Finna-haulla selvisi, että Kirjautumalla HAKA-tunnuksin digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun vuosien 1940-2021 digitoidut numerot käytettävissä. Linkki hakutulokseen.HAKA-tunnuksen saavat tiettyihin organisaatioihin kuuluvat esim. yliopisto-opiskelijat tai kansalliskirjaston työntekijät.
Mandasta (maakuntakirjastojen yhteistietokanta) löytyy seuraavat
viitteet: Peugeot 106 : [1991 to 1994]; Peugeot 106 : [1991 to June 1996];
Peugeot 106 (petrol & diesel). Näitä kirjoja voit kaukolainata
kotikuntasi kirjastoista.
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei teosta ole käännetty japaniksi, sillä Suomalaisen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN japaninkielistä käännöstä ei löydy, eivätkä muutkaan käyttämäni tietokannat kerro, että sellainen olisi ilmestynyt. Japaninkielinen Wikipediakaan ei mainitse mitään käännöksestä.
Työkaluja ei toistaiseksi ole kovin paljon lainattavana Helmet-kirjastoissa eikä muuallakaan, sillä yleisten kirjastojen ainoa pistosaha näyttää olevan Frank-monihaun mukaan Tapiolan kirjastossa Espoossa.
Helmet-kirjastojen nettihakusivulla osoitteessa www.helmet.fi voi etsiä hakusanalla "pistosaha" ja kun esineen tila on "HYLLYSSÄ" se löytyy silloin kirjastossa lainattavaksi.
Tällä hetkellä, ti 28.7. klo 18:50 on pistosaha lainassa, silloin näkyy ERÄPÄIVÄ sekä lainan erääntymisen päivämäärä ks. linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2267378__St%3A%28pistosaha%29__Orightresult__X6?lang=fin&suite=cobalt
Viola-tieteokanta (https://finna.fi) sisältää melko paljon viittauksia Radion Tanssiorkesterin esityksiin, mutta nämä ovat lähes kaikki musiikkiarkisto Japassa olevia radiosta tehtyjä yksityisiä äänitteitä tai Yleisradion omia nauhoituksia. Niitä voi JAPAssa kuunnella, mutta ei muuten.
Löysin vain kolme ns. kaupallista äänitettä, joilla on yksittäisiä Radion Tanssiorkesterin esityksiä.
1. Ratto, hueve ja luote : radion ajanvietemusiikin aarteita 1935-1959 (CD 1994)(yksi esitys)
2. Carola: Rakkauden jälkeen - kaikki levytykset ja arkistojen aarteita (8CD, Warner 2011) (muutamia säestyksiä)
3. Mä tahdon rokata (LP, 1992, Clean 10 Records HNLP-1960) (Radion Tanssiorkesteri säestää Rock-Jerryä) Tämä voi olla hankala löytää.
Suosittelen...
Kappale löytyy alla mainituilta levyiltä. Nuottia siihen ei kuitenkaan ole julkaistu.
Parhaat tanssiorkesterit / useita esittäjiä (2013)
Hei laulaja + 24 muuta toiveiskelmää / useita esittäjiä (2011)
Ystävälle / Tanssiorkesteri Pekkaniskan Pojat (2010)
Lauluja Sinulle / Juha Hötti (2005)
Hengähä tok' / useita esittäjiä (2006)
Englanninkielisessä Wikipediassa on hyväntuntuiset artikkelit Britannian aatelistosta ja puhuttelusäännöistä. Ranskankielisestä aatelistosta vastaavat artikkelit englanniksi ja ranskaksi.
Wikipedian artikkeleista löytyy myös lähdeluettelot ja vinkkejä lisätietojen hakuun kirjallisista lähteistä. Samoin siellä on listauksia etu- ja sukunimistä kulttureittain.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy kattavasti tietoa alalla työskentelystä ja palkkauksesta. https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/
SKTL:sta kerrottin myös, että kääntäjät ja käännettävät tekstit valitaan kustantamoissa. Kääntäjät valitaan käännösnäytteiden perusteella, joita voi lähettää eri kustantamoille.
