Domenico Scarlattin teoksia on luetteloitu ja numeroitu monella tavalla: K-numerointi on peräisin Ralph Kirkpatrickin tekemästä teosluettelosta ja L-numerointi Alessandro Longon luettelosta. Horowitzin soittama sonaatti on K54 (= L241), ei K59. (K59 = L71, D-duuri)Kirjastojen luetteloissa K-numerointi on yleisimmin käytetty. Tämän sonaatin yhtenäistetty nimeke on ”Sonaatit, kosketinsoitin, K54, a-molli”, mutta voit etsiä sitä kirjastojen luetteloista myös pelkällä säveltäjän nimellä ja teosluettelonumerolla (K54). Kirjainlyhenne ja teosluettelonumero kirjoitetaan siis yhteen kirjastojen luetteloissa. Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Nuotti löytyy myös verkosta, esimerkiksi Petrucci...
Hevosaiheiset lasten- ja nuortenkirjat on tosiaankin usein kirjoitettu tyttöjen näkökulmasta. 8-vuotiaalle sopivasta helppolukuisesta Werneri-sarjasta löytyy kuitenkin Raili Mikkasen kirja Sanni, tulinen irlantilainen. Se kertoo Pekasta, joka tuo Suomeen irlantilaisen Sanni-ratsun ja ryhtyy kouluttamaan siitä kilpahevosta. Kirja kertoo myös Sannin ystävystymisestä tallin muiden hevosten ja eläinten kanssa.
Saara Niemen ja Johanna Viitasen kirjat Hekla säntää kesään ja Heklan kuusi päivää ovat tarinallisia tietokirjoja nuoren hevosen elämästä. Kirjat on kuvitettu upein valokuvin ja ne kertovat hevosen elämästä hevosen itsensä näkökulmasta.
Darrell Odgersin helppolukuisessa Lemmikkilekuri-sarjassa päästään seuraamaan eläinlääkäriaseman...
AATOS
Suomen almanakassa 8.11. v:sta 1909, ensi kerran nimi tiedetään annetun v. 1864. Nimen lähtökohtana on ylevää ajatusta merkitsevä vastaava suomen kielen sana. (Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999)
VEETI
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi? sanotaan Veetin ja Veetun olevan Fredrikin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico.
VILHELMI
Vilhelm-nimen suomalainen muunnos. (Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?, 1992).
Vilhelm ruotsalaisessa ja suomalaisessa almanakassa (1709-).
Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on '...
Hei!
Kaipaamasi kahden ensimmäisen vuoden vuosikirjat löytyvät Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta.
- Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1961-62 ja
- Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1962-63.
Sitä vastoin Yleisurheilu: Suomen urheiluliiton vuosikirjat 1963-64 löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja Porin kaupunginkirjastosta.
Nuottia Esa Pethmanin säveltämän The Flameen ei näytä olevan saatavissa.
Music Finland -nuotistosta kerrottiin, että Edition Coda -kustantamo julkaisi The Flamen vuonna 1964 yhdessä toisen Pethmanin sävellyksen kanssa. Jälkimmäisen eli Finnish Schnapps -kappalen tiedot löytyvät Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta, mutta yhtään fyysistä nuottipainosta ei näytä olevan sen tai muidenkaan kirjastojen kokoelmissa.
Edition Coda myytiin 90-luvun alussa Fazer Musiikki Oy:lle, joka pian sen jälkeen fuusioitiin amerikkalaiseen Warner/Chappell Musiciin. Warner/Chappell on sittemmin luopunut nuottien julkaisutoiminnasta, joten uutta painosta nuotista ei siltä ole saatavissa - ellei sitten jokin toinen taho hanki siltä julkaisulupaa.
https://core...
Etelä-Suomen lehti -niminen lehti on vuodesta 1991 ilmestynyt ilmaisjakelulehti. Se ei liene etsimäsi. Tiedot lehdestä hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.726750
Etelä-Suomi-niminen sanomalehti ilmestyi 1902-1988 Kotkassa. Tämä lehti on käytettävissä Kansalliskirjastossa ja parissa muussa yliopiston kirjastossa. Koronarajoitukset vaikuttavat kirjastojen käyttöön. Alla tiedot lehdestä Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_…;
Etelä-Suomen Sanomat -nimisen lehden vuoden 1961 ja 1971 numerot löytyvät mikrofilmeinä mm. Lahden pääkirjastosta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22etel%C3%A4-suomen+sanoma…
https://www.finna...
Ainakin netin kautta Pioneer-shopista löytyy varaosia. Siellä näkyi olevan myynnissä Pioneer GEB1003 300 mm kuminen levysoitinhihna, joka sopii myös PL-61-malliseen soittimeen.
Kuningaskuluttajan artikkelissa 4.6.2008 kerrotaan kotikäyttöisistä Leadcheck-lyijytesteistä. Linkki artikkeliin.
