William Makepeace Thackerayn teoksen Vanity fair suomensi Aino Tuomikoski. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1955 ja toinen osa vuonna 1956. Teokset julkaisi Otava.
Kysymäsi kohdat Tuomikoski on suomentanut seuraavasti:
Kuka meistä on onnellinen tässä maailmassa? Kuka meistä näkee toiveensa toteutuneena tai on onnellinen, kun se on täyttynyt? (osa II, s. 387)
Eikö kaikkien elämässä ole pikku lukuja, jotka näyttävät aivan mitättömiltä ja kuitenkin vaikuttavat koko muuhun elämäämme? (osa I, s.58)
Lankilantie
Kolavan teollisuusalue. Nastolan Lankilan kylään vienyt tie.
Pekarinkatu
Kaukanen. Alueen vanha nimi on Pekari. Nimen arvellaan tarkoittavan jonkinlaista takamaata. Asukkailta saadun tarkemman tiedon mukaan alue on ollut Hollolassa sijaitsevan Pekarin talon takapeltona. Alueella on ollut talo, jota sanottiin sen sijainnin mukaan Pekarin-Mattilaksi. Vuosien 1834-36 kartassa esiintyy vielä nimi Pekarinniitty ja lähellä on ollut myös Pekarinsuo. Näiden alkuosa on sittemmin irronnut ja sillä on alettu nimittää koko aluetta.
Lähde:
Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö (1994)
Mm. seuraavat runoilijat ovat aloittaneet joko 1980- tai 1990-luvulla:
Martin Enckell, Kari Hotakainen, Jyrki Kiiskinen, Tomi Kontio, Maaria Leinonen, Kari Levola, Heidi Liehu, Tommi Parkko, Anni Sumari, Jari Tervo, Kjell Westö.
Lisää tietoa runoista ja runoilijoista on verkossa mm. Makupalat-palvelussa http://www.makupalat.fi/ sekä
Nuoren Voiman Liiton sivuilta http://www.kaapeli.fi/nvl .
Kyseessä voisi olla Henrik Tikkasen sodanvastaiset satiirit. Hän on kirjoittanut poteroon unohdetun sotamies Vihtori Käppärän seikkailuista kirjoissa 30-åriga kriget (1977), Men Karthago borde inte förstöras (Efter hjältedöden) (1979). Ne on julkaistu suomeksi Elvi Sinervon suomentamana ja tekijän kuvittamana yhteisniteenä Viimeinen sankari (WSOY 1979). Vihtori Käppärästä kertoo myös Tikkasen aiemmin ilmestynyt romaani Unohdettu sotilas (Tammi 1974).
Kirjastot ottavat harkiten ja valikoiden vastaan lahjoituksia, mutta vain sellaisia julkaisuja, jotka puuttuvat kokoelmasta. Suosittujen aikakauslehtien vuosikerrat eivät kuulu kirjastoissa pysyvästi säilytettäviin aineistoihin, joten niitä on kyllä turha tarjota. Kirjastot itsekin antavat niitä vuosittain ilmaiseksi tai myyvät hyvin halvalla saadakseen tilaa uusille lehdille. Käytännössä ainoa toivottu täydennysaineisto koostuu vanhemmasta kirjallisuudesta, joka on päässyt kirjastosta katoamaan. Aina kannattaa käydä oman kirjaston johtajan kanssa puhumassa, jos on jotain lahjoitettavaa, siis muuta kuin aikakauslehtiä.
Heikki Poroila
Lapsen kuoleman vaikutusta vanhempien parisuhteeseen on tutkittu useassakin tutkimuksessa. Esimerkiksi Sosiaalilääketieteen Aikakauslehdessä julkaistussa artikkelissa Vanhempien parisuhteeseensa toivoma tuki lapsen kuoleman jälkeen kerrotaan, että lapsen kuoleman kokeneiden parien joukossa erot ovat yleisempiä kuin muilla pareilla.
