SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivustosta haulla 2018-2022 saksaksi käännetty kaunokirjallisuus tuloksesta löytyy vinkkejä.
Suomen Saksan-instituutin sivuilla on koottu pdf:n
Saksanettu suomalainen kirjallisuus 2020-2022
Alla muutamia poimintoja:
Itkonen, Juha: Mehr als wir uns erträumten [Ihmettä kaikki] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Jalonen, Olli: Die Himmelskugel [Taivaanpallo] käänt. Moster, Stefan
Kettu, Katja: Die Unbezwingbare [Rose on poissa] käänt. Plöger, Angela
Lehtolainen, Leena: Im Nachhall des Todes [Jälkikaiku] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Liksom, Rosa: Die Frau des Obersts [Everstinna] käänt. Moster, Stefan
Mentula, Mooses: Der Schildkrötenpanzer [Toiset meistä] käänt....
Kaikkien kirjastojen käsikirjastoissa on useita nimikirjoja luokassa 884.203, joita voi rauhassa käydä selailemassa. Osaa niistä voi myös lainata kotiin. Seuraavassa kuitenkin nimen historiaa lyhyesti. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa, ISBN 951-1-08948-X, kerrotaan, että nimen Jyrki kantanimi on kreikkalaisperäinen Georgius. Jyrki-nimen sanotaan ko kirjassa olevan itäsuomalaisen muodon, joka tulee lähinnä nimen venäläisistä asuista Georgi, Jegor ja Juri. Jyri-nimen kerrotaan edelleen olevan Jyrki-nimen rinnalla käytetyn muodon.
Alexandra tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa puolustajatarta tai suojelijatarta. Se on Alexanderin sisarnimi.
Alina-nimellä on useita mahdollisia juuria. Se voi olla lyhentymä Adelinasta tai Helenasta/Helenestä. Adelina puolestaan on lyhentymä Adelheidista, joka tulee saksan kielestä ja tarkoittaa jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta. Helena/Helene on kreikkalaisessa mytologiassa ylijumala Zeuksen tytär, ja nimen lähtökohta on ilmeisesti kreikan sana helios, aurinko.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 2001.
Kyseessä voisi olla Helsingin sanomien klassikkoautomaatti, http://www2.hs.fi/klik/klassikkoautomaatti/klassikkoautomaatti.html . Siellä on juuri tämän tyyppinen palvelu. Lisäksi kaunokirjallisuuden lukemista voi etsiä Kirjastot.fi:n Kirjasammosta, http://www.kirjasampo.fi . Molemmista löytyy kätevästi ideoita kesälukemistoksi!
Vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutunut nainen rinnastetaan palveluksen aikana ja hänen siitä vapauduttuaan kaikilta osin asevelvolliseen. Asevelvollisten palvelustehtäviä ei jaeta sukupuolen mukaan vaan henkilökohtaisen soveltuvuuden ja osaamisen perusteella. Varusmiehet sijoitetaan koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Puolustusvoimien aluetoimistot päivittävät henkilösijoituksia järjestelmällisesti. Asevelvollisen ikä, ammatillinen osaaminen ja fyysinen suorituskyky vaikuttavat tehtäviin, joihin reserviläiset sijoitetaan.
Lisätietoja ja lähteitä:
Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta
Pohja, M. (2020). ”Ei tässä olla leikkimässä maanpuolustusta” – 2010-luvun turvallisuusympäristön vaikutus reserviupseerinaisten kokemuksiin...
Linnut-kappaleen sävelsi ja sanoitti Jukka Koivisto. Kappaleessa on pohjalla twist-komppi, mutta tempo on selvästi iskelmätwistiä nopeampi ja lisämausteena on lattarirytmitystä.
Tanssilajin määrittämiseen palstalta ei luultavasti löydy riittävää asiantuntemusta, mutta tunnistamisen avuksi voi suositella teosta Komppia ikä kaikki : tanssimusiikin käsikirja. (Selvät sävelet, 2011, ISBN 9789519548036). Se on saatavissa Vaara-kirjastoista.
Sani on 1960-luvulla käyttöön tullut ja tytönnimeksi vakiintunut nimi, jonka tausta on epäselvä. Suomen kielen harvinainen sana 'sani' merkitsee ajelurekeä, mutta sitä ei pidetä etunimen lähtökohtana.