Suoraa vastausta siihen mille kustantamoille käännösnäytteitä kannattaa lähettää en löytänyt.
ammattinetti.fi sivuilla kerrotaan, että freelance-kääntäjien palkkaus voi määräytyä tunti- tai urakkaveloituksena.
Voit kysyä lisää SKTL:sta: kirjallisuudenkaantajat(at)sktl.fi
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa omaa toimeentuloa.
Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-numero ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa.
Sanasto jakaa lainauskorvausta tekstin tekijöille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät saavat lainauskorvauksensa Kopioston kautta, musiikintekijät Teostosta. Lainauskorvaukset ovat henkilökohtaisia, eli ne eivät ole...
Sisustusliikkeiden historiasta ei liene kovin paljon julkaisuja olemassa. Sen sijaan sisustussuunnittelun ja huonekaluteollisuuden yrityksistä on olemassa kirjallisuutta. Niiden kanssa saattaa päästä alkuun, ja varsinkin lähdeluetteloista voi löytää lisää kiinnostavia teoksia. Tässä joitakin:
Sarantola-Weiss, Minna: Sohvaryhmän läpimurto - Kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003); Väitöstutkimus, jossa jonkin verran myös huonekalumyymälöistä. Kattava lähdeluettelo.
Sarantola-Weiss, Minna (toim.): Yhteiset olohuoneet - Näkökulmia suomalaiseen sisustusarkkitehtuuriin 1949-1999 (Otava, 1999)
Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille - Suomalaisen...
Keräilyesineillä ei ole koskaan täsmällistä arvoa, vaan se muodostuu osto- ja myyntitilanteessa sillä perusteella, mitä ostaja on valmis maksamaan. Vanhojen kolikoiden hintaan vaikuttaa olennaisesti kolikon kunto. Kolikko, joka saattaa virheettömänä ja käyttämättömänä olla jopa satojen eurojen hintainen, on normaalikunnossa eli kuluneena ehkä vain muutaman euron arvoinen, koska keräilijät ovat kiinnostuneita hyväkuntoisista yksilöistä.
Esimerkiksi kysyjän jatkokysymyksessä ollut 25 pennin kolikko vuodelta 1872 on jo monimutkainen tapaus. Matinmarkka-nimisen yrityksen sivuilla luetellaan tämän kolikon eri versioita vuosilta 1865-1876. Vuoden 1872 kolikosta on neljä eri varianttia, joiden hinnat vaihtelevat 5-90 euron välillä kuntoluokasta...
Kuten pitkin Suomea Loimaallakin kansankirjastoasetus heräsi 1850-luvun lopulla. Kansankirjaston perustaminen hyväksyttiin pitäjänkokouksessa vuonna 1861 ja samana vuonna aloittivat toimintansa myös Loimaan ensimmäiset kansankirjastot.
Loimaan kauppalaan kirjasto perustettiin vuonna 1935. Aivan alkuvaihetta lukuun ottamatta kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa. Kirjasto toimi kauppahallirakennuksessa vuoteen 1956 jolloin se muutti naapuritaloon ns.kauppalantaloon.
Veikko Laakso: Suur-Loimaan historia 2 (1994)
Jari Niemelä: Suur-Loimaan historia 3 (2003)
Arvonimien yleisistä myöntämisperusteista nykyisin löytyi tietoa Valtioneuvoston kanslian sivuilta http://www.vnk.fi/toiminta/arvonimet/haku/ohje/fi.jsp#edellytykset . Siellä sanotaan mm. Ehdotetun arvonimen tulisi, mikäli mahdollista, kuvata henkilön elämäntyötä. Mikä arvonimi tulee kulloinkin kysymykseen, määräytyy monen eri perusteen mukaan. Tästä esimerkkinä ovat liike-elämään viittaavat arvonimet (mm. vuorineuvos, kauppaneuvos, teollisuusneuvos, talousneuvos, taloustirehtööri), joiden kohdalla ratkaiseva merkitys on usein henkilön johtaman tai omistaman yrityksen liiketoiminnan laajuudella.