Eri kuolemansyiden vaikutusta vanhempien parisuhteeseen on tutkittu vain vähän. Esimerkiksi Family Science -lehdessä julkaistussa artikkelissa Bereavement and divorce: Does the death of a child affect parents’ marital stability? esitetään, että jos toinen vanhempi on ollut osallinen lapsen kuolemaan, voi puolisoiden surureaktiot poiketa toisistaan. Artikkelissa kuitenkin kerrotaan, että vähäinen tutkimus...
Käytännössä puhemies valitaan toiseksi suurimmasta hallituspuolueesta, mutta mikään laki ei määrää asiasta. Tässä lainaus Wikipedia-artikkelista.
Puhemiehen vaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eduskunnan puhemies ja kaksi varapuhemiestä valitaan vuosittain valtiopäivien ensimmäisessä istunnossa ikäpuhemiehen johtaessa puhetta.[1][8] Puhemiehistön koostumuksesta ei määrää mikään laki, vaan eduskunta voi valita puhemiehistön haluamallaan tavalla. Vuodesta 1991 alkaneen vakiintuneen käytännön mukaan puhemies on valittu toiseksi suurimmasta hallituspuolueesta, ensimmäinen varapuhemies suurimmasta hallituspuolueesta, ja toinen varapuhemies suurusjärjestyksessä suurimmasta puolueesta, joka ei ole vielä...
Nuottijulkaisua Laulun taika löytyy useista kirjastoista, mutta ei nähtävästi Ratamo-kirjastojen kokoelmista. Voit tehdä aineistosta kaukolainapyynnön Hyvinkään kirjaston kaukopalvelussa.
Kyllä cd-äänikirjoja on olemassa. Voit hakea niitä Aalto-kirjastojen tietokannasta (www.aaltokirjastot.fi) haluamillasi asiasanoilla. Voit valita asiasanaksi esimerkiksi kuunnelmat tai sadut, aineistolajiksi cd-levyn ja kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuuden. Myös tekijän tai teoksen nimellä äänikirjoja voi hakea.
Tein kokeeksi haun satuäänikirjoista cd-levyllä, ja tuloksia tuli yhteensä 142. Kuunneltavaa automatkan ajaksi siis varmasti löytyy.
Tietoa krokaanin historiasta löytyy seuraavista lähteistä.
Kirjat:
Kaunisto, Tiina-Emilia: "Siksi tahdot : hääkirja" (2012), s.206-2011. (löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
"Häät = Bröllop" (2001), s.160.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Turun pääkirjastosta)
Lönnqvist, Bo: "Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä" (1997). Teoksessa mainitaan krokaani historiallisessa yhteydessä esim. s.87 ja 91.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
Tietoa krokaanin historiasta löytyy aika niukasti kokoelmissamme olevista kirjoista. Tähän listasin ne teokset, joissa edes jollain tapaa käsitellään krokaanin historiaan tai sijoitetaan krokaani...
Lehtiä ei voi varata Helmet-tietokannan kautta. Tietyn numeron paikalla- tai lainassaolo ei myöskään näy Helmetin kautta. Henkilökunta kuitenkin näkee koneeltaan mm. lehtien paikallaolotiedot.
Voit soittaa Käpylän kirjastoon, jossa Kuluttaja-lehden numero 3/2005 näyttää olevan paikalla ja varata sen maksutta varaushyllyyn odottamaan noutoasi. Voit myös pyytää jonkin kirjaston virkailijaa tekemään lehteen varauksen. Tällöin varauksesta menee normaali 50 sentin varausmaksu, ja voit saada sen haluamaasi kirjastoon.
Kampanja lienee yksinkertaisesti Ranskan armeijan sotaretki, joka liittyy ns. Puolan perimyssotaan (1733-1735). Sodan tuloksena Ranska sai otteeseensa Lothringenin alueen (ransk. Lorraine), joka ulottuu Reinille. V. 1735 tehdyssä välirauhassa (lopullinen v. 1738) Puolan kuninkaanvaalissa hävinnyt Ranskan ehdokas Stanislaw Leszczynski sai ko. alueen herttuakunnakseen. Tämän kuoltua alue oli määrä liittää Ranskaan. Tietoa näistä 1700-luvun eurooppalaisista valtakamppailuista, joissa liittosuhteet vaihtelivat ja joissa rauha oli poikkeus- ja sota normaalitilanne, saa maailmanhistorian yleisesityksistä, viittaan tässä vain teokseen ///Otavan suuri maailmanhistoria, osa 12 : Valistuksen aika, s. 115).
