Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamaasi runoa. Välitin kysymyksen myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien postituslistalle, mutta sitäkään kautta vastausta ei löytynyt. Jos vinkki vielä tulee, palaan asiaan!
Louis Sacharin virallisilla kotisivuilla ei ole kirjailijan yhteystietoja: http://www.louissachar.com/ .
Wikipedian tiedoissa on, että kirjailija asuu Austinissa Teksasissa, http://fi.wikipedia.org/wiki/Louis_Sachar .
Sähköpostiosoitteen voit löytää amerikkalaisen palvelun: http://www.contactvip.com/ kautta. Se vaatii liittymisen ja oman s-postiosoitteen antamisen.
Ainakaan HelMet- tai FONO-tietokannasta ei löydy mitään viitettä siitä, että tätä laulua olisi julkaistu suomenkielisenä versiona. Myöskään Viola-tietokanta, joka sisältää tiedot suomalaisista äänitteistä ja nuoteista, ei tunne yhtään suomennosta.
On tietenkin mahdollista, että joku suomalainen esiintyjä on kääntänyt kappaleen itse ja esittää sitä keikoillaan. Mutta näyttää vahvasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu suomenkielistä versiota.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto, Tikkurila
heikki.poroila@vantaa.fi
Samaa ovat monet kyselleet monilla internetin keskustelupalstoilla. Emme onnistuneet löytämään mitään Heli Hyvösen haastatteluja tai tietoja Karoliinan myöhemmistä vaiheista. Heli Hyvönen on kuitenkin kirjoittanut jatkokirjan Karoliinan vaiheista nimeltä Tule silittämään tätä leijonaa: pienen tytön kipeät vuodet (Karas-sana, 1988).
Tottahan ilmoitukset saa vaihdettua joko sähköpostiin saapuviksi tai kokonaan kirjepostina kulkeviksi.
Ota seuraavan kerran kirjastossa käydessäsi kuvalliset henkkarit mukaan ja vaihda tekstari-viestittely haluamaasi muotoon.
Kokonaan pois ei ilmoituksia voi ottaa. Silloin et saisi tietoa myöhässä olevasta aineistosta, etkä kenties huomaisi asiaa ajoissa ennen perintätoimiston sekaantumista asiaan.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat lapsille suunnatut tietokirjat, joiden avulla lapsi voi tutustua juutalaisuuteen.
Jane A., C. West: Juutalaisuus (Perhekirjat, 2013)
Atte ja Anna : meidän ja muiden uskonnot / Tytti Issakainen (Lasten keskus, 2019)
Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.
Hei,
En valitettavasti onnistunut löytämään kuvauksesi mukaista runoa. Sitä ei ole tunnistettu myöskään valtakunnallisella kirjastoammattilaisten keskustelulistalla. Tuntisikohan joku lukijoista sen?
Kyseessä voisi olla Aagot von Troilin kirja Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta (Kuvataide, 1953). Kirjaa ei ole PIKI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Tuomolan dekkaritrilogian päätösosan perään on kyselty palvelussa jo vuonna 2021, ja silloin todettiin, ettei kirjan ilmestymisestä ole vielä ennakkotietoa.(Lähde: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-johanna-tuomolan-trilogian-valheiden? )Sarjan kolmas osa ei ole ilmestynyt, sen sijaan nykyisin Etelä-Afrikassa asuvalta kirjailijalta on tullut muutama sarjaan liittymätön dekkari.
Suomalainen kansansatu Vastavirran akka inspiroi Larin-Kyöstiä sepittämään runon Vastavirtainen akka. Se löytyy esimerkiksi runoilijan 75-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistusta valikoimasta Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja peruskoulun äidinkielen lukukirjasta Kirjallisuuden avain. 7 (Weilin + Göös, 1986). Kaikkia Larin-Kyöstin alkuperäisiä runokokoelmia ei käytettävissäni ollut, joten valitettavasti en pystynyt paikantamaan, missä kokoelmassa runo on alun perin ilmestynyt.
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan valintaopas löytyy täältä: https://issuu.com/ulapland/docs/ttk_valintaopas_2019
Hakija- ja opiskelupalvelujen yhteystiedot löydät täältä: https://www.ulapland.fi/FI/Hae-opiskelijaksi/Yhteystiedot-hakijalle
Olisivatkohan kyseessä olleet kveekarit? Alkujaan brittiläinen, sittemmin maailmanlaajuinen kveekariliike on tunnettu avustustyöstään ja sai siitä vuonna 1947 Nobelin rauhanpalkinnon. Suomessa kveekarit auttoivat sodan jälkeen Lapissa jakamalla vaatteita ja elintarvikkeita sekä avustamalla jälleenrakennustyössä ja sosiaalihuollossa.
