Todennäköisesti runoa ei ole suomennettu. Pär Lagerkvistilta on suomennettu vain yksi kokoelmallinen runoja: kokoelma Runoja vuonna 1953. Siinä kokoelmassa kysymääsi runoa ei ole. Lagerkvistilta on suomennettu paljon yksittäisiä runoja, joita on julkaistu erilaisissa kokoomateoksissa ja antologioissa. Lahden kaupunginkirjasto on tehnyt tietokannan käännösrunoudesta, johon on koottu viitteitä käännösrunoudesta antiikin ajasta nykyaikaan. Tietokantaan voi tehdä hakuja mm. tekijän ja runon alkusäkeiden perusteella (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/). Sen kautta löytyy monia yksittäisiä Pär Lagerkvistin runoja, mutta ei kysymääsi.
Graffitit ovat tekijänoikeuden piirissä, kunhan graffiti on riittävän omaperäinen ja itsenäisesti tehty ylittääkseen teoskynnyksen.
https://kuvasto.fi/2019/01/tekijanoikeus-suojaa-myos-katutaidetta/
Lisätietoa graffitikulttuurin rantautumisesta Helsinkiin ja kaupungin suhtautumisesta graffitien poistoon löydät Mika Helinin teoksesta Luvallinen graffiti Helsingissä (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2014):
https://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/14_05_16_Tutkimuksia_2_14_Helin.pdf
Potilasasiakirja-asetuksen 17. pykälän mukaan jokaisesta hoitojaksosta on laadittava loppulausunto. Kaikesta hoidosta on siis raportoitava.
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista kerrotaan potilaan tiedonsaantioikeudesta häntä itseään koskeviin, potilasasiakirjoissa oleviin tietoihin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Asiaan liittyy myös muita lakeja, asetuksia ja ohjeita, joista löytyy perusteellinen paketti Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilta:
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilasasiakir…
Teoksista: Heikkilä, Taina, Saippuasta nykyaikaisiin pesuaineisiin (useassa pääkaupunkiseudun yleisen kirjaston kokoelmassa) sekä Coss, Melinda, The handmade soap book (ainakin Kauniaisten kirjaston kokoelmassa) löytyy tietoa saippuan kotivalmistuksesta. Suomenkielinen teos on meillä Kannelmäen kirjastossa Helsingissä paikalla, mutta lipeä näyttäisi olevan yksi tarveaine.
Lisäksi joissakin aikakauslehdissä on asiaa käsitelty, esim. "Suomen luonto"
vuodelta 1997,numerossa 8, sivulla 52. (Artikkelin nimi: "Kotitekoista saippuaa")
Lisäksi aikakauslehti "Koti" vuodelta 1992 numerossa 10, sivuilla 44-45, "Tehdään saippuaa kotikonstein". Tässä artikkelissa on saippuan teko-ohje.
Ottakaa yhteyttä omaan kirjastoonne jos esim. kaukolainaus on...
Anni Polva (oik. Polviander) syntyi Pietarissa 6.1.1915.
Anni Polva on itse kirjoittanut neljä teosta elämästään: Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus, Antaa soittaa sekä Elettiin kotirintamalla - lehtiä päiväkirjastani.
Voisit lisäksi vilkaista teoksia Sain roolin, johon en mahdu ja Suomen kirjailijat 1945-1980 sekä Kotimaisia naistenviihteen taitajia.
Helppolukuisia englanninkielisiä kirjoja löytyy paljonkin eri kirjastoista. Suurin osa helppolukuisista kirjoista on ala-asteikäisille suunnattuja, mutta nuortenkirjojakin löytyy jonkin verran, esimerkiksi Graffix- ja Surfers -sarjojen kirjat tai Mary Hooperin kirjoittama Letters to Liz -sarja.
Nuortenlehtiäkin löytyy, esimerkiksi Tikkurilan kirjaston lastenosastolta: J-14, Sugar, White dwarf, Dragon ja Seventeen. Lehtien uusimpia numeroita voi lukea vain kirjastossa, mutta vanhempia lainattavia numeroita voi myös tilata kirjastosta toiseen.
Voit katsoa, mitä nuortenlehtiä pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy klikkaamalla tätä linkkiä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuortenlehdet&m=9&l=eng&Da=&Db…
Helppolukuisia...
