Lapsityövoiman käytöstä löytyy tietoa mm. seuraavista osoitteista. Suomen kielellä esim. http://www.kepa.fi/eu/
- englanniksi tietoa saa sivuilta:
http://www.cleanclothes.org/
ja
http://www.ilo.org/public/english/comp/child/
Ylikansallisista lapsityövoimaa käyttävistä yhtiöistä voisit varmaan saada tietoa http://www.kepa.fi: n sivuilta ja niistä löytämistäsi sähköpostiosoitteista. Myös http://www.unicef.fi sisältää tarpeellista tietoa vieläpä suomeksi. Osoitteesta löydät myös yhteystiedot lisätietojen tiedustelua varten.
Voitto kotiin oli 1999-2002 Nelosella esitetty visailuohjelma, joka perustuu yhdysvaltalaiseen Family Feud-ohjelmaformaattiin. Säännöissä ei mainita miten sadan eri ihmisen vastaukset kysymyksiin on kerätty. Asiaa voisi tiedustella Fremantlemedia Finlandilta, joka on ohjelman tuotantoyhtiö.
Veikkaisin de Maupassantin novellia Nuoranpätkä, joka löytyy mm. projekti Guttenbergistä. http://www.gutenberg.org/files/44946/44946-h/44946-h.htm
Gogolin päällysviitta on myös samantapainen kertomus epärehellisyydestä. Tosin Viitan "löytäjä" ei yritäkkään palauttaa esinettä. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4llysviitta
Wikipedia-sivustolta löytyi luettelo yhdysvaltalaisista televisio-ohjelmista. Pääsivua on päivitetty viimeksi vuonna 2013, joten mitenkään kattava luettelo ei ole ja suhtautuisin pienellä varauksella Wikipedian artikkelin tietoihin.
Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa (21.10.2016) muistellaan 1980-lukua. Artikkelissa mainitaan muun muassa Dallas, Dynastia ja Kauniit ja rohkeat.
Iltasanomien artikkelissa (6.9.2016) palataan 1960-luvulle Peyton Placen, Bonanzan ja The Munstersin pariin.
Mahdollisesti Veijo Hietalan teoksesta Ruudun hurma voisi myös olla apua.
Tällä hetkellä katsottavia sarjoja voi tarkistaa muun muassa Yle Areenasta (The Sinner, Catch-22), MTV Katsomosta (Always sunny in...
Hei!
Tinder Horror Story -runo löytyy Kalevauvala -runokokoelmasta (Atena, 2018)
"Kun sanoista katoaa leikki" näyttäisi olevan Arto Lapin runokokoelmasta Laululento (Sammakko, 2011)
Virkamielen vastausta en löytänyt mistään. Ehkä tämän palstan muut lukijat osaavat auttaa asiassa.
Alistussuhteet ovat voineet vaihdella tarpeen mukaan. Jatkosodan historia -teossarjassa mainitaan 23.6.1944 silloisen Rask.Psto 23:n olleen siihen asti osa 10.D:n tykistöä ja tukeneen Ratsuväkiprikaatia Karjalan kannaksella. Seuraavan kerran nimeään vaihtanut Raskas Patteristo 33 löytyy kesä-heinäkuun vaihteessa 1944 3. Prikaatin tykistökomentajan, everstiluutnantti A. Ilvan johtaman Ryhmä Ilvan alaisuudesta, jossa se oli edelleen 6.8.1944. Patteristolla on saattanut olla muitakin alistussuhteita, joita ei ole katsottu aiheelliseksi mainita Jatkosodan historia -sarjassa. Näiden selvittämiseen hyvä lähtökohta voisivat olla Raskas Patteristo 23:n ja Raskas Patteristo 33:n säilyneet digitoidut sotapäiväkirjat, jotka löytyvät...
Kirja on ilmestynyt vuonna 2004 ja näyttää siltä, ettei siitä vielä ole arvosteluja. Suomalaisen kirjakaupan internetsivuilla kirja on kyllä esitelty:
http://www.suomalainen.com/sk/
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivusto esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Sieltä löytyy tietoa Tuula T. Matintuvastakin ja hänen kirjoistaan, mutta kysymääsi uusinta kirjaa ei vielä sieltäkään.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=1472&lang=FI
Tietoa kansallispuvuista ja niihin kuuluvista koruista voi hakea esimerkiksi Suomen kansallispukukeskuksen verkkosivuilta.
http://www.kansallispuvut.fi/
Kansallispukutietokanta sisältää pukukohtaisia tietoja noin 400 eri kansallispuvusta ja niiden eriaikaisista versioista koruineen.
Makupalat.fi-sivustossa http://www.makupalat.fi on monia hyödyllisiä linkkejä kansallispukuihin,
https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kansallispuvut%20AND%2049.24
Kuvia kansallispukuihin kuuluvista koruista, tietoa korujen merkityksestä kansanomaisessa pukeutumisessa ja Suomen korualueista löytyy myös kirjallisista lähteistä.
Esimerkiksi:
Lehtinen, Ildikó ja Sihvo, Pirkko: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin = Folk costume...
HelMet-kirjastoista löytyy runsaasti erilaisia soitonoppaita aloittelijoille sekä musiikinteoriaan johdattavia kirjoja.
Voisit kokeilla HelMetin sanahakua vaikkapa asiasanoilla "soitonoppaat", "piano", "musiikinteoria" ja "alkeistaso".
Pianokoulujen klassikko on Michael Aaronin Pianokoulu-kirjasarja, jonka avulla lukemattomat sukupolvet - vastaaja mukaanluettuna - on opetellut pianonsoittoa.