Kysymyksessä esitetylle huomiolle koetun unentarpeen vähenemisestä valoisana aikana voi löytää selityksen esimerkiksi valon ja unen terveysvaikutuksia perusteellisesti tutkineen Timo Partosen kirjasta Lisää unta : kiireen lyhyt historia (Duodecim, 2014). Valo tahdistaa elimistömme sisäisen vuorokauden maapallon pyörimisliikkeestä johtuvaan ulkoiseen vuorokauteen. Päivän pituus antaa tahdin sisäisen kellomme toiminnalle ja säätelee vireystilaamme - sarastus ja valo virkistävät, hämärä ja pimeys väsyttävät. Partonen kuitenkin muistuttaa, että riittävä uni on ihmisen perustarve - vuorokauden 24 tunnista aikuisen olisi nukuttava keskimäärin kolmasosa, oli sitten kesä tai talvi.
Vuoden 1943 Suomen kuvaamataiteilijat -matrikkelissa kerrotaan kuvataiteilija Eino J. Härkösen maalanneen joukon muotokuvia, mutta sen tarkemmin ei asiasta kerrota. Härkönen kuoli jo vuonna 1944. Kenen kaupunginjohtajan muotokuvaa tarkoitat? 2010 eläkkeelle jääneen kaupunginjohtajan Juhani Meriläisen muotokuvan maalasi taidemaalari Timo Vuorikoski. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta 3.9..2010:
https://yle.fi/uutiset/3-5625253
Hei! Kiitos kysymyksestä 'Kysy Kirjastonhoitajalta' -palveluun.
Hauska kuulla, että Digitalkkari -palveluita on kaivattu.
Helsingin kaupunginkrjastolla ei ole pariin vuoteen ollut enää varsinaisia Digitalkkareita, jotka ovat olleet Datanomi -opiskelijoita. He ovat suorittaneet kirjastossa opintoihinsa liittyvän palkattoman työssäoppimisharjoittelujakson.
Digitalkkareita tarjoavia opiskelijoita ovat olleet Suomen Liikemiesten Kauppaoppilaitos (SLK), Omnia ja Keuda. Tällä hetkellä kirjastoihin ei ole otettu/tarjottu datanomi-opiskelijoita harjoittelijoiksi. Vaikka näitä harjoittelijoita ei olekaan, on myös kaikki muu kirjastossa tarjottu opastustoiminta hyvin vähäistä.
Myöskään muut pääkaupunkiseudun kunnat...
Tässä on muutama aiheeseen liittyvä romaani. Kaikki ovat saatavilla ja varattavissa Helmetistä. Lisää löytyy hakusanoilla "intiaanit" ja "intiaanikulttuurit".
- Veren perintö / Danielle Steel
- Musta Hirvi puhuu / John G. Neihardt
- Pyöreä talo / Louise Erdrich
- Sydämeni Inés / Isabel Allende
- Lumen ja tuhkan maa / Diana Gabaldon
- Tanssii susien kanssa / Michael Blake
- Äitini tuuli : intiaanitietäjän elämä ja opetukset
- Kaksi vanhaa naista / Velma Wallis
- Virran kummitus / Edward S. Ellis
- Ei enää mitään / Tommy Orange
- Firekeeper's daughter / Angeline Boulley
Kirjastot hankkivat valtaosan aineistostaan välittäjien kautta, joten paras tapa tarjota teoksia kirjastojen kokoelmiin on tarjota niitä välittäjille, Kirjavälitykselle, https://www.kirjavalitys.fi ja e-kirjojen osalta Ellibsille, https://www.ellibs.com/fi/yhteystiedot
Toki myös suoraan yksittäisiin kirjastoihinkin voi ottaa yhteyttä, mutta kirjan tarjoaminen moniin kirjastoihin on varmastikin työläämpää kuin välittäjien kautta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
