"Suomessa on käytössä lähes 130 000 erilaista sukunimeä. Niistä suomalaisia on noin 50 000 eli 40 % kaikista nimistä. Koko väestöstä suomalainen nimi on noin 77 prosentilla. Nen-loppuisia nimiä on noin 4 300 eli vain vajaat 4 % kaikista erilaisista sukunimistä."https://kielikello.fi/se-tavallinen-virtanen/
"Nykyisin venäläisestä käytetty ilmaus ryssä koetaan hyvin tunneperäiseksi ja loukkaavaksi, mutta 1950-luvulla ilmestynyt Nykysuomen sanakirja pitää sanaa vain kansanomaisena ja puhekielisenä", kirjoittaa Tiina Aalto Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2002. Satu Tervosen kansallisuutta tai muuta ihmisen taustaa ilmaisevien nimitysten sävyjä ja sivumerkityksiä käsittelevä tutkimus nostaakin 'ryssän' yhdessä 'mannen' kanssa kaikkein loukkaavimmaksi koetuksi etnonyymiksi.Toisaalta, niin kuin sotamies Honkajoen "puskaryssän" korjaaminen "pensasneuvostoliittolaiseksi" sotatoimien päätyttyä Tuntemattomassa sotilaassa osoittaa, Nykysuomen sanakirjan 'ryssälle' osoittamat määreet kansanomaisuus ja puhekielisyys eivät sulje pois samanaikaista...
Rohkenen suositella uutta suomalaista nuortenkirjallisuutta. Mikä on serkkusi äidinkieli, onko se saksa tai ranska?
Esimerkiksi Ilkka Remeksen trillerit ovat suosittuja nuorten poikien keskuudessa, ja niitä on käännetty saksaksikin: Schwarze Kobra (Musta kobra); Operation Ocean Emerald (Piraatit); Mission Spyflight (Hermes); Heisse Ware über die Eismeer (Pimeän pyöveli); Der dunkle Code (Kirottu koodi).
Salla Simukan suosittua Lumikki-sarjaa löytyy sekä saksaksi että ranskaksi: Punainen kuin veri (So rot wie Blut / Rouge comme le sang); Valkea kuin lumi (So weiss wie Snchee / Blanc comme la neige); Musta kuin eebenpuu (So schwarz wie Ebenholz / Noir comme l'ébène)
Kun varaamasi teos on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat noutoilmoituksen, jossa kerrotaan milloin varaus pitää viimeistään noutaa. Yleensä noutoaikaa on yksi viikko.
Lisää tietoja Vaski-kirjastojen käyttösäännöistä: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Turun kaupunginkirjastosta löytyy tällä hetkellä neljä italiankielistä lehteä.
Sanomalehti Corriere della sera ja aikakauslehti Oggi löytyvät pääkirjaston Uutistorilta sekä aikakauslehdet Domus Kirjallisuus ja taiteet -osastolta ja La Mia Casa tieto-osastolta.
Lisäksi tietokanta PressDisplay:n kautta voi lukea myös italiankielisiä sanomalehtiä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93389&nodeid=14103
joko kirjastossa suoraan yllä olevasta linkistä avautuvalta sivulta tai kotikoneelta Nelli-portaalin kautta (linkki sivun alalaidassa). Sanomalehdet voi valita joko maan mukaan tai kielen mukaan. PressDisplay:stä on tärkeää muistaa kirjautua ulos, kun ei enää lue lehteä.
Linnuilla on erittäin hyvä näkö, Esim. maakotka voi nähdä puolentoista kilometrin korkeudesta maassa olevan jäniksen. Myös lintujen kyky nähdä ultraviolettia auttaa saalistuksessa ja muussa ruuanhankinnassa.
Lisää tietoa lintujen näkökyvystä esim. Ylen artikkelista (23.10.2017) tai Kouvolan Sanomista (28.5.2017) :
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/23/kokemus-ja-uv-nako-auttavat-lintua-tunnistamaan-nousevat-ilmavirtaukset
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/3084a7ec-58b0-46ae-87f9-d7679df2bc93
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 779 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954.
