Ensimmäisenä tulee mieleen Margaret Batchelorin kirja Morvennan suojatti (Morvenna's prince). Se kertoo cornwallilaisesta papinperheestä, jonka 11-vuotias Morvenna-tytär on tottunut villiin ja vapaaseen elämään maalaisoloissa eläimineen. Taloon tulee tiukka ja asiallinen kotiopettajatar ja myöhemmin vielä ujo ja sulkeutunut Juliet-tyttö sisaruksille opiskelutoveriksi. Morvenna on iloinen ja ystävällinen tyttö, joka suhtautuu kaikkiin kyläläisiin myötämielisesti ja siten onnistuu ratkaisemaan oudon katoamistapauksen.
Kirja kuuluu Nuorten toivekirjastoon (nro 45). Aiemmin se on suomennettu nimellä Morwennan prinssi (1920 ja 1934). 3. painos, Morvennan suojatti, on vuodelta 1954.
Sursum corda on mainittu Kaarina Helakisan teoksessa Lasilinna (Otava 1986):
”Kuvan alalaitaan Maria kirjoitti: sursum corda.
Minä en tiedä mitä tämä tarkoittaa, opettaja sanoi.
Ylentäkää sydämenne, Maria vastasi.”
(sivut 23–24)
Hei!
Voisikohan kyseessä olla Taisto Wesslinin ja Pentti Lasasen 20 kauneinta joululaulua kitaralle ja huilulle, joka nimestään huolimatta sisältää kappaleita myös kitaralle ja klarinetille sekä kitaralle ja saksofonille sovitettuna. Levyn ilmestymisvuodeksi on lähteestä riippuen merkitty joko 1994 tai 1996, joten ajallisesti levy olisi myös mahdollinen ehdokas. Levyä löytyy vielä muutamasta kirjastosta, joten sitä on mahdollista saada kaukolainaksi.
Fono.fi -äänitetietokannan tiedot kyseisestä äänitteestä löytyvät täältä: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=20+kauneinta+joululaulua+kitaralle+ja+huilulle&ID=342ba181-1747-4a58-8e82-a9962bfbbca0
Miljonääri-Jussin taustoja avataan muun muassa Jorma Sairasen muistelmateoksessa "Daddy Cool: kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla".
Ainakaan tässä yhteydessä ei ole mitään mainintaa siitä, että osallistujille olisi kerrottu jostakin aiemmasta vastaavan kaltaisesta ohjelmasta. Suomalaisen version esikuvana oli tosiaan amerikkalaissarja "Joe Millionaire", mutta tämä haluttiin pitää nimenomaan salassa osallistujilta, jottei vastaava huijaus paljastuisi. Sairasen mukaan tämä oli vielä kuvausvuonna 2003 mahdollista, jolloin esimerkiksi nykyisen kaltainen sosiaalinen media ei ollut vielä tuomassa viihdeilmiöitä välittömästi tietoon ympäri maailman.
Myös esimerkiksi Apu-lehden artikkelissa "Kerubi hurmaa naisia" helmikuussa 2004...
On toki makuasia, mitkä ovat parhaita. Ainakin suomalaisille lukijoille tunnetuimpia suljetun tilan dekkareita lienevät Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut ja Idän pikajunan arvoitus. Toinen arvostettu suljetun huoneen dekkareiden kirjoittaja on John Dickson Carr.Lisää suljetun huoneen dekkareita: https://www.goodreads.com/shelf/show/locked-room-mystery
Suosittelen Helsingin kaupunginarkistoa. Tällä hetkellä arkisto on valitettavasti remontin vuoksi suljettuna. Alustavasti on ilmoitettu, että arkisto aukeaa 17.5.205 2025. Tarkka avautumispäivämäärä vahvistetaan kaupunginarkiston verkkosivuilla, kun se on tiedossa.Helsingin kaupunginarkiston osoite on Eläintarhantie 3 F. Tiedot arkistosta, linkin dokumenttien hakujärjestelmään yms. löydät arkiston kotisivulta. Helsingin kaupunginarkisto - Helsingin kaupunginarkisto - Helsingin kaupunki - Voit myös soittaa kotisivulla olevaan numeroon ja pyytää lisätietoja. Kaupunginarkistosta löydät esimerkiksi helsinkiläisten koulujen oppilasmatrikkelit vuoteen 1995 asti. Listat oppilasmatrikkeleista. Niillä pääset varmaankin alkuun...
Kappale on alkujaan ruotsalainen Bella Bella. Sen levytti Sten & Stanley -yhtye vuonna 1976. Laulun sävelsivät ja sanoittivat yhtyeen jäsenet Ebbe Nilsson ja Acke Svensson. Bella Bella julkaistiin myös saksankielisenä laulusolisti Sten Nilssonin nimellä. Tyylillisesti Bella Bella muistuttaa Keski-Euroopan tuon ajan hittejä: mieleen tulee esim. hollantilaisen George Baker Selectionin hitti Paloma Blanca.
Sanna Sanna sata suukkoo mulle anna julkaistiin 1977 Frederikin albumilla Olen Dracula. Suomenkielisen tekstin teki Raul Reiman.
Lähteet:
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Bella Bella. Tiedot Svensk mediadatabas.
Bella Bella. Tiedot Discogs.
Saksankielisen version tiedot, Discogs
Puolustusvoimien kotisivulta
http://www.mil.fi
löytyy perustietoa kohdasta myös historiikki osio, josta käy ilmi seuraavaa:
Vuonna 1950 näki päivänvalon uusi asevelvollisuuslaki, joka jäi voimaan pienin muutoksin 1980-luvulle asti. Siinä määritettiin varusmiespalvelusajaksi 240 päivää, erikoistehtäviin ja upseereiksi koulutettavilla 330 päivää. Uusi laki antoi myös perustan koulutuksen kehittämiselle.