KIRJALLISUUTTA aiheesta, vaikka myöntämisperusteita näissä ei mainita:
Arvonimet Suomessa 1917-1985 / Stig-Göran Segercrantz, Timo Martin, Jouni...
Kirjastot hankkivat jossain määrin myös omakustanteita. Esim. Espoon kirjastolle toimittajamme tarjoaa säännöllisesti omakustannelistan. Kaikkia ei tietenkään voida hankkia, mutta hankimme erityisesti espoolaisten tekijöiden teoksia. Tietysti myös jos kirjailijalta on jo aiemmin ilmestynyt jotain, joka on ollut suosittua lainaajien keskuudessa, hankitaan häneltä lisää teoksia.
Kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus tulisi myös luovuttaa vapaakappaleina Kansalliskirjastolle.
Taiderikollisuuteen kuuluvat taidevarkaudet, väärennökset, petokset, salakuljetukset ja tekijänoikeusrikokset. Aihetta käsittelevää kirjallisuutta voi etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistoluettelosta (http://www.helmet.fi/) esimerkiksi hakusanalla taideväärennökset. Haun tuloksena on, että suomalaista taiderikollisuutta 1990- ja 2000-luvulla käsittelevät seuraavat kirjat:
Rumpunen, Risto: Väärää taidetta. Taiderikollisuus Suomessa (Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus, 2004)
Laitinen-Laiho, Pauliina: Taideväärennökset (WSOY, 2004)
Vanhempi aihetta käsittelevä kirja on Taideväärennöksiä Suomessa (Turun rikospoliisien yhdistys, 1995).
Helmet-aineistoluettelosta voit tarkastaa kirjojen saatavuustiedot.
Alibi-lehteä ei voi...
Kunnianarvoisa Kirsti on vastannut Helsingin Sanomissa kyseiseen kysymykseen pari vuotta sitten näin:
"Vanhoja suomalaisia elokuvia myy videokasetteina Suomi-Filmi Oy, Eerikinkatu 4 A, (3. kerros) 00100 Helsinki.
Suomi-Filmin kokoelmissa on 160 elokuvaa, juuri niitä "oikeita" 30-,40- ja 50-luvuilta, joukossa jokunen mykkäfilmi 20-luvulta. Myös muutama uudempi on myynnissä.
Suomi-Filmi lähettää pyydettäessä luettelon myyntivideoistaan. Sen voi tilasta faksinumerosta 09-6802752. Yrityksen puhelinnumero on 09-6121030.
Joitakin vanhoja suomalaisia elokuvia on myös Suomen elokuva-arkistossa, joka sijaitsee osoitteessa Pursimiehenkatu 29-31. Postiosoite on PL 177, 00151 Helsinki, ja puhelinnumero 09-615400."
Tarkistin yhteystietojen...
Ensiksi. Ohjeidemme mukaan tähän palveluun pitäisi lähettää vain yksi kysymys kerrallaan. Kysymykset kannattaa myös muotoilla vähän tarkemmin. En ihan ymmärtänyt, mitä tarkoitat jääkaapin toiminnan häiriintymisellä.
Yksi mahdollinen vastaus kysymykseesi on Kodin kuvalehden artikkeli. Siinä kerrotaan, mitä ei ainakaan kannata säilyttää jääkaapissa. https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/kannattaako-munat-oljy-kahvi-leipa-ja-tomaatit-sailyttaa-jaakaapissa-turha
Jos on todella niin, että Martat eivät vastanneet riittävän hyvin kysymyksiisi emme mekään luultavasti siihen pysty. Laitan vielä varmuuden vuoksi marttojen chat- ja puhelinpalvelun yhteystiedot sinulle tarjolla. Kannattaa varmasti sinnekin lähettää vain...