Wikisanakirjan mukaan trollitehdas on:
”väitetty PR-toimisto, joka vaikuttaa mielipiteisiin osallistumalla netin keskustelupalstojen keskusteluihin ja uutisten kommentointiin”.
Trollitehdas on yhdyssana sanoista trolli ja tehdas, peräisin ilmeisesti Ylen toimittaja Jessikka Aron juttusarjasta 2015 Kioski Pietarin trollitehtaalla https://kioski.yle.fi/omat/kioski-pietarin-trollitehtaalla
Esimerkki trollitehtailusta ”Ukrainan poliisi paljasti massiivisen Venäjän trollitehtaan – SVT: ruotsalaisia SIM-kortteja käytetty propagandan levittämiseen” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009303691.html , Helsingin Sanomat 3.1.2023
Trollitehdas on myös Ylen asiantuntijoiden kehittämä mobiilipeli https://trollitehdas.yle.fi/
Suomen kielessä termeillä "sukellus" tai "sukeltaa" voidaan tarkoittaa kahta eri asiaa eli tietyntyyppistä veteen menoa tai sitten monta eri lajia käsittävää urheilulajia (ns. urheilusukellus). Kun tavallinen ihminen (tai eläin) sukeltaa, hän siirtyy veden pinnan läpi ja pysyy veden alla joko paikallaan tai ryhtyen uimalla liikkumaan.
Urheilulajin kohdalla kutsutaan myös veden alla liikkumista "sukeltamiseksi", mutta lajin ulkopuolisen näkökulmasta tuo liikkuminen voi olla myös tavanomaista veden alla uimista (osa sukellusurheilusta ei perustu uimiseen, vaan niissä pelkästään siirrytään painojen avulla tai köyden avulla mahdollisimman syvälle).
Lienee perusteltua ajatella, että veden pinnan yläpuolelle hyppäävät kalat ja vesinisäkkäät...
Proxy error –ilmoituksia on viime aikoina tullut, kun on yritetty varata aineistoa Firefoxin kautta uutta HelMet-hakua (Encore) käyttäen. Ilmoitus on silloinkin tullut vain joitakin nimekkeitä varattaessa. Asiasta on lähetetty selvityspyyntö järjestelmän toimittajalle.
Varaus onnistuu Firefoxilla perinteistä HelMet-hakua käyttäen (linkki HelMetin etusivulla heti hakukentän alla). Muilla selaimilla varaus onnistuu sekä uuden että perinteisen HelMetin kautta.
Sukunimi-infon mukaan sana elfving on ruotsiksi sukapää vuoden 1865 sanakirjan mukaan. Nimi on yleisempi Ruotsissa kuin Suomessa, joten suvun alkuperään pitäisi tutustua tarkemmin ruotsalaislähteistä. Tietoja suvusta Suomessa löydät sukunimi-infon sivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/elfving.html
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy mainitsemasi kielioppisäännöt ja paljon muutakin. Osasta on useampi painos, merkitsin listaan uusimman.
- Iisa, Oittinen & Piehl: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat 2012)
- Harmanen, Kaipainen & Murto: Uusi apulainen : kieliopas (Laatusana 2009)
- Leino: Suomen kielioppi (Otava 2015)
- Eronen: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Kotimaisten kielten keskus 2017)
- Hakulinen: Iso Suomen kielioppi (SKS 2004). Tämä taitaa olla kattavin suomen kielen kielioppikirja mutta laajuutensa vuoksi ei ehkä käytännöllisin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut siitä verkkoversion, joka löytyy täältä: https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php
Talvi- ja jatkosotaan liittyviä tietokirjoja nuorille erikseen ei näyttäisi olevan. Perusteellisia, nuorillekin käyviä tietokirjoja voisivat olla vaikkapa nämä: Talvisodan pikkujättiläinen / toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (1999) ja Jatkosodan pikkujättiläinen / toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (2005). Dokumenttielokuva lapsille ja nuorille on Yleisradion tekemä
Sotalapsen tarina / käsikirjoitus ja ohjaus: Kirsti Tulonen (YLE Tallennepalvelu, 2002, videokasetti).
Tässä tietokirjoja kysymistäsi aiheista:
Yleisteokset:
- Sander, Gordon F.
