Sutipurikka, myös sutinpurikka tai supurkka, tehtiin kuusennäreestä uittohaan eli keksin yläpäähän estämään esimerkiksi näönmenetystä tai muita onnettomuuksia sekä keksin luisumista ja putoamista jokeen. Sutipurikoista on joitakin kuvia Finnassa:
sutinpurikka | Hakutulokset | Finna.fi
Helsingin yliopistossa on tehty vuonna 2014 Utajärven kirkkoherra Mauno Koivunevaa käsittelevä pro gradu -työ, josta käy ilmi, että juuri Koivuneva ehdotti partiopojille nimeä "sutipurikat" Paimenpojan kierroksilta -pakinassaan vuonna 1967:
Julistusta ja palvelua kirkossa, syrjäkylillä, metsäkämpillä, uitoissa, poroerotuksessa : Mauno Koivuneva Utajärven kirkkoherrana 1953-1971 (helsinki.fi)
Sutinpurikka mainitaan myös...
Suvi Teräsniskan Sinä olet kaunis -kappaleen nuotit löytyvät nuottikokoelmasta Suurimmat hitit sanoin ja sävelin / Suvi Teräsniska ; toimitus: Ari Leskelä.
Helmet -- Suurimmat hitit sanoin ja sävelin teräsniska
Tarkoitat ilmeisesti tiettyä laulua. Barbara Helsingiuksen esittämälle ja ruotsiksi sanoittamalle laululle ”Kvalvisa” on Ylen Areenassa on annettu vaihtoehtoinen nimi ”Klagovisa”. Klagovisa tarkoittaa valitusvirttä tai -laulua.Jos kysymys on Barbara Helsingiuksen esittämästä kappaleesta, hän on levyttänyt sen suomeksi Sauvo Puhtilan sanoin nimellä ”Vanhanpiian laulu”. Laulun alkuperäinen nimi on ”Take her out of pity” tai ”Old maid’s song”. Muitakin nimimuotoja on olemassa, esimerkiksi ”Old maid’s lament”. Lähteitä:Barbara Helsingius: Kvalvisa (Klagovisa):https://arenan.yle.fi/1-50173235 Lindfors, Jukka: Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia:https://yle.fi/a/20-155250 Barbara Helsingius: Vanhanpiian...
Hopeapeili oli Yhtyneiden kuvalehtien kustantama. Vuosikertoja on saatavissa
ainakin Kuopion varastokirjastossa. Kysy oman kirjastosi kaukopalvelusta
mahdollisuutta tilata näitä kaukolainaksi.
Helsingin Sanomien digilehdessä (on maksumuurin takana ja vaatii kirjautumisen) on julkaistu Anu Seppälän kirjoitus Margareta "Navarran ja renessanssin henkevä kuningatar" 3.11.1990 Sunnuntai-sivulla. Seppälän kirjoituksessa esitellään lyhyesti Navarran kuningatar Margareta ja hänen kirjoituksensa Heptameron ja sitten seuraa esipuheen omaista tekstiä ehkä 4 A4 -liuskan verran mutta HS tekstissä ei näy onko teksti käännöstä Heptameronista. Teksti löytyy HS:n Hae -toiminnolla hakusanalla Heptameron. Emme voi tekstiä tekijänoikeussyistä tähän kopioida.
Kysymyksen sitaatti ei ole runosta eikä se ilmeisesti ole Coleridgeakaan, vaikka se runoilijan nimeen on totuttu liittämäänkin. Quote Investigator -verkkosivun mukaan aforismi "Advice is like snow - the softer it falls, the longer it dwells upon, and the deeper it sinks into the mind" on todennäköisesti parafraasi 1700-luvulla eläneen brittiläisen pappismiehen Jeremiah Seedin saarnatekstistä: "We must consult the gentlest Manner and softest Seasons of Address: Our Advice must not fall, like a violent Storm, bearing down and making that to droop, which it was meant to cherish and refresh: It must descend, as the Dew upon the tender Herb; or like melting Flakes of Snow; the softer it falls, the longer it dwells upon, and...
