Lintu-aiheisia runoja on kirjoitettu paljon ja tälläkin palstalla on vastattu kattavasti esim. varisaiheisiin runoihin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-varis-aiheisia-runoja?language_content_entity=fi Myös seuraavasta vastauksesta voisi olla apua: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-joka-alkaa-kutakuinkin?language_content_entity=fi Kävin vielä läpi hyllyssämme olevia eläinrunoja. Parhaiten kuvausta vastaava voisi olla Kantelettaren runo "Lintuin keräjät", joka löytyy myös Runosto-sivustolta: https://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/lintuin-kerajat/
Teoksessa Intian kulttuuri /toimittanut Asko Parpola kerrotaan, että britit kielsivat lesken polttamisen aviomiehen hautajaisroviolla vuonna 1829. Kuitenkin rituaali edelleen jatkuu jossain määrin. Parpolan kirjan mukaan "uskollisesta" leskestä käytettiin nimitystä sati ja häntä saatettiin palvoa jumalattarena kuoleman jälkeen.
https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/oudot-perinteet-maailmalt…
Maailman runosydän -käännösrunoantologiassa (1998)on sivulla 655 Usko-niminen runo, joka alkaa "Minun on uskottava / että yhä olet olemassa. / Jossakin. /--". Tekijäksi on mainittu Ann Thorp, Englanti. Suomennos on Janne ja Hannu Tarmion. Muista painetuista kirjoista ei kansallisbibliografia Fennica tai käännösrunotietokanta Thorp-suomennoksia löydä. Painamattomissa lähteissä suomennoksia saattaa kuitenkin olla, esimerkiksi hengellisissä teoksissa ja/tai eri taiteiden teoksissa.
Kyseessä ovat yhdysvaltalaisen Harry Kemelmanin (1908 - 1996) teokset Perjantaina rabbi nukkui myöhään (1965), Lauantaina rabbi kärsi nälkää (1967), Rabbi lähti Israeliin (1973) ja Rabbi näki punaista (1975).
Voit lukea lisää Harry Kemelmanin teoksesista Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175995117613
Teokset löytyvät oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Parisuhdeväkivaltaa ei ole kovin painokkaasti käsitelty 1800- ja 1900-luvun taitteen kotimaisessa kaunokirjallisuudessa. Kaikki vastaan tullut aihetta koskeva kirjallisuus näyttäisi sijoittuvan myöhemmille vuosikymmenille, kun taas varhaisemmassa kirjallisuudessa naisen alisteista asemaa avioliitossa kuvataan hienovaraisemmin, ilman fyysistä väkivaltaa. Parhaiten kysytyn kaltaista suhdetta voisi kuvata Maria Jotunin vuonna 1935 kirjoitettu klassikkoteos Huojuva talo. Minna Canthin Työmiehen vaimossa ja Lehtori Hellmanin vaimossa kuvataan kyllä alistavaa ja/tai hyväksikäyttävää suhdetta, mutta mies ei ole fyysisesti väkivaltainen.
Mikäli ajankuva kiinnostaa, Canthin ja Jotunin teosten lisäksi voisi lukea esimerkiksi F. E. Sillanpään...
Kaitafilmin digitoiminen onnistuu Oodissa. Digitointistudio on käytössä ajanvarauksella. Varauksen voi tehdä netissä osoitteessa https://varaamo.hel.fi/resources/aw4k4zrthokq? tai ottamalla yhteyttä Oodin asiakaspalveluun.
Pentti Lempiäisen kirjassa Nimipäivättömien nimipäiväkirja mainitaan, että myös Rhean nimipäivä on 8.4. Nimen Rhea kirjoituasu perustuu kreikkalaiseen mytologiaan, kun taas Rea on roomalaista alkuperää.
Soijakastike kuuluu perinteisesti japanilaiseen, kiinalaiseen ja kaakkoisaasialaiseen keittiöön. Valmistajat löytyvät usein sieltä, missä markkinat ovat suurimmat. Sama pätee kalakastikeeseen, joka on on tärkeä keittiön perusmauste monessa Kaakkois-Aasian maassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soijakastike
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalakastike
Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon johon palautit kirjan. Henkilökunta voi etsiä teosta kirjastosta. Kirjastokortin numero nopeuttaa asian selvittämistä.
Hei!
Suoraan en saanut tietoa mistään, mutta Väylävirastosta vinkattiin tekemään tiedonsaantipyyntö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kirjaamoon. Kirjaamon osoite on kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet mukaan sukunimi Lamminen levittäytyy lähes 40 Länsi- ja Keski-Suomen paikkakunnalle; eniten Lammisia asuu Porissa, Tampereella, Turussa, Ruovedellä, Alajärvellä ja Salossa.
Etymologialtaan Lamminen kuuluu sukunimistömme lampi-kantaisiin nimiin. Mikkonen ja Paikkala: "Murteissamme sana lampi vaihtelee: Itä-Suomessa se on lampi, lännempänä lammi, Keski-Pohjanmaalla lamppi. Taivutettaessa sitä voidaan sanoa esim. lemmella, lammilla (yleisin) tai lampilla. Tämän kirjavuuden pohjalta on kehittynyt joukko talonnimiä ja niistä sukunimiä: Lammi, Lampi, Lammila, Lammela, Lampila, Lampela, Lamminen ja Lampinen."
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default...
Etsityt Lassi Nummin sanat ovat Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootioon keväällä 1966 kirjoitetusta Arpakuviot-sikermästä, sen yhdeksännestä ja viimeisestä runosta Lehvät ja puu. Runo ja sikermä päättyvät näihin säkeisiin:
"Me olemme tässä, keskipäivän kirkkaassa valossa.