Tuoreemmista, kotimaisista pianokouluista voisi mainita teokset Pianon avain. 1 (Warner/Chappell Music Finland, 2005) ja Suomalainen pianokoulu. 1 (WSOY, 2003).
Ensiksi mainittu teos on lapsille ja nuorille tarkoitettu uusi pianokoulu, joka selvittää musiikin peruskäsitteistöä, vapaansäestyksen ja improvisoinnin alkeita sekä harjoittaa pianonsoiton...
Lahden kaupungin pääkirjastossa on jatkuvasti omasta kirjakokoelmasta koottuja näyttelyitä esillä. Meneillään olevat näet kirjaston kotisivuilta, tällä hetkellä otsikoilla Suven sekalaiset ja Rötös ja rangaistus. Pääkirjaston lastenosastolla on melkein koko ajan vitriinissä lasten omia näyttelyitä. Mikäli tarkoitat aulatiloissa olevia ulkopuolisten esim. yhdistysten järjestämiä näyttelyitä, niin tällä hetkellä sellaista ei ole. Jos haluat varata aulan näyttelyä varten, yhteyshenkilö on kirjastonhoitaja Eija Eskola, p. 8125620. Aulassa on myös aina kuukauden taulu, joka on Kiveriön taidelainaamon kokoelmasta, tällä kertaa Anne Hakalan puupiirros "Lentoon". Lähikirjastojen näyttelyt löydät kotisivulta: Palveluhakemisto - Näyttelyt...
BEAM-robotiikasta ei löytynyt kirjallisuutta suomalaisista kokoelmatietokannoista. Artikkelitietokannoissakaan ei ollut viittauksia aiheesta. Nettikirjakauppojen kokoelmista ei löytynyt Tildenin teosta.
Netistä löytyy kyllä runsaasti tietoa aiheesta; kannattaa kokeilla esim. Google-hakua osoitteessa http://www.google.com/intl/fi/ hakusanoilla Mark Tilden, tulokseksi tulee runsaasti sivuja, joissa käsitellään BEAM-robotteja.
Valitettavasti meiltä kirjastoistakaan ei löytynyt tietoa sienestä. Olisiko rakentaja.fi-sivuston Kysy, vastaamme -palvelusta apua sinulle?
https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu/piharakennukset/mita_kasvustoa_ulkorakennuksen_autotallissa_48146.htm
Hei
Sain apua Sibeliusmuseosta joka sijaitsee Turussa. Sieltä löytyi arkistosta Axel von Kothenin omin käsin tekemiä nuottikäsikirjoituksia missä oli myös laulujen tekstit. Löytyvät tässä pdf-kopioina liitteinä. På stranden kappaleen tekstin on tehnyt Ernst V. Knape ja tekstin kappaleeseen Och molnen de segla on Sigurd Bomanin käsialaa.
En onnistunut löytämään sanoituksia näihin. Näistä ei ole nuotteja eikä nettihautkaan auttaneet. Oletan, että et ole hakemassa Naurava kulkuri -albumille levytettyä huumoriversiota Spainista, vaan sitä tavallista versiota. Kappaleet on alun perin julkaistu singlenä (Ukkolaan A-puolella ja Spain B-puolella). Tätä löytyy Kansalliskirjastosta ja Jyväskylän yliopiston kirjastosta, mutta tässä tuskin on sanoituksia mukana, koska se on vain sinkkujulkaisu.
Satakunnassa, Hämeessä ja Keski-Suomessa tunnetaan murresana luha, jolla on merkitys "riihen yhteydessä oleva puimahuone". Luhalahden nimi sisältänee siis lahden rannalla sijainneen rakennuksen nimityksen samaan tapaan kuin vaikkapa nimi Riihilahti.Lähde: Suomalainen paikannimikirja
Minkäänlaista vahvistusta tällaiselle huhulle ei löydy. Vierailu olisi voinut tapahtua vain kesäkuun 4. päivänä vuonna 1942, jolloin Hitler kävi marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivillä. Saksan lähettilään Wipert von Blücherin mukaan Hitlerin yksityiskone saapui Imatran Immolan lentokentälle kello 12.30 ja lähti sieltä takaisin noin kello 18.30. Tulon ja lähdön välinen aika vietettiin ruokaillen, neuvotellen ja seurustellen Kaukopään tehdasradalle ajetussa juhlajunassa, joten kysymyksessä mainittu vierailu Hausjärvellä ei edes aikataulullisista syistä olisi mitenkään voinut olla mahdollinen.
KIRJALLISUUTTA:
Kesäkuun neljäs päivä 1942 : Suomen marsalkan, vapaaherra C. G. Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuudet / toimituskunta: W. E....
Tarkistin Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjaston lehtivaraston. Valitettavasti tieto pitää paikkansa eli kesäkuun lehdet on jo poistettu. Oletko jo kysellyt lehteä yliopistojen kirjastoista? Helsingin yliopiston kirjastojen HELKA -tietokannan mukaan lehti tulee Helsingin Yliopiston pääkirjastoon.
Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen Arabian kielen ja islamin tutkimuslaitokselta tämä tieto löytynee. Henkilökunnan tiedot löytyvät seuraavalta sivulta,
http://www.helsinki.fi/hum/aakkl/henkilokunta/henkilokunta.htm . Ehdotan, että otat yhteyttä kansliaan:
Unioninkatu 38 B (PL59)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 191 22224
Pasilan kirjastossa on yksi erillinen huone tietokoneen käyttöä varten. Muut Pasilan yli 30 asiakastietokonetta ovat avoimessa tilassa, suurin osa toisen kerroksen lehtialueella.