WSOY:n toimituksen mukaan Michael Scottin sarjan suomentamisen jatkaminen ei ole toistaiseksi suunnitelmissa. Jotkut käännössarjat eivät nouse riittävän suosituiksi, vaikka ne olisivat kuinka hyviä ja sarjat jäävät valitettavasti kesken.
Englanniksi Kanaalisaarille sijoittuvaa kirjallisuutta löytyy enemmän kuin suomeksi - ymmärrettävistä syistä. Löysin kuitenkin jo mainitsemiesi teosten lisäksi muutaman suomennetun teoksen, jotka sijoittuvat vähintään osittain Kanaalisaarille:Victor Hugo - Meren ahertajatElizabeth Goudge - Vihreän delfiinin maaJack Higgins - Taistelu kunniasta
"Anni Tannin kesälaulut" -cd-levyllä oleva "Nuotiolaulu" on etsimäsi puolalainen nuotiolaulu. En löytänyt laulua äänitteiltä pelkkänä instrumentaaliesityksenä, mutta laulettuna se on monella eri cd-levyllä. Laulun alkuperäinen nimi on "Płonie ognisko i szumią knieje". Suomeksi siitä käytetään nimiä "Nuotiolaulu" ja "Puolalainen nuotiolaulu" ja "Meil/Meill on metsässä nuotiopiiri" laulun alkusanojen mukaan.
Laulu löytyy seuraavilta cd-levyiltä:
Anni Tannin kesälaulut : lapset laulavat (Sympaali, 2001) (Nuotiolaulu)
Harjun Laulu: Laulusta voimaa : 33 yhteislaulua (Harjun Laulu, 2011) (Puolalainen nuotiolaulu)
Häkkilä, Reetta: Tähdenlento (2012) (Nuotiolaulu)
Lasten toivekonsertti : 100 suosittua lastenlaulua (Valitut Palat, 1995...
Hyvän yleiskatsauksen 40-luvun lopun ja 50-luvun alun suomalaisesta kulttuuriympäristöstä saa tutustumalla esimerkiksi sellaisiin kirjoihin kuin Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut palat, 2003), Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia (Tammi, 2003) ja Jouni Kallioniemen Elämä sodanjälkeisessä Suomessa (Vähäheikkilän kustannus, 2009). Suositeltavia yhteen vuoteen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi Täysiä vuosia : vuoden 1949 muotokuva ja Täysiä vuosia : vuoden 1950 muotokuva (molemmat Art House, 1999). Vastaavalla tavalla kansakunnan henkistä tilaa ja mielialaympäristöä sodanjälkeisinä vuosina kartoittaa Ville Kivimäen ja Kirsi-Maria Hytösen toimittama Rauhaton rauha : suomalaiset ja...
Kristoforoksen henkilöllisyydestä ei ole yksiselitteistä tietoa. Sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa Pyhä Kristoforos, "Kristuksen kantaja", on kunnioitettu suojeluspyhimys. "Kultaisen legendan" mukaan hän oli pelottavan näköinen ja pitkä mies, joka halusi palvella suurinta kuningasta joka on olemassa. "Kreikkalaisessa legendassa" häntä kuvaillaa "koirankuonolaiseksi". Pyhän Kristoforoksen legendoista on lyhyt tiivistelmä suomenkielisessä Wikipediassa, enemmän tietoa löytyy englanniksi ja muilla kielillä.
Pyhä Kristoforos. Wikipedia.
Suomenkielisiä painettuja lähteitä, joissa käsitellään Pyhän Krisoforoksen legendaa ja merkitystä löytyy yleisistä kirjastoista pari kappaletta.
Lois Rock: Kalastajaprinsessa sekä muita...
Se, miten nopeasti kirja tulee kirjastoon, riippuu eniten siitä miten nopeasti kirjakauppa pystyy tilauksemme toimittamaan. Tämä vaihtelee melko paljon, ihan muutamasta päivästä pariinkin viikkoon tai jopa kuukausiin, jos joku toimitusongelma syntyy. Joskus, jos jostain uutuudesta on kova kysyntä ennakkoon, voimme toki yrittää tuota prosessia vauhdittaa. Kirjan "prosessointi" kirjastossa lainauskuntoon ei kestä kovinkaan pitkään.
"Mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsee", sanotaan - ja aivan samoin taitaa olla tiikerin nimen laita: tiikeri on tiikeri, synonyymejä sanalle ei tunnu löytyvän. Sanan turvin on kyllä luotu vastineita muille sanoille - esimerkiksi seepran varhainen nimitys oli "tiikerihevonen".
Agricola sepitti 1500-luvulla kieleemme leijonan vastineeksi "jalopeuran", mutta tiikerille hänellä ei valitettavasti tainnut olla käyttöä. Agricolan suomenkieliset tekstit ovat lähes kaikki uskonnollisia; leijona on raamatullinen eläin, tiikeri ei. Tiikeri-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1678.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat
Laila Lehikoinen, Kirjasuomen kehitys
The ultimate list of animals mentioned in the bible
Paljon toistettu "If you live to be a hundred, I want to live to be a hundred minus one day, so I never have to live without you" on yksi niistä Nalle Puh -sitaateista, jotka eivät ole A. A. Milnen kirjoittamia, vaan ainoastaan hänen kirjojensa ja hahmojensa inspiroimia. Se ei ole peräisin Milnen teoksista, vaan Joan Powersin kirjasta Pooh's little instruction book.
Sitaatin inspiraationlähteenä lienee ollut Risto Reippaan ja Nalle Puhin välinen loppukohtaus kirjasta Nalle Puh rakentaa talon (Annikki Saarikiven suomennos):
– Ja Puh, lupaa ettet unohda minua. Et koskaan. Et vaikka minä olisin satavuotias.
Puh mietti hetken.
– Kuinka vanha minä olen silloin?
– Yhdeksänkymmentäyhdeksän.
Puh nyökkäsi.
– Minä lupaan, sanoi hän...
Pusula-kunnasta on käytetty aiemmin myös nimityksiä Puslaa ja Pussulla. Pusulan kylään rakennettiin kappelikirkko vuonna 1838, ja kylän nimestä tuli koko kappeliseurakunnan ja pitäjän nimi. Nimi perustuu todennäköisesti henkilönnimeen Pusu tai Pussu, joka ilmeisesti perustuu skandinaaviseen miehennimeen Bose, Bosse, Busse. Lohjalta tunnetaan henkilönnimet Olof Pussusson (1404) ja Johan Boos (1583).
(Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
En onnistunut löytämään Maija Konttisesta kuin ihan minimitiedot seuraavista verkkolähteistä:Konttinen, Maija | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalveluKonttinen, Maija | KirjasampoMaija Konttinen – WikipediaHain myös Suomen Kansallisbibliografia Fennicasta, missä pitäisi olla kaikki Suomessa suomeksi ilmestynyt aineisto luetteloituna, mutta sieltäkään ei Konttisesta löydy mitään elämäkerta-aineistoa, pelkästään osumia hänen teksteistään. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistostakin löytyi vain yksi osuma, Maija Konttisen yhdessä Betty Tiusasen kanssa lähettämä sähkösanoma Otto Manniselle: konttinen, maija | Hakutulokset | SKS Finna
Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien levy nimeltä Legenda on julkaistu vuonna 1999, ja sillä on mm. Madetojan kappale De profundis, op56. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on ainoastaan Vantaan musiikkivaraston kokoelmissa Tikkurilassa. Voit saada levyn lainattavaksi Kauklahden kirjastosta tekemällä varauksen Helmet-sivuston kautta. Voit myös pyytää kirjastojen henkilökuntaa tekemään varauksen:
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slegenda%20kauppakorkeakoulun%20ylioppilaskunnan%20laulajat__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kyseinen runo löytyy kokoelmasta Hengitys yössä, 1995 sekä kokoelmasta Seitsemän kirjaa : runot 1978 - 1995.
Runo alkaa sanoilla "Hiljainen kumina syvällä ylläni. Kaukana ylläni".
