Kouvolan kävelykadun Sadeseinät-teoksen ovat suunnitelleet Juha Salmenperä ja Johanna Rope. Valmistuksen ja asennuksen on tehnyt Peipohjan kiviveistämö. Manskin avajaiset pidettiin toukokuussa 1998 ja teos valmistui avajaisiin.Teoksen asemointiin on tehty muutoksia 2016. Kirjassa Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä (2016, s. 146 - 149) on kerrottu teoksen saamasta vastaanotosta, mutta ei tekijöiden aatteita teoksestaan. Lähteet: Luettelo Kouvolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä – Wikipediaja linkki Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä -kirjan saatavuustietoihin Kyyti-Finnassa: https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.552851?sid=5094058972
Herttoniemen kirjasto ja nuorisotalo sekä Herttoniemenrannan nuorisotalo ovat saamassa uudet tilat Herttoniemen metroaseman läheisyyteen valmistuvasta lähipalvelukeskus Hertsistä. Uusiin tiloihin siirrytään niiden valmistuttua, arviolta syksyllä 2019. Siihen asti kirjasto toimii nykyisissä tiloissaan.
Lähteet:
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-009664/ryja-2017-1/
http://kettutie.munstadi.fi/2017/02/24/tiedote-nuta-kirjasto-saavat-uud…
Raivaajat (ruots. Nybyggarna) on Jan Troellin vuonna 1972 ohjaama elokuva. Vilhelm Mobergin teoksiin perustuva, siirtolaistarinaan keskittyvä elokuva on jatko-osa vuonna 1971 ensi-iltansa saaneelle Maastamuuttajat-elokuvalle. Raivaajat on videotallenteena lainattavissa kaukolainana paikallisen kirjaston kautta Salon kirjaston kautta.
Lähde:
Hämeen Sanomat 13.02.2014 https://www.hameensanomat.fi/uutiset/tanaan-elokuvakerhon-kevat-jatkuu-…
Finna https://finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str…
Kyseessä ovat yhdysvaltalaisen Harry Kemelmanin (1908 - 1996) teokset Perjantaina rabbi nukkui myöhään (1965), Lauantaina rabbi kärsi nälkää (1967), Rabbi lähti Israeliin (1973) ja Rabbi näki punaista (1975).
Voit lukea lisää Harry Kemelmanin teoksesista Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175995117613
Teokset löytyvät oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Sinun täytyy kirjautua Vaskissa https://vaski.finna.fi/ omalla kirjastokortillasi ja PIN-koodilla oikeasta yläkulmasta. Sen jälkeen voit valita valikosta Omat tiedot, jolloin tulet Kirjastokortin asetukset -sivulle, jolta löytyy Tallenna lainaushistoria. Lainahistoria näkyy vain siltä ajalta, kun tallennus on aktiivinen eli saat lainahistoriaan tallennuksen jälkeen tulevat lainat.
Persoonapronominin genetiivin jälkeen tulee yleensä possessiivisuffiksi, joten lause "Hänen yrittäessään tehdä ostoksia..." on oikein.
Lähde: Peda.net: Tehdessä-rakenne
Kannattaa tutustua myös Kotimaisten kielten keskuksen "Lauseenvastikkeet: tehdessä-, tehtyä-rakenne" -ohjeistukseen.
Jäniksen kokemaan ihmisen pelkoon vaikuttaa sen luontainen käyttäytyminen ja geenit – ihminen on jänikselle peto, jota pelätään ja jolta suojaudutaan. Luonnossa elävien eläinten käytöstä ohjailevat ne perustarpeet, jotka palvelevat niiden selviytymistä (ruuansaanti, poikasten suojeleminen, lepopaikan löytäminen). Lisäksi käytökseen vaikuttavat opitut asiat, tunteet, sekä yksilöllinen käyttäytyminen.
Myös linnut pelkäävät petoja ja suojautuvat niiltä. En löytänyt lähdettä siihen, että linnut olisivat erityisesti oppineet olemaan pelkäämättä ihmisiä, enemmänkin että perustarpeiden täyttäminen menee pelon edelle tai että ne ovat oppineet erilaisia keinoja löytää ruokaa. Arkielämässä tästä on paljon esimerkkejä mm....
Antigeeni on mikä tahansa molekyyli, joka aiheuttaa elimistössä immuunivasteen. Se on usein proteiini, joita esiintyy virusten tai bakteerien pintarakenteissa. Niiden läsnäolo saa immuniteettijärjestelmän tuottamaan vasta-aineita.
Useissa rokotteissa on antigeenejä eli heikennettyjä taudinaiheuttajia tai niiden tautia aiheuttamattomia osia. Immuunijärjestelmä tunnistaa ne vieraaksi ja immuunisolut aktivoituvat. Elimistöön muodostuu vasta-aineita, ja jatkossa immuunijärjestelmä muistaa antigeenin. Kohdatessaan sen uudelleen järjestelmä valmistaa nopeasti oikeita vasta-aineita ja aktivoi oikeat immuunisolut.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antigeeni
https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/24067-antigen
https://...
Kyseessä on varmaan Bertin päiväkirja-sarja (Jacobsson, Olsson, joka sopisi ehkä paremmin vähän vanhemmalle pojalle. Sarja on myös aika vanha, eikä sitä välttämättä ole enää saatavilla kaikissa kirjastoissa.
Tässä olisi muita sarjoja, jotka sopisivat 10-vuotiaalle:
Parvela, Timo: Kepler62 (scifi)
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani (jännitys)
Hulkko, Johanna: Geoetsivät (jännitys)
Larry, H.I.: Zac Power (jännitys)
Kinney, Jeff: Neropatin päiväkirja (koululaishuumori)
Bastis, Stephan: Timi Möhläri (koululaishuumori)
Numerot liittyvät kirjojen luokitukseen. Kaikki kirjat on luokiteltu kuuluvaksi johonkin tiettyyn ryhmään, esimerkiksi juuri jännitys-kirjoihin. Samaan ryhmään kuuluvat kirjat löytyvät kirjastossa aina samasta paikasta.