Pienenevät varusmiesikäluokat johtivat muutoksiin joukko-osastojen kokoonpanoissa ja sijoituksissa 1980-luvun lopulla (Laki 23.12.1988). Vanhoja joukko-osastoja lakkautettiin tai liitettiin muihin joukko-osastoihin. Asevelvollisuuslain muutokset muuttivat mm. varusmiespalvelun kestoaikaa, palvelukseenastumisikää ja -ajankohtia....
Tarkkaa ilmakuvaa kannattaa kysyä Suomen Ilmakuva Oy:lta: https://suomenilmakuva.fi/Korvenojan nuorisoseuratalo näkyy pienenä ja epäselvänä alueella vuosina 1950 ja 1954 otetuissa ilmakuvissa. Pääset katsomaan niitä Paikkatietoikkuna-palvelussa osoitteessa kartta.paikkatietoikkuna.fi. Etsi Karttatasot-kohdasta "Historialliset ilmakuvat" ja lähennä karttaa oikeaan paikkaan Vermasjärven itäpuolelle.
Kokonaisuudessaan Lykidasta ei ole suomennettu, mutta fragmentti siitä (viimeinen kolmannes) löytyy Aale Tynnin kääntämänä antologiasta Tuhat laulujen vuotta. Siinä runon päätössäe kuuluu seuraavasti: "laitumet uudet antaa huominen".
Lähetitkö hankintaehdotuksen Helmet-kirjastojen Hankintaehdotuslomakkeen kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus Jos lähetit ja jos laitoit lomakkeeseen myös sähköpostiosoitteesi, sinuun on voitu olla yhteydessä sähköpostitse. Eli spostistasi voisit löytää tiedon toiveestasi, mutta muussa tapauksessa sitä ei pysty jäljittämään.
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään laulun nimeä tai esittäjää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa laulun, niin tiedon voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyseinen lehti mikrofilmattuna ajalta 7.1.1946-23.10.1992.Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (maks. 3 tuntia) ajanvarausohjelmassa. Ennen ensimmäistä käyttökertaa tulee varata maksuton henkilökohtainen opastus laitteiden käyttöön: https://elomake.tampere.fi/lomakkeet/24620/lomake.html.
Helmet-kirjastojen uutuudet -luetteloista löytyvät tosiaan vain listat uusimmista aikuisten tai lasten elokuvista ja TV-sarjoista (DVD- tai BR-muodossa). Genren tai aiheen mukaisia luetteloita ei ole. Luettelot löytyvät alta:
https://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Helmet-haussa voi hakea hakusanalla toimintaelokuvat. Klikkaamalla Järjestys-kohdasta sanaa "vuosi" saa tuloksen aikajärjestyksessä uusimmat ensin. Tässä haun tulos:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stoimintaelokuvat__O-date__…
Haun voi rajata myös vain DVD- tai BR-elokuviin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stoimintaelokuvat__Ff%3Afac…;
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stoimintaelokuvat__Ff%3Afac…
Koulujen, päiväkotien ja muiden laitosten Helmet-kirjastokortit eivät ole kaupunkikohtaisia, vaan niitä voi käyttää samalla tavoin missä tahansa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa kuin henkilökohtaisia Helmet-korttejakin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sanat eivät ole runosta, vaan antiikin ajan kreikkalaisen kirjailijan Euripideen näytelmästä Hippolytos. Juuri tässä muodossa, ja Euripides mainiten, ne löytyvät myös John Galsworthyn Omenapuu-romaanin nimiösivulta kirjan mottona. Englanniksi lause löytyy esim. alta löytyvästä englanninnoksesta (The Apple-tree, the singing and the gold, rivi 788):
http://www.bartleby.com/8/7/2.html
Galsworthin romaanin ovat suomentaneet Vieno ja Veikko Antero Koskenniemi. Koko näytelmän on suomentanut Maarit Kaimio (kirjassa näytelmät Hippolytos ja Troijan naiset). Kaimion suomennoksessa tuo kohta on muodossa "omenapuutarhaan, missä hesperidit laulavat" (s. 34).
Kyseessä on Södergranin runo Ehto, jonka suomennos löytyy teoksesta Elämäni, kuolemani ja kohtaloni (Otava, 1994). Tuo kohta menee Pentti Saaritsan suomentamana näin: "Se joka ei kynnet veressä murra halkeamaa arjen seinään – vaikka tuhoutuisi sen toisella puolen – ei ole arvollinen katsomaan aurinkoon." Kokoelmassa runo on luokiteltu teoksesta Septemberlyran (1918) pois jätetyksi runoksi.
Kansan tahto -sanomalehti vuodelta 1965 löytyy ainakin Työväenliikkeen kirjastosta Helsingistä. Jos sinun on mahdollista käydä siellä, voit pyytää lehden luettavaksesi lukusaliin. Jos et pääse Helsinkiin, voit pyytää artikkelin oman kirjastosi kaukopalvelun kautta. Jos haluat kysyä artikkelista, voit tietysti ottaa ensin yhteyttä Työväenliikkeen kirjastoon. Työväenliikkeen kirjasto - yhteystiedot
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat pääasiassa saksankielisiä lastenlauluja sisältävät julkaisut:
100 Kinderlieder für Ukulele : beliebte Melodien & Hits aus Film und TV
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2236051
100 Kinderlieder für Gitarre : beliebte Melodien & Hits aus Film und TV
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2304310
Die 100 besten Kinderlieder
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2483310
Kinderlieder zum Einsteigen und Abfahren : Liedersammlung und aufbauender Gitarrenkurs
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2460639
Sing a song of Germany : favourite German songs for children to sing and play
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