Suomessa syntyi vuonna 1954 yhteensä 89 845 lasta. Nykyväestön 70 779 vuonna 1954 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1954 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2020 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 88 705.
Lähteet:...
Vapo on avannut aktiivihiilitehtaan Ilomantsiin https://yle.fi/uutiset/3-11538206
Kannattaakin kääntyä Vapon puoleen https://www.vapo.fi/yhteystiedot/
Asiasta tietävä taho voisi olla myös Bioenergia ry https://www.bioenergia.fi/
1960-luvun alussa kansakoulunopettajilla eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä oli 60 vuoden ikä.
Lähteet:
Asetus kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä (322/1958)
Yleinen muistilista kansakoululaitoksen palkkausta ja sen suoritusta koskevista asioista. – Suomen kansakoulukalenteri. 1962
Hei
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakkaan on korvattava kadonnut tai vahingoittunut aineisto. Kuvan teos sen verran kastunut, että se pitää poistaa lainauskierrosta. Kirjan voi korvata asiakaspalvelussa joko maksamalla tai vaihtoehtoisesti tuomalla vastaavan teoksen tilalle.
Helmet-kirjaston käyttösäännöt | Helmet
Etsitty kirja lienee Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Gummerus, 2009).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1396718
Kestilän talotehtaasta tai Modula-taloista ei löytynyt historiikkia tai muutakaan kirjaa. Yksi lehtiartikkeli sentään löytyi. Siinä kerrotaan Modula-talon rakentaneesta perheestä. Artikkelissa on myös talon pohjapiirros ja joitakin valokuvia. Olisiko siitä apua teille?
Artikkelin nimi on Vappu on työn juhlaa : kuukauden tyyppitalo Modula-Nousiainen. Lehti on Meidän talo vuodelta 1984 (nro 12, s. 22-27). Voit saada lehden tai kopion artikkelista kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Oodissa on vastaavia tiloja, ne löytyvät Varaamo-palvelun kautta, https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-05-25&search=&unit=tprek%3A5134….
Myös tilojen varaaminen onnistuu Varaamossa, mutta tällä hetkellä koronarajoitustoimien vuoksi kirjastojen tiloja ei voi varata, koska aukiolo on rajoitettu vain nopeaan asiointiin.
Kysymyksesi koskee ilmeisesti Helsingin kaupungin työntekijöitä.
Korona-tilanteen vuoksi useat Helsingin kaupungin työntekijät ovat siirtyneet tilapäisesti uusiin tehtäviin erityisesti sosiaali- ja terveystoimialalle sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle sekä muun muassa koronajäljitystehtäviin. Tällä hetkellä henkilökuntaa on esimerkiksi koronarokotuspuhelinpalvelussa. Henkilökuntaa ei ole lomautettu.
Toimialojen välisiä henkilöstösiirtoja koordinoi Osaajapankki. Siirrot ovat siis tilapäisiä ja kestävät enintään kahdeksan viikkoa, mikäli toisin ei sovita.
Voit lukea aiheesta lisää esimerkiksi täältä.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/kaupungin-tyontekijoita-…
https://yle.fi/uutiset/3-11692467
Evreka-haun kautta löysin Tampereen ammattikorkeakoulun oppilaiden käpykakkureseptin. Reseptin osoite on : http://www.cs.tpu.fi/students/hzenjuga/kapykakku.html . Ohjetta on kysytty ennenkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Arkistosta löytyi tämmöinen ohje:
"Valmistetaan 4 munan sokerikakku. Kakku leikataan kävynmuotoiseksi ja halkaistaan. Ylimääräiset palat voi käyttää "tukevoittamaan" kakkua. Seuraavaksi kakku kostutetaan sitruunamehulla ja täytetään.
Täyte: 150 g voita, 1 dl kermaa, 2tl perunajauhoja, 1dl sokeria. Muut aineet paitsi voi kuumennetaan ja vatkataan, kunnes sakenee. Jäähtyneenä lisätään vatkattu voi.