Sanny on Sannin tavoin kutsumamuoto Sandrasta ja Susannasta, Sandra puolestaan on lyhentymä Aleksandrasta. Susanna-nimi on peräisin Raamatusta ja juontuu heprean kielen liljaa merkitsevästä sanasta. Aleksandra on Aleksanterin sisarnimi, sen alkuperä on kreikan kielessä ja merkitys puolustajatar tai suojelijatar.
Lähde: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1997)
Helmetin Finnaan siirtymistä koordinoivasta projektista vastataan seuraavasti:Lainaushistoria on näkyvissä uudessakin Helmet.fi:ssä, jos sen on ottanut käyttöön, eli tiedot eivät katoa. Muistilistat ovat uudessa Helmet-verkkopalvelussa suosikkilistoja. Vanhat muistilistat eivät siirry uuteen verkkopalveluun.
Kopioston sivulla kerrotaan näin:"Kirjan kansikuva ja kuvitus ovat luovan alan ammattilaisten tekemiä kuvataiteen teoksia tai valokuvia, joita suojataan tekijänoikeuslailla. Jos teoksen tekijänoikeus on rauennut, sitä saa käyttää vapaasti. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kirjan kansikuvaa näytetään vinkkauksen yhteydessä, kyse on sitaattioikeuden mukaisesta tilanteesta tai kirjan kuvitus on vain toissijaisessa merkityksessä videossa tai kuvassa.Kopioston lupaa ei myöskään tarvita, kun kirjan kansikuva tuodaan verkkokirjastoon linkittämällä se kirjaston ja kyseisen palveluntarjoajan välisen sopimuksen mukaisesti. Aina linkit eivät toimi, kansikuvaa ei ole saatavilla tai...
Aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David Reubenin "Kaikki mitä olet halunnut tietää seksistä, mutta et ole koskaan uskaltanut kysyä "(2000) tai Gilbert Tordjmanin "Kahden kesken - opas rakkauteen ja seksuaalisuuteen." (1998)
Lisäksi voisit tutustua seuraavaan kirjaan: Jansson, Leena: Seksi ja erotiikka: valikoima kauno- ja tietokirjallisuutta.
Haulla erotiikka tai seksuaalisuus löytyy mm. seuravaanlaista kaunokirjallisuutta. Alanne, Outi: Neiti N:n tarina Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia Groult, Benoite: Rakastajatar Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa Nedjma: Manteli: intiimi kertomus. Joitakin klassikkoja Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja...
Helmetin kirjastot ja palvelut -sivulla on palveluhaku. Pudotusvalikosta löytyy myös kaitafilmin digitointi. Kyseinen palvelu on käytettävissä Oodissa.
Kysymys osoittautui yllättävän kiperäksi, sillä vastaus riippuu täysin siitä, miten rumuus määritellään. Länsimaisen kauneusihanteen mukainen nainen kuvitellaan tyypillisesti nuoreksi, hoikaksi, pienikokoiseksi, kasvoiltaan symmetriseksi ja valkoihoiseksi. Rumuus yhdistyy tällöin voimakkaaseen poikkeamiseen näistä ihanteista. Tavallisetkin piirteet, kuten keski-ikä, tavalliset kasvot tai ylipaino, voidaan ajatella rumiksi, jos rumuudella tarkoitetaan kauneuteen assosioitujen piirteiden puuttumista. Käsitys kauneuteen liittyy myös käsitykseen sukupuolesta. Viehättävänä pidetään usein piirteitä, joita tukevat sukupuoleen liittyviä stereotypioita. Esimerkiksi pitkää ja voimakasta naista voidaan joissain yhteyksissä pitää maskuliinisena ja...
Tätä kannattaa kysyä suoraan kustantamoista. Esim. Karistolta, joka julkaisee ensi vuonna Booktok/Kirjatok kirjan "Kiltti tyttö, kohta kuollut". Linkki Kariston yhteystiedot.
Myös muut isot kustantamot varmaan huomioivat Booktok kirjojen suosion. Siispä linkit myös Tammen ja WSOYn yhteytietoihin.
