Esperantotuntijoita löytyy Esperantoyhdistyksestä, sieltä kannattaa kysyä tarkemmin, https://www.esperanto.fi/.
Näyttää ainakin päällisin puolin siltä, että sana olisi muodostettu latinan kielen barba-sanasta, joka puolestaan vaikuttaa olevan lainasana varhaisilta germaaneilta (Georges Ausführliches Handwörterbuch Lateinisch-Deutsch).
Jonas Anderssonin laulu Oi, katsele lintua oksalla puun (Se fågeln, som sitter på gungande gren) esimerkiksi Päivi Karin toimittamiin nuottijulkaisuihin Hopeinen laulukirja : 180 suosikkilaulua (2002) ja Lasten oma laulukirja (2016).Kumpaakin teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa useampi kappale. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1940884?sid=4716226632https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2228634?sid=4716226443
Helle-kirjastojen kokoelmista löytyy vain yksi, historiallinen keittokirja. Muilta kirjastoalueilta löytyy enemmän lainattavia saksankielisiä keittokirjoja. Näet ne tästä Finna-hausta. Niistä voi tehdä kaukolainapyyntöjä.
Ainakin Barbara Helsingiuksen nuottikokoelmassa Kanske en visa on Lauri Pohjanpään "Höst".
Kyseinen nuotti on tällä hetkellä paikalla Sellon ja Omenan kirjastoissa.
Mahdatkohan tarkoittaa Otavan julkaisemia "Vivo piano" -nimisiä pianon alkeisoppikirjoja? Niitä löytyy kolme erilaista. Tässä linkit niihin ja niiden saatavuustietoihin:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xvivo+piano&searchscope=9&m=&l=&b=&…
Valitettavasti emme pystyneet löytämään runoa antamiesi tietojen pohjalta, mutta välitin kysymyksesi edelleen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon.
Kyseessä on Viljo Kajavan runo joka alkaa rivillä Sinä et ollut morsian milloinkaan. Varsinaista nimeä runolla ei ole. Runo on kokoelmasta Murrosvuodet (1937). Se on luettavissa myös Kajavan runojen kokoelmasta Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982 (Otava 1984) sekä antologiasta Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1992 ja 1996).
Saat runon sähköpostiisi.
https://finna.fi/
Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1992 ja 1996).
Tietoa Irlannin kirjastoelämästä löytyy Library.ie- sivustolta, myös yleiset ja akateemiset kirjastot on lueteltu: http://www.library.ie/weblog/
Tältä sivustolta pääsee yksittäisten kirjastojen sivuille, joista löytyy yksityiskohtaisempia tietoja laina-ajoista ja maksuista esim.Kildaren County Libraryn sivulta http://kildare.ie/library/MembershipandLibraryServices/
Library Councilin sivuilta löytyy yleisistä kirjastoista lisää tietoa lyhyesti mm. rahoituksesta ja tilastoista: http://www.librarycouncil.ie/public/overview.shtml
EU:n Irlantia koskeva kirjastoselvitys v. 1998 sisältää myös tilastotietoja: http://cordis.europa.eu/libraries/en/green-ie.html
Härskarens fåglar on nro 3 ja Den falska världen on nro 6 sarjasta Linda och Valentins äventyr, painettu v. 1976 ja 1977. Tekijä on Pierre Christin ja sarjakuvaalbumit ovat käännetty ranskankielisistä alkuteoksista. Molemmat ovat 1. painoksia. Lisätietoja kirjoista löytyy osoitteesta http://libris.kb.se/ joka on Ruotsin kansallisbibliografia. Sieltä voidaan hakea Ruotsissa ilmestyneitä teoksia.
ISBN on "International Standard Book Number" eli kirjan kansainvälinen standardinumero. ISBN-tunnus osoittaa tietyn kustantajan julkaiseman teoksen painoksen ja sidosasun. ISBN-tunnus on tämän painoksen tai sidosasun ainutkertainen tunniste.
Pakinoitsija Ollilta (oikealta nimeltään Väinö Nuorteva) on julkaistu yli 20 pakinakokoelmaa. Luettelo hänen tuotannostaan löytyy Kirjasampo.fi-sivustolta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597986853
Kaikki kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Näistä kokoelmista ei löytynyt pakinaa, jonka nimessä olisi mainittu maisteri Korpela tai jääkausi. Jos haluat, voit tulla selaamaan kokoelmia tarkemmin itse:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ollin pakinoita julkaistiin myös monissa lehdissä. Nuorteva oli mm. Uuden Suomen pakinoija vuodesta 1922 vuoteen 1964. Uusi Suomi -lehti löytyy Pasilan kirjastosta mikrofilmeinä vuosilta 1.1.1919-29.11.1991. Sen...
Pehr (tai Petter) Klockarsista löytyy tietoa esim. teoksista:
Suomen sana 10.osa (1964) s. 509-510.
Suomen kansallisbiografia 5. osa (2005) s.258.
Suomen elämäkerrasto (1955) s. 394.
Tommila, Päiviö: Suomen autonomian synty (1984) s. 46.
Tommila, Päiviö: Det autonoma Finlands födelse. (2009) s. 66,67,99.
Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pehr_Klockars
Porvoon valtiopäiviä kuvaa esim. teos
Tandelfelt, Henrika: Porvoo 1809 -juhlamenoja ja tanssiaisia (2009)
Klockars oli kotoisin Uudestakaarlepyystä (ei siis Uudestakaupungista).
Uudenkaarlepyyn historiaa ao. kirjaston tietokannan mukaan tuolta ajalta löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Backman, Woldemar: Klockars i Nykarleby landskommuns kyrkoby (1936).
Smedberg, Ulf: Krigsmans tid...
Merja Jalosta löytyy tietoa teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Hänen tuotantoaan käsitellään Sara Kokkosen teoksessa Rasavillejä ja romantikkoja (Avain, 2013). Jalo kertoo itse hiukan kirjailijanuransa taustasta Kirjasammossa osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff#.WktnFsv2S70 ja osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704#.WktoFMv2S70 löytyvässä esittelyssä.
Saat uuden kirjastokortin varastetun tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti. Sinun kannattaa ilmoittaa kortti kadonneeksi vaikkapa soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
Perintökaaressa (40/1966) säädetty perintöoikeudesta:
"2 luku.
Sukulaisten perintöoikeudesta.
1 §.
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Perimys etenee parenteeleittain eli perillisryhmittäin. Parenteeleja on kolme. Ensimmäiseen kuuluvat rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä. Tässä parenteelissa on rajaton sijaantulo-oikeus, eli kuolleen perillisen sijaan tulevat hänen rintaperilliset. Toiseen parenteeliin kuuluvat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä eli perittävän sisarukset ja puolisisarukset. Myös tässä...
Valitettavasti en onnistunut löytämään juuri tätä kyseistä esitystä, kaikilla näillä tietyillä tekijöillä.
Kavin arkistosta löytyy kuitenkin 29.9.1996 Yleltä lähetetty Platonin apologia eli sokrateen puolustuspuhe.
Ohjauksesta, lavastuksesta ja dramatisoinnista vastasi Suominen Ensio
Tulkitsijana Veikko Sinisalo.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22703235
Kavilta löytyy myös samalla nimellä toinen, noin kuuden minuutin esitys samaisella aiheella.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22656970
Teidän kannattaa olla myös yhteydessä Tampereen työväen teatteriin. Heillähän saattaa olla jokin oma arkisto tai ainakin tietoa, että onko tätä kyseistä esitystä koskaan taltioitu.
Hei,
Vähemmän sitä liikkuu, kuin tuota 1950-luvun sarjaa. Ei hinnat mitenkään korkeita ole - riippuu tietysti kunnosta jne. Yksittäisistä osista pyydetään ehkäpä 10 euroa, sarjasta tuskin saa 100 euroa. Oikean ostajan sattuessa tietysti voi saada hieman enemmän. Itse vuotta enemmän taitaa vaikuttaa on kyseessä kenen käännös.
Kyllä, LP:n kansikuva viittaa Merihaka-Sörnäinen alueeseen. Kuva on otettu Kaikukadun kevyen liikenteen sillalta koilliseen. Taustalla näkyy 1909 valmistuneen Suvilahden höyryvoimalan, nykyisen Kattilahallin, punatiiliset savupiiput. Sörnäisten rantatien ylittävä ramppi on purettu, niin kuin myös Partekin siilot.Levyn kansi: https://music.apple.com/fi/album/maailman-valtateill%C3%A4/656119859Lähteet:-Kattilahalli | Suvilahti -Sörnäisten rantatie (Sörnäinen, Helsinki, Finland) May 28, 2025 - Sörnäisten rantatie – Wikipedia
Web-Facta -tietosanakirjassa (WSOY) opintoviikko määritellään näin: "työpanos, jonka opiskelija tekee työskennellessään 40 tuntia viikossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi mukaanlaskien myös opiskelijan itsekseen suorittama työ. Korkeakoulujen tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien laajuus ilmoitetaan opintoviikkoina."
Opintoviikko mittayksikkönä kuuluu siis korkeakoulutasoiseen opetukseen, mutta näyttää siltä, ettei missään varsinaisesti lue, etteivätkö myös esim. opistot saisi sitä käyttää. Osassa määritelmiä ei mainitakaan lainkaan opetuksen tasoa. Esimerkiksi www.opintoluotsi.fi -sivuilta löytyy seuraava määritelmä: ”Opintojen laajuuden ja opintosuoritusten mittayksikkö. Yksi opintoviikko vastaa periaatteessa 40 tunnin...
Aiheesta löytyy kyllä paljonkin kirjallisuutta. Anja Hatvan toimittama Verkkografiikka vuodelta 2003 on hyvä, samoin teokset: Korpela, Jukka: Web-suunnittelu. 2.laitos 1.p. Docendo 2005 ja Holzschlag, Molly E.: Design your own e-shop (joka on tosin vasta hankinnassa Tampereen kaupunginkirjastoon).
Lisää aineistoa löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanoiksi kannattaa laittaa esim. elektroniset julkaisut ja suunnittelu (tekijä- tai nimeke-kentän saa oikean reunan nuolella muutettua asiasanaksi). Näillä asiasanoilla ja rajoittamalla haun vain Tampereen kaupunginkirjastoon saa 35 viitettä.
Tampereella keväällä 2006 järjestettävistä atk-alan kursseista löytyy tietoa osoitteesta http://...
