Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyksiin vastataan kirjastoissa, koko maassa! Suomen yleisistä kirjastoista on tällä hetkellä, vuonna 2006, mukana 39 vastaamassa palveluun. Kirjastoja on joka puolelta maata Rovaniemeltä Helsinkiin, Maarianhaminasta Joensuuhun. Lisäksi palvelussa vastaa yhteensä 15 muuta kirjastoa tai tietopalvelua, jotka vastaavat erikoisaloja koskeviin kysymyksiin (erikoiskirjastoja, paikallisia tietopalveluja, yliopistokirjastoja). Vastaajakirjastojen määrä kasvaa kuitenkin koko ajan, joten parin kuukauden päästä meitä on todennäköisesti jo taas enemmän. Mukana olevaan Lapponica-tietopalveluun kuuluu vastaajia myös Ruotsista. Vastauksen kysymykseesi voit saada siis melkein mistä vaan Suomesta, jopa hiukan sen...
Kollektiivisesti täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa voimme ehdottaa seuraavaa kolmea kertomusta:
Arvid Järnefeltin romaani Onnelliset kertoo varakkaan kaupunkilaisperheen tyttärestä, joka rakastuu maalaispoikaan. Heidän välilleen kehittyy merkillisen jännitteinen suhde; he pyrkivät välttämään seksuaalista kontaktia ja tavoitellakseen sen sijaan henkisempiä rakkauden muotoja ja korkeampaa ihmisyyttä. Poika on Helsingissä ylioppilaana, mutta opinnoilla ei tunnu olevan päämäärää; hän opiskelee mitä haluaa miettimättä työuraa tai muuta mahdollista maallista hyötyä. Tällaista haaveilijaa ja tyhjäntoimittajaa eivät tytön vanhemmat katso hyvällä. Vastustuksesta huolimatta he kuitenkin solmivat avioliiton. Lisäksi J. R. R. Tolkienin...
Kyllä.
Voit lähettää tekstisi osoitteella kirjasto.tapiola@espoo.fi
Otsikoi viesti esim. "Pöytälaatikkotekstien arviopalvelu".
Aivan heti et vastauta saa, sillä palvelu on juuri nyt hiukan ruuhkainen.
Kyseessä on vuonna 1990 on ilmestynyt teos Pikkumiehen jäljet / Runo Lindskog. Tarina kertoo vaarin, pienen tytön ja koiran seikkailusta sukulaisen mökillä. Sukulainen, vaarin serkku, käy harvoin mökissään. On talvi ja vaari lähtee käymään ulkona wc:ssä. Vessan katolta putoaa lunta oven eteen, eikä vaari pääse ulos. Koska mökissä ei juuri vierailla, se on saanut uuden asukkaan velhon, talon suojelijaksi. Velho ei pidä tunkeilijoista.
Kanadalaisen Mazo de la Rochen (1879-1961) Jalna-sarja kertoo Whiteoakin suvun vaiheista noin vuodesta 1854 vuoteen 1954. Adeline ja Philip Whiteoak muuttavat sarjan alussa Kanadaan ja ostavat sieltä suuren maatilan. Jo ensimmäisessä kirjassa mainitaan Viuluniekan mökki, joka sijaitsee Whiteoakien ostamalla maalla. Nimetön viuluniekka on paikallinen soittaja, jonka Whiteoakit antavat jäädä asumaan mökkiinsä. Adeline sanoo, että viuluniekka voisi soittaa heidänkin juhlissaan, mutta naapuri toteaa, että Whiteoakien tasoisissa juhlissa viuluniekka ei voi soittaa, hän kuuluu rahvaan juhliin.
Myöhemmissä kirjoissa Viuluniekka mainitaan kerrottaessa suvun ja maatilan historiaa. Adelinen vanhin poika, Nick-setä, oli lapsena ollut...
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole yhtä neuvontanumeroa, vaan jokaisella kirjastolla omansa. Helsingin, samoin kuin muidenkin Helmet-kirjastojen (Espoon, Vantaan ja Kauniaisten) kirjastojen puhelinnumerot löytyvät Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Keski-Uusimaa -lehden toimitukseen, siellä on erinomainen arkisto, p. 09-273000, toimitus@keskiuusimaa.fi.
Myös Jokelan kirjastossa on kotiseutukokoelmassa lehtileikkeitä, joista tietää Marjaliisa Puupponen p. 09-87184041, marjaliisa.puupponen@tuusula.fi.
Terveisin Mirja Lepistö
Viimevuotisessa Hämeen Sanomien haastattelussa professori Majapuro kertoo viettäneensä ensimmäiset elinvuotensa Tallinnassa. Kuka kukin on -hakuteoksessa mainitaan hänen syntymävuodekseen 1917. Tämän tarkempia tietoja ei julkisista lähteistä löydy.
