (Kuuluu teokseen: Laulajainen, Leena. - Tulen ja jään saari)
-...
Hei!
Lehti löytyy paperimuotoisena Haapaveden kirjastosta ja mikrofilminä Oulun kaupunginkirjastosta. Mikä haluat kopion artikkelista pdf-tiedostona tai paperikopiona, voit ottaa yhteyttä jompaan kumpaan kirjastoista. Haapavesi: kirjasto(at)haapavesi.fi tai 044-7591256. Oulun kaupunginkirjasto: 044 703 7331 tai tietopalvelu.kirjasto(at)ouka.fi
Laulusta on tehty kaksi äänitettä, molemmat hankalia tapauksia.
1. Itä-Helsingin Musiikkiopisto on vuonna 2004 julkaissut CD:n "Laulu onnesta" (HJSCD-07)
2. Kangasniemen osuuspankki julkaisi vuonna 1984 LP-levyn ja kasetin nimellä "Lauluja Otto Mannisen runoihin" (LPOP-1000).
CD löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt lainassa (eräpäivä 4.10.2016). Siitä voi kuitenkin tehdä Tampereen kaupunginkirjastossa kaukolainatilauksen osoitteella http://luettelo.helmet.fi/record=b1748310~S9*fin. HelMet-kirjasto kaukolainaa maksutta, mutta Tampereella voi olla oma maksukäytäntö, joka selviää kirjastossa asioitaessa.
Heikki Poroila
Esitit kysymyksesi Suomen yleisten kirjastojen tietopalveluun. Me täällä kirjastossa voimme opastaa mistä ja miten etsit tietoa jostain aiheesta. Esimerkiksi rippikoulua käsittelevää kirjallisuutta löytyy kirjastojen aineistotietokannoista sanalla rippikoulu, mutta ehkä kätevin ja hyödyllisin tiedonlähde on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nettisivut http://www.evl.fi/ > WWW-palveluja > rippikoulut. Sen sijaan siihen miten uusi opetussuunnitelma vaikuttaa jonkin yksittäisen seurakunnan nuorisotyöhön meillä ei ole vastauksia. Saadaksesi sen selville sinun tulee kääntyä Lohjan seurakunnan rippikoulutyöstä vastaavien henkilöiden puoleen. Yhteystiedot löydät sivulta http://www.kolumbus.fi/lohjan.seurakunta/ .
Arvatenkin siksi, että sodan riehuessa ihmiset haluat laulaa ihan muista asioista, sen sodan muistaa muutenkin. Kun tanssiminen oli sota-aikana kiellettyä, laulaminen sentään sallittiin. Vaikka ns. sotilaslauluissakin on ollut suursuosikkeja, kaikkialla maailmassa on sotienkin aikana laulettu mieluiten samoja lauluja, jotka rauhankin aikana ovat mieltä ilahduttaneet tai innostaneet.
Viranomaiset julkaisivat sotien aikana laulukirjoja, joissa selkeästi tasapainoteltiin propagandan ja ostajien miellyttämisen välillä. Vaikka taistelujoukoille tehtiin myös melko puhdasverisiä sota-aiheisia laulukokoelmia, useimmiten mukana olisi suosittuja kansanlauluja ja jopa iskelmiä. Kyllähän propagandajoukoissakin tiedettiin, mistä kansa pitää....
Lottie Ullgrenin kirjoja on aika helppo saada lainaksi. Voit tilata kirjoja Jyväskylän maalaiskunnan kirjaston mihin tahansa toimipisteeseen mistä tahansa Aaltokirjastosta. Magdalena, tallityttöä on saatavilla Jyväskylästä Huhtasuon kirjastosta. Aaltokirjastojen välinen laina maksaa 2 euroa. Magdalena ja Bella -kirjaa ei ole missään Aaltokirjastossa, mutta voit tilata kirjan omasta kirjastostasi kaukolainaksi. Magdalena ja Bella -kirjaa on saatavilla esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Maalaiskunnassa kaukolaina maksaa 2 euroa.
Jos haluat ostaa kirjat, niin ainakin Magdalena ja Bella -kirjaa löytyy nettiantikvariaatti Antikkasta http://www.antikka.net. Kirjoja voi kysellä myös muista antikvariaattiliikkeistä.
Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta löydät verkkojulkaisun Helsinki aluettain 2006. Julkaisussa on runsaasti tilastotietoa Helsingin seitsemästä suurpiiristä ja 33 peruspiiristä.
http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2006/index.html
Suomen murteiden sanakirjassa osassa 5 on sana jompia v. laahustaa, kömpiä tms. "Tuo hevonen näkkyy hyvin hittaasti jompivan tuolla tiellä." (Sotkamo). "Se (väsyksiin ajettu hirvi) väsy niin ettei eneä juoksu, askelta soanu jompi lumessa." (Suomussalmi). Jompie-sana on ilmeisesti sanan jompia Kainuun murteelle tyypillinen ie-loppuinen verbi.
Katkelma on Shakespearen Othellon ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 katkelma kuuluu näin:
En, min’ en tahdo piillä:
Nimeni, arvoni ja tuntoni
Ei pelkää julkisuutta.
Yrjö Jylhä suomensi Othellon vuonna 1955 ja Matti Rossi vuonna 2013. Saat heidän suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/1127
https://finna.fi
Shakespeare, William: Draamoja. 6 (suomentanut Paavo Cajander, Suomalainen kirjallisuuden seura, 1916)
Näyttää siltä, että kyseisten lehtien vuosikerrat vuodelta 1965 ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa vain Kansalliskirjastossa. Seura-lehden vanhat vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilminä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjaston neuvontaan. Yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Fennica https://finna.fi
Ansu Kivekkäästä kerrotaan esim. Kirjasampossa ja Wikipediassa.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176018662483https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansu_Kivek%C3%A4sMyös Suomen nuorisokirjailijat sivuilta löytyy Kivekkään haastattelu. http://www.nuorisokirjailijat.fi/kivekaumls-ansu.htmlLukukeskuksen kautta hänet voi tilata puhumaan esim. kouluille. https://kirjailijavierailut.lukukeskus.fi/kirjailijat/kivekas-ansu/
Stocktonilta on suomennettu seuraavat teokset:
Hupaisa juttu (suom. Eero Alpi)
Länsi-Intian merisissejä (suom. O.A. Joutsen)
Perun kuninkaiden kulta-aarre (Adventures of Captain Horn)
Valitettavasti en löytänyt kaikista näistä teoksista suomentajaa tai alkuperäistä nimeä.
Lisäksi seuraavat sadut löytyvät suomeksi:
Griippi ja apulaiskaniikki (teoksessa Satumaailma. 10: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Kuningattaren museo (teoksessa Satumaailma. 8: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Rondainen kellot (teoksessa Satumaailma. 13: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
Soveltuva seikka (teoksessa Satumaailma. 15: värikuvallinen taruaarre nuorisolle)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175993885877