Google haulla niitä löytyy useita tuotenimiä mm. Lead Test Kit Swabs ja Instant Lead Testing Swabs. Linkki hakutulokseen
Iltalehti antoi myös artikkelissaan 2.7.2015 ohjeen:"Kuningaskuluttaja antoi vinkin astian lyijypitoisuuden testaamiseksi. Kilauta astiaa lusikalla: kumea ääni kertoo matalasta polttolämpötilasta ja suuresta lyijyriskistä, korkea ääni puolestaan korkeasta polttolämpötilasta ja pienemmästä riskistä." Linkki juttuun
"Sööli" tulee ruotsin sanasta skjul, 'suuli, vaja'.Lähde: Leena Rossi, Maalarina Pirtinniemen varvilla Varkaudessa 1910- ja 1920-luvuilla. – Tekniikan Waiheita 2/11
Kuten aikaisemmassa vastauksessamme parin vuoden takaa, voisimme jälleen suositella helppolukuisia ruotsinkielisiä kirjoja (lättlästa böcker). Niitä on sekä lapsille, nuorille että aikuisille. Silloinen vastaaja mainitsi myös ruotsinkieliset novellikokoelmat. Ne tosin eivät sanastoltaan ole erityisen helpohkoja, mutta lyhyitä tarinoita jaksaa ehkä paremmin lukea.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-helppoja-ja-lyhyita-ruotsin?language…
Pirjo Bergströmin emännöimä musiikkilainoja ja sävelmaailman hassutuksia pursunnut sarja oli nimeltään En minä mutta pojat. Sarjan puolituntiset jaksot esitettiin TV2:n ohjelmistossa perjantai-iltoina 27.12.1990, 4.1.1991 ja 11.1.1991. Ohjelmassa Bergström pohti vastauksia itse keksimiinsä musiikillisiin kysymyksiin flyygelin takana ja orkesterin edessä. Sarjan 11. tammikuuta esitetyssä kolmannessa jaksossa 'Laina soi' tehtiin "kokeiluluontoinen sukupuolenvaihtoleikkaus" Kesäillan valssille ja Säkkijärven polkalle.
Melko vähäisesti löytyy tietoja. Helsingin kaupunginarkistota löytyy joitakin faktoja Kallion kansakoulusta. Hel.fi
Löysin myös Mira Kyllösen diplomityön Kallion ala-aste - jugentkoulusta 2000-luvun oppimisympäristöksi vuodelta 2015 . Aalto yliopisto
Työssä kerrotaan Kallion ala-asteen vaiheita ja mainitaa sivulla 45: "Kallion kansakoulun vieressä sijainnut Theodor Höijerin suunnittelema Porthaninkadun koulu oli valmistuessaan vuonna 1890 yksi ensimmäisistä kansakoulujen johtokunnan vuonna 1874 laatiman koulurakennusohjelman kouluista. Helsingin vanhin säilynyt kansakoulurakennus, nykyinen Annantalo vuodelta 1886, oli myös ohjelmassa, samoin kuin koulut - niin ikään työläiskaupunginosiin - Punavuoreen ja Töölöön." Somerkivi 1977
"...
Howard Thurmanin sitaatti on peräisin Gil Bailien kirjasta Violence Unveiled (1994). Bailie väitti kirjassa kuulleensa Thurmanin sanoneen tähän tapaan vuonna 1974. Em. kirjan vuoden 2000 painos löytyy mm. Varastokirjastosta ja se on saatavissa kaukolainana mihin tahansa kirjastoon. Kirjaa ei ole käännetty.
Alkuperäisessä muodossaan sitaatti oli tällainen:
"Don’t ask yourself what the world needs. Ask yourself what makes you come alive, and go do that, because what the world needs is people who have come alive."
Lähde
Quote Investigator
https://quoteinvestigator.com/2021/07/09/come-alive/
Ilmeisesti oletkin jo kuolettanut varastetun kortin. Uuden kortin saadaksesi sinun pitäisi käydä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilötodistus. Saat uuden kortin saman tien, ja se maksaa kolme euroa.
Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa tilastoja suomalaisten nimistä. Sieltä löytyy myös luettelo 1000 yleisimmästä Suomessa tai ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen sukunimestä. Tilastot löytyvät täältä:
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Tätä Tuomas Kantelisen Paula Vesalan ja Mariskan tekstiin säveltämää laulua ei valitettavasti ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina. Ainoa keino saada nuotit taitaa olla yrittää ottaa yhteyttä itse säveltäjään. Kanteliseen saa yhteyden sähköpostitse osoitteella tkoffice@kantelinen.net (http://www.kantelinen.net/contact.html).
Heikki Poroila
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole mitään sitä vastaan, että lainakirjat palautuvat Jyväskylän kautta. Sen sijaan Jyväskylässä ei todennäköisesti olla ihastuneita siitä, että pitäisi maksaa postimaksut jonkun pääkaupunkiseudun kirjastoja käyttävän puolesta. Jos tilanne on sellainen, ettei pääse palauttamaan mihinkään HelMet-kirjastoon, vaihtoehdoiksi jäävät postittaa laina takaisin itse (jos kyseessä ei ole paksu ja painava kirja, sen lähettäminen erityisesti ns. netin kautta tehtävällä pakettikortilla ei montaa euroa ole) tai käydä kysymässä Jyväskylässä, suostuvatko he tällaiseen palvelukseen. Mitään velvollisuutta kirjastoilla ei muualta lainatun palauttamiseen ole, vaikka joskus saattavat hyvää hyvyttään näin tehdä, jos kirja on...
Hei! Kysymäsi kappale: Dunajevski: Laulu synnyinmaasta ; Pesnja o Rodine on kaukolainattavissa nuottina mm. Varastokirjastosta.
Ota yhteyttä kirjastoon, niin teemme tilauksen. Hinta kaukolainalle on 5 euroa.
Asiaa on selvitetty, mutta aivan pian tällaista mahdollisuutta ei ikävä kyllä saada HelMet-kirjastoissa käyttöön. Maksujärjestelmän täytyisi toimia luotettavasti sekä verkkopankkien että kirjastojärjestelmän kanssa.
Maksut voi siis toistaiseksi hoitaa vain kirjastossa asioidessa. Poikkeustilanteissa (muutto toiselle paikkakunnalle tms.) kirjastoa voi pyytää lähettämään laskun.
Maksuja voi olla kortilla 10 euroa, ennen kuin menettää lainausoikeuden.
