Tuulet muodostuvat, kun eri seuduilla vallitseva erilainen lämpötila saa aikaan eroja myös ilmanpaineessa, jolloin ilma alkaa virrata korkeamman paineen alueelta matalamman alueelle päin. Jos paine on alueella vakio, siellä on myös tyyntä. Näin voi olla korkeallakin ilmassa, ei ainoastaan lähellä maan- tai merenpintaa. Tuuli myös ylläpitää olemassa olevia paine-eroja. Mitä suuremmat paine-erot, sitä suurempi paine-erovoima ja kovempi tuuli.
Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä. Se ulottuu noin kymmenen kilometrin korkeuteen. Troposfäärin yläosassa on liikkuvia putkimaisia voimakkaan tuulen vyöhykkeitä, suihkuvirtauksia. Tuulen nopeus on suihkuvirtauksessa kymmeniä metrejä sekunnissa, jopa...
Runo voisi olla Oiva Paloheimon Lapsuuden piha. Runossa mies palaa sattumalta kaupunkiin, jossa on syntynyt, ja lähtee katsomaan lapsuusaikansa taloa ja pihaa. Hän kiertää ihmetellen pihaa, ja kun häneltä kysytään, mitä hän etsii, hän kertoo etsivänsä pientä poikaa. Hänelle kerrotaan, että hän on erehtynyt, eikä hän paljasta oikeaa asiaansa.
Runo on ilmestynyt kokoelmassa Vaeltava laulaja, joka ilmestyi vuonna 1935. Tämä kokoelma löytyy myös Paloheimon teoksesta Runot. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Soiva%20paloheimo%20vaeltava…
Ahon teksti kyllä vahvasti johdattelee tulkitsemaan Matin lukutaidottomaksi. Matti tarvitsisi silmälasit, mutta ei ole sellaisia hankkinut, "kun ei ole löytänyt käypiä". Todellisin syy lienee kuitenkin hänen heikko lukutaitonsa, jonka hän kömpelösti yrittää verhota huononäköisyydeksi. Rovasti kuitenkin tietää, että "Matti oli huonolukuinen, hyvin huonolukuinen".
Moderni lukutaitoisuus, taito lukea ja kirjoittaa, oli 1800-luvun maalaisväestön keskuudessa hyvin harvinaista. Enemmistö ns. säätyläislukutaidon osaajistamme oli ruotsinkielisiä. Rahvaan eli sääty-yhteiskunnan alaluokkaisen väen "lukutaidoksi" riitti toisto- ja ulkoluku eli kirkollinen lukutaito. Henkilö saatettiin merkitä rippikirjoissa sisälukutaitoiseksi, vaikka...
Ilkka Remes ei ole halunnut antaa kovinkaan paljon haastatteluja tai kertoa elämästään. Hän myös kirjoittaa nimimerkillä. Perustietoja kirjailijasta löydät kuitenkin Kirjasammosta. Lisäksi löytyy joitain haastatteluja. Voit tutustua niihin alla olevista linkeistä. Kirjasampo: Ilkka Remes https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244MTV Uutiset: Julkisuutta kartteleva Ilkka Remes avaa harvinaisessa haastattelussa uutuuskirjansa syntyä: Natsi-Saksa on voittanut sodan ja Suomi on ekofasismin mallimaa – "Muistan elävästi ensimmäisen kerran, jolloin tarinan ydin tuli mieleeni" https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/julkisuutta-kartteleva-ilkka-remes-avaa-harvinaisessa-haastattelussa-uutuuskirjansa-syntya-natsi-saksa-on-...
Vartija saa pysäyttää asiakkaan, jos epäilee näpistystä. Väkivaltaa hän ei saa käyttää. Vartija voi ohjata asiakkaan kassalle maksamaan ja pyytää asiakasta poistumaan myymälästä tämän jälkeen. Vartijan on perusteltua ottaa henkilö kiinni vasta teon täyttymisen jälkeen, joten hän voi odottaa, maksaako asiakas tuotteen vai ei.Jos sinulla on pakottava tarve avata tuote kaupassa (esim. kyseessä hätätilanne kuten sairaus, lapsen nälkä) kerro asiasta heti henkilökunnalle ja maksa tuote kassalla. Jos vartija pysäyttää sinut, älä vastustele. Rauhallinen käytös edistää tilanteen pysymistä hallinnassa. Vaikka joissain tilanteissa tuotteen avaaminen voi olla ymmärrettävää, olutpullon avaamista kaupassa ei todennäköisesti pidetä sallittuna, koska...
HelMet-kirjastojen e-kirjoja on mahdollista lainata ulkomailta, mutta kirjastokortti täytyy hankkia fyysisesti Suomesta. Ensimmäisen kirjastokortin hankkimisen yhteydessä täytyy myös ilmoittaa Suomessa sijaitseva osoitteensa. Myöhemmin osoite on mahdollista vaihtaa ulkomaille. Kirjastokortin voi hankkia mistä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteestä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit_ja_helmet/Digihelmet/Ekirjan_lainaami… löytyy ohjeita HelMet-kirjastojen e-kirjojen lainaamiseen.
Henkilö taiteilijanimen Ikson taustalla on Christian Eriksson. Hän on kotoisin Sandvikenista.