Kun kysäiset joltain kirjaston työntekijältä missä päin jännityskirjat ovat, niin jatkossa löydät kaikki 1.4 JÄNNITYS -luokkaan merkityt kirjat siitä samasta hyllystä.
Luokkanumero 1.4 tarkoittaa muuten kirjan kuuluvan kertomakirjallisuuteen, 1.2 runoihin ja 1.3 näytelmiin. Kirjan luokan loppuun voidaan lisätä vielä noita huomaamiasi selvennyksiä, esim. 1.2 NUORET tai 1.4 HEVOSET.
Myös tietokirjoja luokitellaan. Tietokirjaluokissa on ensin kolme numeroa ja niiden perässä usein piste ja lisänumeroita, esim. 798 tai 625.109...
Täytyy sanoa, että tämä kysymys on melkoisen vaikea.
Kannattaa seuraavalla kerralla udella, mitä kaveri kommentillaan tarkoitti.
Maallikon silmin jäähallit näyttävät kovin samanlaisilta niin Venäjällä
https://www.google.fi/search?rlz=1C1GCEA_enFI788FI788&biw=1920&bih=949&tbm=isch&sa=1&ei=XXr1W_jmN4avswHUgAw&q=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&oq=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&gs_l=img.3...11495.54383..55184...0.0..0.88.88.1......3....1j2..gws-wiz-img.....0.wF7ZkadsMRA
kuin muualla maailmassakin
https://www...
Kasetti on nimeltään Samuli Satusen unipiilo, tekijä Kauko Muje. Hänen vaimonsa Vuokko Muje on wikipedian mukaan sanoittanut hänen laulujaan, ehkäpä siis tämänkin. Emme löydä kasetille kappalelistausta. Laulu on kasetin ensimmäinen.
Äänite on varsin vanha (1973) ja sitä ei näytä olevan saatavana lainaksi kirjastojen kautta.
Äänitteen tiedot Fonossa:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=unipiilo&ID=cc5d2c18-d48f-4c87-8d31-40673b6e832b
Lääkärintarkastusohje 1943 antaa näille koodeille seuraavat merkitykset:
A II luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat toisen luokan asemiehet.
80: Hartian ja yläraajan viat, vammat ja sairaudet.
Esimerkkinä A II -luokituksen aiheuttamasta vammasta:
Vähäinen syntymävika, joka ei estä aseiden keyttöä eikä varusteiden kantamista (kuten 1-2 sormen tai sormijäsenen puutos, 2-3 sormen yhteenkasvettuminen ilman toiminnanhäiriötä, polydactylia).
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Tämä voisi olla Sofia Lundbergin Kuin höyhen tuulessa. Siinä kaksi naapurintyttöä ovat kuin sisarukset huolimatta perheiden aineellisista eroista. Lilly on köyhän yhdeksänlapsisen perheen keskimmäisiä, jonka äiti kuolee synnytykseen. Viola perhe on varakkaampi ja heillä on rahaa laittaa Viola oppikouluun. Tyttöjen keskinäinen, salainen päivä on Lillyn äidin kuolinpäivä, 12.8. Heillä on silloin tapana kerätä ruusunpunaisia kiviä rannalta.
Tyttöjen elämä erkaantuu jo murrosiässä, vaikka yritystä yhteydenpitoon onkin. Lillystä tulee laulaja, varsin kuuluisa, ja hän muuttaa Pariisiin. Viola avioituu Gunnarin kanssa ja jatkaa ravintolassa. Vaikka Lilly esiintyy Ruotsissakin, hän ei ota yhteyttä ystäväänsä.
Viisikymmentä vuotta...
Adressi kirjoitetaan suomen kielessä yhdellä d:llä.
Kielitoimiston sanakirjasta voi helposti tarkistaa useiden vierasperäistenkin sanojen oikeinkirjoituksen sekä niiden tarkoituksen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Yle Areenassa ja kuunnelman CD-julkaisuissa kerrotaan äänisuunnittelusta ja tehosteista vastaavien nimet, mutta säveltäjätietoja tai ylipäänsä tietoa kuunnelmassa käytetystä musiikista ei ole mainintaa. Sarjan tunnusmusiikkina on Eagles-yhtyeen kappale Journey of the Sorcerer vuodelta 1975. Tätä kappaletta on käytetty tunnusmusiikkina myös alkuperäisessä BBC:n Hitchhiker's Guide to the Galaxy -kuunnelmassa (1978).Vaikuttaa siltä, että ainakaan kotimaisessa Radioteatterin versiossa ei ole ollenkaan siihen sävellettyä musiikkia. Tunnusmusiikin lisäksi muutakin musiikkia silti kuullaan, esimerkiksi ensimmäisessä jaksossa on käytetty ainakin CCR-yhtyeen ja Richard Wagnerin musiikkia.
Runo on julkaistu englanniksi Josef Timarin valokuvateoksessa Whispering Birches, joka sisältää Emily Jeremiahin ja Fleur Jeremiahin käännöksiä eri runoilijoiden tuotannosta.
Kirja kuuluu Pasilan kirjaston kokoelmiin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2181963
Kysyin asiaa Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sieltä vastattiin, että uskonnollisia yhteisöjä ei Työnvälitystilaston tiedoista pysty tarkasti erottelemaan. Liitän vastaukseeni ministeriöstä saamani tilastot pdf-muodossa. Asiaa voi tarkemmin kysellä ministeriöstä tai TE-toimistoista.
