Kirkes-kirjastojen kokoelmiin on tullut tähän mennessä yksi vuonna 2021 ilmestynyt puutarhakirja. Se on Joel Rosenbergin Pähkinöitä omasta puutarhasta: opas suomalaisten pähkinöiden kasvattamiseen. Vuoden 2020 aikana ilmestyi varsin montakin. Luettelo niistä löytyy alta:
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&…
Kirjallisuuden vientikeskus FILI:n käännöstietokannasta tulee hakusanalla Kalevala ja käännöskielellä vietnam kolme tulosta. Näistä Bùi Viêt Hoan käännös vuodelta 1994 on koko Kalevalan käännös.
Kalevalaseuran Kalevala maailmalla -sivulla mainitaan myös Hoàng Thái Anhin käännös vuodelta 1991. Se on tosin käännetty Kalevalan italiankielisestä käännöksestä.
FILI:n käännöstietokannan mukaan Bùi Viêt Hoa on kääntynyt yksin tai yhdessä 14 teosta. Muumeja hän on kääntänyt yhdessä Xuan Que Von kanssa. Näiden lisäksi Bùi Viêt Hoa on kääntänyt muun muassa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Katja Ketun Kätilön.
Tauluja voi myydä itse esimerkiksi netin myyntipalveluissa tai niitä voi tarjota osto- ja myyntiliikkeisiin tai huutokauppoihin.
Hintaluokkaa tuolle taululle en pysty arvioimaan, mutta sitä voisi tiedustella tauluja myyvistä gallerioista tai myyntiliikkeistä.
Noita myyntipaikkoja on niin paljon, että vaihtoehdot löytyvät parhaiten vaikkapa googlaamalla "ostetaan tauluja" tai "ostetaan taidetta".
Moni osto- ja myyntiliike myös arvioi taulun ilmaiseksi.
Kirjastossa ei ole mahdollista arvioida vanhojen kirjojen hintoja. Kirjan kunto vaikuttaa luonnollisesti paljon.Kirjastoista löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaopas, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=vanhan+kirjallisuuden+hintaopas&type=AllFields. Oppaita on useita painoksia, uusimpia ehkä kannattaa tutkia, mutta paremmin saat tietoa teoksesi arvosta ottamalla yhteyttä antikvariaattiin. Esimerkiksi verkosta löytyy Antikvaari.fi, jonka sivulla on lueteltu antikvariaatteja, https://www.antikvaari.fi/kauppiaat.
Tällaisia löytyi:
Schubert, Franz, Fantasia F-molli op.103 (=D940) nelikätisesti pianolle.
Dvorak: Slovanske tance op.46 ja op.72 nelikätisesti pianolle. Molemmissa löytyy nro 3, mutta op.46 nro 3 on ehkä tunnetuin.
Ylöjärven historiakirjoissa miekasta on aika vähän tietoa. Sen sijaan meillä on kirjaston kotiseutukokoelmassa kopio Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjassa nro 75 julkaistusta artikkelista, jonka on kirjoittanut Mirja Koskimies. Nelisivuisen artikkelin nimi on Ylöjärven Mikkolan akantuskoristeinen miekka, ja siinä on myös muutamia valokuvia ko. miekasta.
Artikkelia ei lainata, mutta voit lukea (ja halutessasi kopioida) sen täällä Ylöjärven Leija-kirjastossa.
Sinun kannattaa lähettää kysymyksesi jollekin seuraavista alan harrastajien keskustelupalstoista:
http://keskustelu.afterdawn.com/
http://murobbs.plaza.fi/viihde-elektroniikka-kamerat-ja-hifi/
http://www.hifiharrastajat.org/forum/
Suomen sanomalehdistön historiassa (osat 5-8) on sanoma- ja paikallislehdistön hakemisto 1771-1985, mutta se on aakkosellinen ja siitä on aika hankala hakea mitä lehteä kullakin paikkakunnalla on kulloinkin luettu. Netillä on paikallislehtien luetteloita, mutta niistä ei käy ilmi historia. Näppärämpi keino on kysyä alueen kirjastolta. Tein sen ja sain tietää, että Lappeenrannan päälehti 1960-luvulla oli Etelä-Saimaa. Kokkolalaiset lukivat 1970-luvulla maakunnan päälehteä Keskipohjanmaata, Kokkola-lehteä ja Österbottningenia. Raumalla luettiin 1970-luvulla Länsi-Suomea.
Verkosta löytyy Rachel Plummerin englanninkieliset kotisivut: http://www.rachelplummer.com/aboutme.htm
Seuraavassa pari muuta mielenkiintoista linkkiä: http://www.writersbreak.com/Interviews/articles/fiction/interview_ficti…
http://business.marc8.com/ebook-info.php/name/how_to_write_and_publish_…
Kumpaakin kirjaa on tilattu Vantaalle ja muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin useampia kappaleita, mutta ne eivät ole saapuneet vielä kirjastoihin. Koska odotettava ilmestymisaika on kummassakin kirjassa kesäkuu 2008, ne voivat tulla piakkoin kirjastoihin. Heti kun kirjoja on näkyvissä HelMet-verkkokirjastossa, voi niitä varata.