Me olemme juuri tässä
nyt."
Lassi Nummi, Runot 1947-1977. Otava, 1978
Kiplingin If-runon suomennosta kysyttiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa 14.4.2025. Joensuun kirjastosta oli silloin vastattu kysymykseen näin:"Runo on suomennettu kokoelmaan Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976 ; valinnut ja suomentanut Antero Manninen). Kokoelmassa on alkukielinen ja suomalainen käännös rinnakkaistekstinä)".Vaasan kaupunginkirjastossa oleva Valkoisen miehen taakka -teos on ikävä kyllä kadonnut. Sen voi tarvittaessa tilata toisesta kirjastosta. Kaukolainapyynnön voi tehdä joko jossain kirjastomme pisteessä tai netin kautta osoitteessa https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/kirjastot/paakirjasto/kaukol…;
Fenno-tietokannasta voi hakea tietoa Borgin sävellyksistä. Hakemalla säveltäjää Borg Kim löytyy kymmenen laulunimekettä. Näistä kahdeksan on Borgin omia esityksiä, ja kaikki ovat peräisin LP-levyltä Seitsemän laulua Aleksis Kiven sanoihin (1979). Levyä on saatavissa kirjastoista. Samoin on saatavissa vuoden 1991 CD-kokoelmaa Collection, jolta löytyy sama materiaali. (Finna)Saman haun mukaan Ossi Runne ja Rautatien Soittajat ovat levyttäneet kumpikin tahollaan "Koskenkorvan jenkan" ja Anja Marvia "Jo valkenee kaukaisen rannan" . Näitä levytyksiä voi hakea Finnasta.Muista Borgin sävellyksistä en ole löytänyt levytyksiä. Tanskalaisen soittokunnan Vejen Gardenin DVD-R-julkaisulla Jubilaeumskoncert 2014 mainitaan Kim Borgin sävellys "Aften",...
Dannyn ja Armin vanhoja keikkakalentereita on hieman hankalaa löytää. Niitä ei löydy elämäkerroista tms. Musiikkiarkistossakaan tätä tietoa ei ollut saatavilla. Tieto saattaisi löytyä keikkamainoksena esim. vanhoista Helsingin sanomista tai Vantaan sanomat -sanomalehdestä 70- ja 80-luvuilta. Vanhoja lehtiä voi tutkia mikrofilmiltä Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt… sekä Kansalliskirjastossa, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelman-sanoma…
Pääset myös tutkimaan vanhoja Helsingin Sanomia Helmet-kirjastojen tietokoneilta.
Ota lähtökohdaksi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut(http://www.kirjastot.fi) ja valitse tiedonhaku sekä joku esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita hakusanoiksi omena tampere. Hakutuloksen viite OMENA (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/projulk/hedvima/omena.htm) saattaisi olla hyödyllinen sikäli, että siinä annetaan sellaisen henkilön sähköpostiosoite, joka voisi antaa tarkempia tietoja omenanviljelijöistä.
Valitse Agronetin "Maaseutukeskus auttaa elämään" -sivulta (http://www.agronet.fi/mkl) otsikon Projektit alta maakuntien parhaat. Otsikon Elintarvikeyritykset alta voit valita marja-, vihannes-, peruna- ja sienivalmisteet.
Voit käyttää myös Fennica-aluehakemistoa osoitteessa http://www.fennica.ascentia.fi/ polku: FENNICA -...
Olisikohan etsimäsi kirja Joshua Doderin kirja Koira nimeltä Grk? Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 2008 Tanja Falkin kääntämänä. Kirjan takakansiteksti sopii melko hyvin kuvailuusi. Voit lukea lisää kirjasta alla olevasta linkistä. Kirja löytyy oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512349838&qtype=b
https://vaski.finna.fi/
Kysymäsi kohta J. R. R. Tolkienin kirjasta Taru sormusten herrasta. 1 : Sormuksen ritarit (The fellowship of the Ring) on kirjan luvusta Konkari.
Tässä runoa vähän pidemmälti:
All that is gold does not glitter,
Not all those who wander are lost: (---)
Panu Pekkanen on suomentanut kyseisen kohdan seuraavasti:
Ei kaikki kulta kiiltävää...
Kirjan kirjastoluokka ei riipu siitä, onko kyseessä lasten vai aikuisten kirja. Eli kirja saa kirjastoluokan aiheen mukaan. Helsingin kaupunginkirjastolla on ainoana Suomen kuntien kirjastona käytössään luokitusjärjestelmä nimeltä HKLJ (Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä), muiden kuntien kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL).
https://finto.fi/hklj/fi/
https://finto.fi/ykl/fi/
Elämäkertoja löytyy monista luokista. Esim. kirja Minä, Mauri Kunnas (tekijä Mauri Kunnas, muistiin merkitsi Lotta Sonninen) on HKLJ:n luokituksen mukaan luokassa 811 (Suomenkielisen kirjallisuuden historia ja tutkimus). Kirjojen Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) / Taru Anttonen & Milla Karppinen (...
Kasetti on nimeltään Samuli Satusen unipiilo, tekijä Kauko Muje. Hänen vaimonsa Vuokko Muje on wikipedian mukaan sanoittanut hänen laulujaan, ehkäpä siis tämänkin. Emme löydä kasetille kappalelistausta. Laulu on kasetin ensimmäinen.
Äänite on varsin vanha (1973) ja sitä ei näytä olevan saatavana lainaksi kirjastojen kautta.
Äänitteen tiedot Fonossa:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=unipiilo&ID=cc5d2c18-d48f-4c87-8d31-40673b6e832b