Lähteet:
Artikkeli Arbetarbladet-lehdessä (2018)
Tietoja Ikson Music -yrityksestä
Kirjastosta löytyy Suomen Numismaatikkoliitto ry:n julkaisema Suomen kolikot ja setelit : Luettelo arviohintoineen. Kirkkonummen kirjastossa on 2013 ilmestynyt 12. painos. Uudempia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Numismatiikkaliitton, www.numismaatikko.fi, taikka Suomen Numismaattinen Yhdistys ry:hyn, www.snynumis.fi, joissa löytyy tämän alan asiantuntijoita. Verkkokaupassa, www.kerailyraha.fi, löytyy vuoden 1938 20 markan kolikko hintaan 2,98 €.
Tein kuvalla Google kuvahaun ,mutta en saanut varmaa tulosta. Saisitko toukasta tarkemman kuvan? Kokeile sen jälkeen tehdä kuvahaku. Ohjeet löydät täältä: Kuvalla hakeminen Googlesta - Tietokone - Verkkohaku Ohjeet Nyt keväällä varsinkin vanhossa taloissa ryömii esiin kaikenlaista, eikä toukka välttämättä ole huolestuttava tuholainen, mutta voi toki ollakin.
Kuvailemasi kaltaista Java-kehitysympäristöä ei vaikuta olevan olemassa. Lukuisat webhotellit tarjoavat kyllä Javaa tukevia palvelinympäristöjä, joissa voidaan ajaa Javaa käyttävä sovelluksia.
Krinnu eli krinti on murresana, jota käytetään ainakin Keski-Pohjanmaalla, Länsipohjassa ja eteläisessä Varsinais-Suomessa. Se tarkoittaa, niin kuin olit kuullutkin, porttia ja veräjää, sekä myöskin portin salpaa ja veräjäntolppien yläpäitä yhdistävää suoraa tai kaarevaa puuta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: kahdeksas osa, 2008)
Hei!
Etsimäsi kappale on Blonde Redheadin For the damage Coda. Se löytyy esimerkiksi tältä levyltä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2369935
Kyseessä on Valto Laitisen säveltämä kappale Sydämeni on yksinäinen saari. Suomenkieliset sanat ovat Sauvo Puhtilan käsialaa.
Valitettavasti sanoja ei ole yhdessäkään nuottijulkaisussa, johon kappaleen nuotti sisältyy.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tällainen tapa tosiaan oli olemassa. Suurten kansainvälisten muotitalojen salonkimuotinäytöksistä kerrotaan esimerkiksi Hopeapeilissä 1.2.1939 (s. 26) sekä Eevassa 1.5.1939 (s. 33).
Suomessa tällaiset näytökset olivat ilmeisesti paljon harvinaisempia. Salonkimuotinäytökset ja mainitaan ohimennen teoksissa Madame: Sanelma Vuorre (Tuominen, Pirjo 1991) ja Tabe (Slioor, Tabe 1997), lisätietoja niistä ei kuitenkaan löytynyt.
Nimitietoja voit katsoa DVV:n nimipalvelusta: Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi) Sieltä voit nähdä esimerkiksi 2020-2024 suosituimmat etunimet. Sen lisäksi laajoja suomalaisten nimitietoja voit katsoa Avoindata-sivuston DVV:n koostamista tilastoista: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot - Tietoaineisto avoindata.fi Excel-taulukon lataamalla näkee kattavat listaukset nimistä.
Charles Davenportin säveltämäksi ja Sammy Cahnin sanoittamaksi mainitun alkuperäiskappaleen nimen kirjoitusasu vaihtelee jonkin verran lähteestä ja esittäjästä riippuen; tavallisin muoto on Mama don't allow. Siitä on olemassa lukuisia levytyksiä, yksi varhaisimmista on The Ink Spots -yhtyeen tulkinta vuodelta 1934.The Ink Spots - Mama Dont Allow - YouTubeDavenportin ja Cahnin tekijyys on myös kyseenalaistettu. Englanninkielisellä Muppet Wiki -verkkosivustolla on varsin perusteelinen selvitys kappaleen vaiheista ja sen vähintäänkin kiistanalaisesta historiasta.Talk:Mama Don't Allow | Muppet Wiki | FandomJussi Raittinen levytti kappaleen suomeksi DDT Jazzbandin kanssa.Jussi Raittinen Ja DDT Jazzband – Muori Ei Siedä Musaa Tuvassaan / Kun...
Suomen kirjastoseuran verkkosivuilla on kattavasti esitelty kirjastoammattilaisten mahdollisuuksia työskennellä kansainvälisesti (suomenkirjastoseura.fi : etusivu > suomen kirjastoseura > kansainvälinen toiminta). Sivustolla on esitelty erilaisia kansainvälisiä hankkeita ja apurahakanavia, joiden lisäksi myös erilaiset vaihdot ovat mahdollisia (esim. Erasmus ja CIMO). Lisäksi kansainvälinen kirjastojärjestö IFLA ylläpitää sähköpostilistaa, joka keskittyy kirjastoalan työpaikkoihin ulkomailla. Kirjastoalan kansainvälisiä töitä voi etsiä myös INALJ:n verkkosivuilta, jotka tarjoavat työpaikkailmoitusten lisäksi myös muuta hyödyllistä tietoa esimerkiksi verkostoitumisesta. Myös erilaiset kirjastoalan kansainväliset kirjastojärjestöt ovat...
Hei,
Väyläviraston sivuilla on tästä aika kattava selvitys Entistä ehompi Joensuun kehätie, jossa käydään tien kehitystä läpi. Tässä suora linkki tuohon julkaisuun.
https://vayla.fi/documents/25230764/0/Joensuun+keh%c3%a4tie+dokumentti+…