Yhtä vakiintunutta ilmaisua ei ole käytössä Internetin tiedonlähteisiin viittamisessa. Nopea suomenkielisten väitöskirjojen lähdeluetteloiden selailu paljastaa ainakin neljä tapaa:
1. Tarkistettu 21.10.2009.
2. Katsottu 21.10.2009
3. Käyttöpäivämäärä 21.10.2009
4. (21.10.2009) eli pelkkä päivämäärä suluissa
Tämän lisäksi osa tutkijoista ei ilmoita lainkaan mitään päivämäärää, vaan tyytyy vain ilmoittamaan linkin. Tämäkin lienee sallittua varsinkin, jos kyseessä on vanha ja vakiintunut osoite tai pysyväisosoite eli URN (tai DOI).
Hei!
Converse on valmistajan nimi Converse kuten esim. Adidas. Jos kuitenkin puhutaan canvas-kengistä, niin nämä ovat yleensä kangaskenkiä, joissa voi olla kumipohjat. Voivat olla tennareita tai esim. koripallotossuja.
Kevyttä lukemista vanhuksille voisi esimerkiksi olla romaaneista:
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja (2010), joka kertoo vanhan miehen jurnutuksista. Myös sarjan muut osat sopivat mainiosti
Sinikka Nopola: Ei tehrä tästä ny numeroo, joka on Eila ja Rampe –sarjan ensimmäinen osa.
Hilja Valtosen Vaimoke (1933) tai Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926). Nämä voivat olla osalle jo tuttuja ennestään nuoruudesta.
Vanhuksille voisi lukea myös novelleja, jottei juonta tarvitsisi muistaa ollenkaan kertojen välissä. Esimerkiksi Sinikka Nopolan novellikokoelma Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla ja muita kirjoituksia (2001)
tai omaelämäkerrallisia novellikirjoja, kuten esim. :
Tove Jansson Kuvanveistäjän tytär (1969)
Hilja Valtonen Omakehu :...
Suomeksi tietoa venäläisistä kansansaduista ei juurikaan löytynyt. Onnimanni-lehdessä (nro 1/1997) on artikkeli nimeltään Aleksandr Afanasjef: Venäläisen satukirjallisuuden klassikko. Tämä Onnimannin numero pitäisi löytyä sekä Tikkurilan että Myyrmäen lastenosastoilta. Afanasjef on koonnut venäläisiä kansansatuja.
Englanniksi olisi olemassa esim. The complete Russian folktale: vol 1. an introduction to Russian folktale, joka löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastosta. Yleistä tulkintaa sadusta esim. Moilanen, Olavi: Totuus on unissa, saduissa ja tarinoissa:unien, satujen ja tarinoiden tulkinnan opas. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkastaa http://www.libplussa.fi.
Hei,
kyseessä on vuosina 1999-2001 kolmen kauden verran pyörinyt brittikomedia Gimme, gimme, gimme. Suomessa sarjaa esitti Nelonen 2000-luvun alkupuolella.
Pääosissa räävittöminä kämppiksinä olivat Kathy Burke ja James Dreyfus.
Sarjaa ei valitettavasti löydy yleisten kirjastojen kokoelmista, mutta sitä lienee mahdollista ostaa BBC:n omasta kaupasta tai etsiä antikvariaateista.
Kuulokojeita myyvien yritysten sivulta löytyy jonkin verran tietoa kuulon alememisesta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista. Kuulotekniikka-yrityksen sivulla kerrotaan, että ikäkuulossa ensimmäiseksi korvan kuulemista taajuuksista alkaa heiketä korkeiden äänien kuulokyky. Lisäksi mainitaan, että puheessa äänteistä muun muassa konsonantit k, p, s, l, ja t soivat korkeilla taajuuksilla, https://kuulotekniikka.com/tietoa-kuulosta/
Terveyskirjaston artikkeli ikäkuulosta, https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00840
Kuuloliiton tietoa kuulosta, https://www.kuuloliitto.fi/kuulo/kuulo-ja-kuulovammat/
Kysyin apua Kuurojen liiton kirjastosta. Sieltä vastattiin näin:
Valitettavasti kirjastomme tietopalvelulla ei...
Koska en ole hyöteisasiantuntija, niin en pysty varmuudella sanomaan mikä kuvassa oleva ötökkä on. Netissä on useitakin erilaisia sivustoja, joita voit hyödyntää lajintunnistuksessa. Esimerkiksi Tuholaistorjunta Täystuhon sivulla on tietoa jäytiäisistä ja niiden torjumisesta. Tässä linkki sivulle https://taystuho.fi/featured_item/jaytiaiset/
Alla on listaus muista nettisivustoista, joista voi olla apua hyöteisten tunnistamisessa.
Hyönteismaailma. https://hyonteismaailma.fi/
Lajitieto.fi (Suomen lajitietokeskus). https://laji.fi/
LuontoPortti. https://luontoportti.com/
Ötökkätieto. https://www.otokkatieto.fi/
Paddingtonin perheen isän ammatti sekä kirjoissa että v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa on vakuutusanalyytikko. Perheen äiti, Mary Brown, on v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa lastenkirjojen kuvittaja, mutta kirjoissa hänen ammattiinsa ei oteta kantaa.