Nykyisin käpykakussa käytetään marsipaanikuorrutusta, johon saksilla voi muotoilla suomut. Samoin leipomokakuissa...
Suomen Sokerin tontin ja talon historia liittyy Venäjältä Suomeen muuttaneeseen Feodor Kiseleffiin, joka oli hankkinut itselleen vuokra-oikeuden Töölön tonttiin vuoteen 1854 asti. Hän pystytti sinne ensin tiilitehtaan, mutta myöhemmin hänet velvoitettiin siirtämään omistuksessaan oleva sokeritehdas kaupungin keskustasta Töölön tontille. Hänet myös velvoittiin rakennuttamaan tiilitalo tehdasta varten. Talon suunnitteli C.L. Engel.
Suomen Sokerin talosta ja tehdasalueelta löytyy tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Hackzell&Toppari: Töölöntullin molemmin puolin(artikkeli Sokeria ja oopperaa)
Urbans: Sokeri Suomessa 1500-1917 (Sokeritehdas muuttaa Töölöön)
Suomen Sokeri Osakeyhtiö
Töölö: kotikaupunginosamme 2
Kirjojen saatavuuden voi...
Tuntematta nimenomaisesti kysymyksessä esiintyvien lajien ominaisuuksia rohkenisin esittää syyksi sitä, että myrkyt eivät pääse vaikuttamaan jouduttuaan vatsan voimakkaiden happojen ja entsyymien kohteeksi. Useimmat eläinten myrkyt vaikuttavat vain verenkiertoon pääsemällä. Kaikki myrkyt ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden ominaisuudet voivat muuttua, kun ne noutuvat ruoansulatuselimistöön.
Epäilemättä luonnosta löytyy myös vatsalaukussa vaikuttavia myrkkyjä, mutta ehkä pedot osaavat varoa tällaisia elämiä. Esimerkiksi rupikonna erittää ihostaan aineita, jotka aiheuttavat esimerkiksi koirassa välittömän limakalvojen ärsytyksen ja saavat koiran päästämään konnan suustaan. Useimmat eläimet tuskin edes yrittävät rupikonnaa tämän takia...
Irlannin tilastokeskuksen (Central Statistics Office Ireland)mukaan vuonna 2007 Irlannissa oli noin viisi ja puoli miljoonaa lammasta.
http://www.cso.ie/statistics/livestockjune.htm
Kokeilin tähän Googlen kuvahakua. Voisivatko ötökät olla jäytiäisiä? Ne ovat harmittomia, vaikka saattavatkin asua talojen seinissä. Katso LuontoPortti - verkkolehti - Mikä tämä vaalea ötökkä on?
Jos ötökät pysyvät talon ulkopuolella tai niistä ei ole kuin esteettistä haittaa, jättäisin ne rauhaan. Kaikenlainen ötököiden ja muun elävän myrkyttäminen, varsinkin ulkona, voi aiheuttaa mittaamatonta vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle. Itseään voi siedättää suvaitsemaan ötököitä esimerkiksi aloittamalla puutarhaharrastuksen.
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Stephen Flahertyn nuottikirja ’Anastasia : vocal selections : piano, vocal, chords’, joka sisältää myös mainitsemasi kappaleen. Teos on tällä hetkellä lainassa. Varauksen voit tehdä joko soittamalla musiikkiosaston tietopalveluun tai netissä osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ , mikäli Sinulla on tarvittava PIN-koodi.
Tekijänoikeudellisista syistä ilmaisia nuotteja on verkossa hyvin rajoitetusti. Muun muassa seuraavista vapaasti saatavilla olevien nuottien hakemistoista kannattaa käydä tarkistamassa tarjontaa: http://www.8notes.com/ , http://www.freesheetmusic.net/ , http://www.free-scores.com/ . Voit myös mennä osoitteeseen http://www.makupalat.fi ja siellä kohtaan ’musiikki’. Linkin 'MP3. MIDI...