Lähteet ja lisätietoa:
Minna Vähäsalo: ”Keikkareitten keskuudessa” – kansainväliset vapaaehtoiset Suomea jälleenrakentamassa. Artikkeli Pax-lehdessä 4/2017, https://www.pax.fi/2017-04/keikkareitten-keskuudessa-kansainvaliset-vap…
Uskonnot Suomessa -sivusto: http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22
Eino Mäkisen lyhytdokumentti "Lappi nousee" vuodelta 1947: https://elavamuisti.fi/aikajana/...
Mobiilikortti löytyy Kirkes-kirjastojen verkkokirjastosta kirkes.finna.fi. Kirjaudu omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja valitse pudotusvalikosta Kirjastokortit. Näet kirjastokorttisi viivakoodeineen. Voit käyttää mobiilikorttia useimmissa kirjastoissamme näyttämällä sen puhelimesta lainausautomaateilla tai asiakaspalvelutiskillä.
Jos kirjastokortin lukemisessa on ongelmia, näytön kirkkautta täytyy säätää isommalle.
Marionetti on lainattu ranskan kielen sanasta marionnette. Sana on diminutiivinen hellittelyversio naisen nimestä Marie. Sana juontaa juurensa keskiajalle. "Pikku Marja" tarkoitti aluksi neitsyt Mariaa esittävää pienoispatsasta ja sitten nukkea, jota käytettiin raamatullisissa näytelmissä.
Lähteet:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…
https://www.lalanguefrancaise.com/dictionnaire/definition/marionnette
Kysymääsi kirjaa ei suomenkielisenä löytynyt yliopistokirjastojen eikä yleisten kirjastojen tietokannoista. Englanninkielinen teos on Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossa.
Voit toki kysyä lähikirjastostasi, ovatko he kiinnostuneita levyistä. Kirjastot eivät kuitenkaan aina ota vastaan lahjoituksia, esimerkiksi jos niillä jo on kyseiset levyt. Levyjä voi viedä myös Fidan lähetystoreille, Kierrätyskeskuksiin ja kirpputoreille.
Esim. Fidan myymälöiden osoitetietoja löydät täältä:
http://www.lahetystorit.fi/loyda-lahin-lahetystorisi/
Aiheesta löytyy seuraavia kirjoja, joita voi tiedustella Helsingin kaupungin
pääkirjastosta:
Colvin, Thomas E.: Steel Boatbuilding From Plans To Launching.
Nicolson, Ian: Small Steel Craft.
Skene, Norman L.: Skene's Elements of Yacht Design.
Suomeksi löytyi vain yksi artikkeli:
Duncker, Pertti: Itse tehty teräsvene, osa 6: hiekkapuhallus ja maalaus
Vene 9/89 s.66-67
Valitettavasti varauksen noutopaikan muuttaminen itse HelMet-aineistohaun kautta ei ole mahdollista. Varauksen noutopaikan voi vaihtaa joko soittamalla kirjastoon tai kirjastossa käydessään pyytää virkailijaa muuttamaan noutopaikka.
Jos varattu aineisto on jo matkalla asiakkaalle tai odottaa noutoa -tilassa niin noutopaikan muuttaminen ei onnistu edes kirjastossa. Silloin ei auta muu kuin hakea aineisto ensiksi valitusta noutopaikasta tai tehdä uusi varaus.
Hakemalla PIKI:stä asiasanalla "maahanmuuttajat" ja valitsemalla ehdoiksi lisäksi aineistolajin kirja, kieleksi suomi ja kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuuden saa tulokseksi 76 aiheeseen liittyvää kaunokirjallista teosta. Tässä haussa mukaan tulevat tosin kaikki maahanmuuttajuuteen liittyvät teokset riippumatta siitä, onko kirjailija taustaltaan maahanmuuttaja vai käsitteleekö kirja aihetta muuten. Kiinnostavien kirjojen kohdalla voi tietysti selvittää yksitellen esim. Googlen avulla (http://www.google.fi) kirjan ja kirjoittajan taustaa.
Kustannusosakeyhtiö Teos järjesti vuonna 2008 kirjoituskilpailun "kaikille vähintään 16 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka elävät monien kulttuurien vaikutuspiirissä ja jotka eivät ole aikaisemmin...