Tarkoitat varmaankin teosta Aikamme lukukirja.6B: Kuudetta lukuvuotta varten (WSOY, 1973). Jorma Eton runo "Suomalainen" löytyy kirjan sivulta 40. Teos löytyy Pasilan kirjavarastosta.
Kyseinen runo löytyy myös Jorma Eton runokokoelmasta Ajastaikaa (WSOY, 1964). Runoteoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Etsimäsi runo on varmaankin nimeltään Pölhö Pekka. Runo alkaa riveillä "Pölhö Pekka Pöllölästä / tortun näki kerran."
Runo on Kirsi Kunnaan suomentaman Hanhiemon iloisen lippaan (The tall book of mother goose, 1987) sivulla 28.
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.129356?sid=4253132052
Käypä vilkaisemassa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuja osoitteessa http://www.prh.fi/kr/krnet.html - löydät esittelyn ja linkkejä sekä maksullisiin että maksuttomiin tietokantoihin.
Vänrikki Stoolin tarinat julkaistiin suomeksi jo vuonna 1848. Albert Edelfeltin kuvittamat Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyivät vihkoina vuonna 1898. Vuoden 1919 laitoksen painosmäärät löytynevät WSOY:n tilastokirjoista, joita kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole. WSOY:n arkistosta niitä kannattaa kysellä. Runebergsbiblioteketista (Svenska Litteratursällskapet i Finland)tieto saattaisi myös löytyä.
Saat uuden kirjastokortin käymällä jossakin HelMet-kirjastossa ja todistamalla henkilöllisyytesi kuvallisella henkilötodistuksella. Uusi kortti maksaa 3€. Kadonnut kortti kannattaa kuolettaa välittömästi soittamalla numeroon 09-310 85309.
SUOMEN P.E.N -järjestön (Finlands P.E.N, Finnish P.E.N) kotisivu on tekeillä; sen sijaan "katto-organisaatiosta" (International P.E.N.) http://www.oneworld.org/internatpen/ löytyy tietoa, kuten mainitsitkin.
Kysymyksiä Suomen P.E.N:in toiminnasta voit lähettää osoitteeseen:
SUOMEN PEN; PL 84, 00131 Helsinki
International P.E.N on Unescon alainen järjestö, jonka toimintaa Suomessa myös opetusministeriö tukee. Koska järjestö ottaa kantaa vangittujen ja vainottujen kirjailijoiden ja toimittajien sananvapauden puolesta, ovat hyviä linkkejä myös muut ihmisoikeusasioiden kanssa toimivat järjestöt kuten www.amnesty.fi; www.ykliitto.fi; www.kepa.fi; (www.unhchr.ch; www.hrweb.org/).
Järjestö seuraa ko.kirjailijoiden/toimittajien kohtaloita, mutta...
Victor Hovingin: En wiborgare i Helsingfors och Stockholm -teoksen henkilöä nimeltä John Grönlund on ollut hieman hankala selvittää. Kuka on tämä kirjassa mainittu mies? Kirjan "Viipurilainen kertoo ..." (edellisen suomenkielinen lyhennös) selaaminen ei tuota toivottua tulosta.
Sen sijaan Aikalaiskirjassa 1934 (s. 153) löytyy helsinkiläinen kanslianeuvos John Edvard Mortimer Grönlund. Vanhemmat rov. Johan Fredrik G. ja Olga Lovisa Finnander. Muita mainintoja esim. ylioppilas, yliopisto-opinnot, Säätyvaltiopäivien ja eduskunnan toimitusvalikunnan sihteeri, eduskunnan tarkist. valiok. sihteeri, edusk. ruots. kanslian pääll. sekä toimintaa Matkailijayhdistyksessä. Voisiko hän olla etsimämme henkilö?
Lähteet:...
17.5.1995 oli keskiviikko. Netistä löytyy useita laskureita, joilla voi selvittää viikonpäiviä eri päivämäärillä. Alla kaksi esimerkkiä.
http://www.kotipetripaavola.com/aikalaskuri.html
https://www.laskurini.fi/viihde/ikalaskuri
Voisikohan kyseessä olla Romanttinen reitti halki Saksan, kirjoittanut Santeri Levas, ilmestynyt v. 1971? Kirja kertoo seurueen matkustelusta Saksassa ja kuvailee erilaisia historiallisesti tai muutoin kulttuurisesti kiinnostavia kohteita, myös linnoja.
Kirjailija Leena Krohnin yhteystietoja ei löydy hänen kotisiuiltaan eikä WSOY:n kirjailijasivuilta. Kannattaa ottaa yhteyttä Suomen Kirjailijaliittoon, suomen.kirjailijaliitto@cultnet.fi tai kustantajaan ja kysyä, onko kirjailija antanut luvan yhteystietojensa välittämiseen.