Booktok kirjojen ennakointi on myös vaikeaa, sillä joku suomalainen tokkaaja saattaa nostaa jo olemassa olevan kirjan suosikiksi. Linkki Yle.fi juttuun Kirjatokista
Alla olevien linkkien kautta voit kuunnella ääninäytteinä Kainuun murretta:
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/aaninayt.html
https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/suomen_kielen_naytteita_-sarja/osat_21_-_30/osa_28_sotkamon_murretta
Tästä linkistä pääset pieneen kainuu-suomi-sanakirjaan:
http://www.kotinet.com/maija-leena.saaranen/SANASTO.html
Kainuun Sanomista löytyy Murteella-sivusto, josta pääsee lukemaan Kaenuun kieltä -pakinoita ja, ja jossa käsitellään myös kainuulaisia sanoja ja sanontoja:
https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/reahkat-olleet-assiella/
Lohjalaisen Harjun koulun sivuilta voi kuunnella mm. kainuunmurteisen Aku Ankan lukemista:
https://peda.net/...
Veljenpojan tyttärelle ei ole muuta nimitystä. Esim. Ylen artikkelista Perheen nimet tädistä kytyyn ja natoon löytyy tietoa nimityksistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Jari -nimen alkuperää on jo kerrottu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=c7b1…
Kustaa Vilkunan Etunimet -teoksen mukaan Jari on saavuttanut 1950-1960-luvulla laajan levikin.Tähän vaikutti Vilkunan mukaan Aino Räsäsen Helena -kirjojen romaanisankari Jari (Soita minulle Helena, 1945). Kirja on myös filmattu. Vuonna 1958 Jari oli seitsemänneksi suosituin poikien etunimi.
Suosittelen, että soitat omaan kirjastoosi ja keskustelet asiasta. Varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero. Kysy voidaanko lainasi uusia ja voidaanko varaustesi noutoaikaa pidentää. Vastaus riippuu siitä, onko lainoistasi tai varauksistasi varausjonoa vai ei. Tarvittaessa sinulle voidaan tehdä uudet varaukset. Jos et voi itse palauttaa tai noutaa varauksiasi, selvitä voisiko joku tuttavasi käydä puolestasi kirjastossa.
Lisätietoja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Erapaivat_ja_varaukset_bussilakon_aikana(256530)
Elokuvan nimi on Crazy in Alabama, ohjaus Antonio Banderas. Monihaku maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista osoitteessa http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=247 antaa videon sijaintiedoksi vain pääkaupunkiseudun Keski-Espoon kirjaston sekä Vuosaaren kirjaston. Koska video on näissäkin aivan uusi, voisit itse uusia haun jonkin ajan kuluttua ja katsoa onko se tullut muihin kirjastoihin. Www-sivulta http://www.kirjastot.fi/ kohdasta Kunnat/kaupunginkirjastot löydät mahdollisesti myös kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokannan.
Soittimen valmistaja on Carl Adam Victor Lundholm (1846-1935, jolla lienee ollut toimintaa sekä Helsingborgissa että Tukholmassa. En kyennyt löytämään verkosta sivustoa, joka esittelisi matkaharmoneja kuvin ja sanoin, kuviakin löytyi suhteellisen vähän (etsin sanoilla harmonium ja Lundholm).
Yleisesti ottaen vanhojen soittimien arvon määrittely on tavattoman vaikeata, koska paljon riippuu sekä kysynnästä, jäljellä olevien soittimien määrästä että tarjolla olevan soittimen kunnosta. Siksi on ehkä järkevintä lähteä liikkeelle asiantuntijoille esitetyillä kysymyksillä, koska ns. kauppapaikan löytäminen ainakin Suomesta on vaikeata.
Vanhojen soittimien asiantuntemusta löytyy Suomesta ainakin Åbo Akademin yhteydessä toimivasta Sibelius-museosta...
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa muumien taustasta ja synnystä. Ensinmainittu kertoo muumikirjoista, jälkimmäinen sarjakuvasta.
Aejmelaeus, Salme: Kun lyhdyt syttyvät : Tove Jansson ja muumimaailma (Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti, 1994)
Tolvanen, Juhani: Muumisisarukset Tove ja Lars Jansson (WSOY, 2000)