- Taistelu Suomesta 1939-1940 / Gordon F. Sander (WSOY, 2010)
Sodan kasvattamat / [toimittaneet Sari Näre, Jenni Kirves, Juha Siltala] (WSOY, 2010)
Sotainvalidit:
-...
Pulu, eli virallisemmin kesykyyhky on syötävää. Kesykyyhky on rauhoitettu yleisen lintujen pesintärauhoitusaikana 10.3.-31.7., mutta muina aikoina rauhoittamaton.Alla olevien lähteiden viimeinen linkki esittelee muutamia kyyhkyreseptejä.Lähteet:https://animalia.bio/fi/domestic-pigeon/1000https://www.pestes.fi/tuhoelaimet/puluhttps://riista.fi/game/kesykyyhky/https://kaikkiaitinireseptit.blogspot.com/2016/08/ensimmainen-kyyhkynen.html
Väestörekisterikeskukseslla on maksullinen osoitepalvelu, josta voi hakea lähes kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden tiedot. Se toimii sekä netissä että puhelimitse. Palvelussa voi hakea myös entisillä nimillä, joten tyttönimelläkin pitäisi löytyä henkilön uusi nimi ja osoite. Mikäli henkilö on kieltänyt osoitteensa luovuttamisen, sitä ei saa Väestörekisterikeskuksesta.
Tietoa palvelusta, http://www.vrk.fi/default.aspx?id=87
Osoitepalvelu.net https://www.osoitepalvelu.net/
Tietyissä yhteyksissä henkilöllisyyden todentaminen on välttämätöntä. Esimerkiksi finanssipalveluilla, kuten pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on lakisääteinen velvollisuus tunnistaa asiakkaansa. Tietosuojalaissa ja EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa on mainittu ehtoja henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudelle. Henkilötietojen käsittelyssä Suomessa toimitaan nykyään Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen mukaisesti ja tietosuojalaki toimii asetusta täydentävänä lakina. Suomessa on myös paljon erilaisia kansallisia erityislakeja, joilla säännellään henkilötietojen käsittelyä eri toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Euroopan unionin tietosuoja-asetuksessa mainitaan kuusi erilaista perustetta, joilla...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan veriveljeys tarkoittaa seuraavaa:
"Muinainen nuorten miesten ystävyysliitto, joka solmittiin leikkaamalla haava ihoon ja antamalla valuvan veren yhtyä; kuv. miesten erittäin vahvasta ystävyyssiteestä."
Lähde:
MOT Kielitoimiston sanakirja
Erilaisia vaihtelevia palkka-arvioita ekonomistin ammattinimikkeellä työskenteleville löytyy muutamia.
https://palkkavertailu.com/palkka/ekonomisti
https://tyopaikat.oikotie.fi/palkkavertailu/Ekonomisti
https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/show/kansantaloustiede
Helsingin Sanomien palkkakoneessa hakusana "ekonomisti" antaa Tilastokeskuksen tietoihin perustuen keskiarvopalkaksi kuukaudessa 5 144 euroa ja mediaanipalkaksi 4 843 euroa. Tiedot ovat tosin jo vuodelta 2018 https://www.hs.fi/ura/art-2000006386434.html
Ekonomisti tarkoittaa yleisesti talousasiantuntijaa, joka ei ole välttämättä valmistunut kauppatieteiden maisteriksi. Ekonomistit sijoittuvat useille työelämän eri aloille, mm. tutkimuslaitoksiin, yrityksiin,...
Mikäli tarkoitat kesällä 2004 Turun seudulla karkuteillä ollutta Murre-koiraa, oheisista Turun Sanomien artikkeleista löytyy Murren kuvia. Koira tunnettiin Tarvasjoen Murrena:
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:255264,0
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:243623,0
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:244248,0
Turun Murre on myös satuhahmo, josta on tehty kirja. Riitta-Liisa Snällströmin kuvakirja Turun "Murre" löytyy Turun kaupunginkirjastosta ja ohessa Turun Sanomien artikkeli aiheesta
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:208650,0
Puutarhan virallinen nimi koko 1800-luvun perustamisestaan saakka oli Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Keisarillisesta Aleksanterin yliopistosta tuli virallisesti Helsingin yliopisto vasta vuonna 1919.Lähteet ja kirjallisuutta: Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha 1833–1933 Juha Lemström, Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha Suomen Keisarillinen Aleksanterin yliopisto | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu
