Suomennoksia ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta https://finna.fi
Myöskään englanniksi ei löydy kirjoja Larisa Vitaljevna Aleksandrovskajalta. Ohessa hänen haastattelunsa Primpress -lehteen venäjäksi. Haastattelussa näkyy kuvia hänen venäjänkielisistä teoksistaan http://primpress.ru/article/6126
Tilastotietoa tiettyjen teosten myynnistä keräävät Suomen Kustannusyhdistys ja Kirjakauppaliitto. Kumpikaan tilastojen kokoajista ei esitä dataansa niin, että samaan tilastoon olisi yhdistetty pokkareita ja sekä kotimaista että käännettyä kaunokirjallisuutta. Tilastojen kerääjille on hyödyllisempää saada selville esimerkiksi pokkareiden ja sähkökirjojen myydyimmät teokset kuin tietyn teoksen kokonaismyyntimäärä, eikä tällaista kokoavaa tilastoa tiettyjen teosten kokonaismyyntimääristä ole Suomen Kustannusyhdistyksen mukaan saatavilla.
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee -tilasto ei pidä lainkaan sisällään kirjojen myyntimääriä, mutta tilastosta voi seurata kirjan kuukausittaista sijoittumista myydyimmän kymmenikön joukossa. Suomen...
Kiitos kysymyksestäsi. Koska se käsitteli Helsingin kirjastoverkon tulevaisuutta, kysyin asiaa Helsingin kirjastopalveluiden johtajalta Katri Vänttiseltä. Hän vastasi näin:
Helsingin kaupunginkirjaston palveluverkossa on tavoitteena, että kirjastot sijaitsevat mahdollisimman lähellä asukkaita ja että jokainen pääsisi kirjastoon 15 minuutissa julkisella liikenteellä tai kävellen. Kaupungin kirjastoverkko on kehittynyt yli 160 vuoden aikana, ja kattaa kaupunginosat kohtalaisen tasapainoisesti. Kantakaupungin kirjastoverkko on kaikkein tihein.
Kaupungin vastuulliseen toimintaan kuuluu tarkka harkinta omien kiinteistöjen ylläpitoon tai ulkopuolelta vuokrattujen tilojen vuokrasopimuksiin liittyen. Punavuoren kirjaston viimeisin sijainti oli...
Kun asut Helsingissä tai sen sen lähellä, voit mennä lukemaan lehteä Kansalliskirjaston Fennica-lukusaliin. Lehdet täytyy tilata etukäteen ja tilausta varten tarvitse kirjastokortin. Kirjastokortin saat Kansalliskirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi, kun haet kirjastokorttia. Samalla voit pyytää apua varauksen tekoon.Lähteet:Kansalliskirjasto kirjastokorttiFinna-tiedot lehdestä:https://finna.fi/Record/fikka.3515377?sid=4877440566
Voisi ehkä ajatella, että suomalaiselle parhaat mahdollisuudet päästä astronautiksi ja avaruuteen tarjoutuisivat Euroopan avaruusjärjestön ESA:n (European Space Agency) kautta. Suomesta tuli järjestön liitännäisjäsen vuonna 1987 ja täysjäsen vuonna 1995.
ESA:n ensimmäiset astronautit valittiin vuonna 1978 lentämään avaruussukkulalla ESA:n ja NASA:n yhteisessä Spacelab-hankkeessa. Heistä ensimmäisenä matkaan pääsi saksalainen Ulf Merbold vuonna 1983. Seuraavan kerran ESA valitsi uusia astronautteja vuonna 1992. Vuoden kestäneen prosessin päätteeksi yli 22 000 hakemuksesta seulottiin ensin 5 500 ja näistä lopulta valittiin viisi henkilöä, joista yksi oli ruotsalainen Christer Fuglesang. Kaikki valitut - belgialaista Marianne Mercheziä...
Tsunamin suomalaisuhreja ja heidän auttamistaan käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Pertti Kuoppala; Aren pieni pikkurilli (Seibio 2007)
Leena Keskiaho, Katastrofista uuteen alkuun (Viestintätoimisto Mageena, 2006)
Marika Kataja, Tuhon aalto : suomalaisia Thaimaan tsunamialueella (Tammi 2005)
Näistä ensin mainittu keskittyy nimen omaan lapsiuhreihin.
Lisäksi tsunamista ja lapsista on kirjoittanut Marja-Leena Tiainen teoksessaan Khao Lakin sydämet (Tammi 2013), joka on fiktiivinen nuortenromaani.
Bridge Over Troubled Water alkaa pienimuotoisena, kasvaa hieman toisessa säkeistössä ja huipentuu voimaperäiseen kolmanteen säkeistöön. Larry Knechtelin piano-osuus ja Art Garfunkelin soololaulu ovat kappaleen ydin. Niiden jälkeen mukaan liittyy soittimia järjestyksessä vibrafoni, rummut, jousiorkesteri ja bassokitara. Paul Simon laulaa stemmaa kolmannessa säkeistössä.
Äänityksiä tehtiin pala palalta studiotekniikkaa taiten hyödyntäen. Kaikua lisättiin runsaasti, mikä saa kaiken kuulostamaan tavallista suuremmalta. Lopussa on ukkosta tai tykinlaukauksia muistuttavia pitkäsointisia rummuniskuja. Niiden toteutuksesta on erilaisia selityksiä. Loudersound-sivuston artikkelissa rumpali Hal Blaine kertoo lyöneensä virvelirumpua autonsa...
Kirja voisi olla Päivi Tapolan Äitini puutarhassa : polkuja naiskirjallisuuteen (Kääntöpiiri, 2002). Sivuilla 227–229 on Françoise Saganin Tervetuloa, ikävä -romaania käsittelevä kirjoitus. Tapolan lisäksi kirjaa ovat olleet toteuttamassa Sara Heinämaa (jälkisanat) ja Terhi Hannula (kirjallisuusluettelo).
Lainaussäännöt ja niiden mukaiset lainattavien kirjojen enimmäismäärät ovat olleet kuntakohtaisia, joten yksiselitteistä ja kaikki kirjastot kattavaa vastausta kysymykseen on mahdotonta antaa. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa lainattavien kirjojen määrän rajoittaminen päättyi vuonna 1951.Yhdelle henkilölle kerrallaan lainattavien kirjojen määrä on luonnollisesti ollut suuresti riippuvainen kirjaston kirjakokoelman koosta. Kun Tampereella vuonna 1921 otettiin käyttöön kaksi lainauskorttia (toinen oikeutti saamaan kirjoja lainausosaston koko kirjavarastosta, toisella voitiin lainata vain tietokirjallisuutta), sai kummallakin lainata yhden kirjan. Vuodesta 1936 voitiin tietokirjallisuuskortilla lainata kerrallaan rajoittamaton määrä...
Kappale Get me to the church on time Frederick Loewen musikaalista My fair lady on Sauvo Puhtilan suomennoksessa nimeltään Vie häihin minut tismalleen.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4876427?sid=4238702796
Reino Helismaa on suomentanut laulun nimeksi Mulle aamu häitä tietää.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4667241?sid=4238702796
Hei
Kysyt J:llä alkavan kartanon elämästä kertovaa kirjailijaa, mutta olisiko kyse sittenkin Hovimäen kartanosta?
Hovimäestä on kirjoittanut tällainen kirjailijaporukka: Anna-Lisa ja Carl Mesterton, Kirsti Manninen, Jussi-Pekka Aukia.
Jos tämä on vastaus kysymykseesi, niin teosten saatavuuden löydät Helmet kirjastojen sivuilta https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Tiedonhaku tai Kirjastot.fi:n monihausta.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
(lisätty 9.7.21) Kyseessä voi myös olla Tarja Jussilan Torpparin tytär Anjalan Junkkarilta ja sen jatko-osa Paluu Junkkarille.
Mikäli tämä on hakemasi, voit tarkistaa saatavuuden kirjastosi verkkosivuilta.
Sinuhe egyptiläisen pariksi voisi sopia toinen historiallinen romaani, jossa tutkaillaan politiikkaa, uskontoa tai ihmisyyttä. Mahdollisia vastinpareja voisivat olla esimerkiksi seuraavat teokset:
Orhan Pamuk: Valkoinen linna
Virginia Woolf: Orlando
Umberto Eco: Ruusun nimi
Robert Graves: Minä, Claudius (tästä Waltarin on sanottu ottaneen vaikutteita Sinuhe egyptiläiseen)
Henryk Sienkiewicz: Quo vadis - kertomus Neron ajoilta
Jaan Kross: Keisarin hullu
Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivulta selviää, että ei saa. Paperisten koesuoritusten säilytysaika on päättynyt eikä niistä ole enää mahdollista tilata kopioita.Lähde:Todistusten ja koesuoritusten tilaaminen | Ylioppilastutkintolautakunta
Woody Woodpecker eli Nakke Nakuttaja -animaatioissa on jakso, jossa pingviini Ville Viluinen (Chilly Willy) päätyy Mount Everestin rinteille. Ehkä kyse ei ole tästä lyhyestä animaatiosta? Kokonaista animaatioelokuvaa ei näillä johtolangoilla löytynyt.
https://www.youtube.com/watch?v=o6R5r-Jj38g&ab_channel=WoodyWoodpecker
Ennen kloorin ja kloorikalkin käyttöönottoa kankaat valkaistiin keittämällä niitä tuhkalipeässä ja sen jälkeen levittämällä ne auringonvaloon hangelle tai niitylle. Tätä toistettiin niin kauan, että saatiin haluttu tulos. Tällä tavalla valkaisu vei useita kuukausia kevättalven ja kesän aikana.
1800-luvulla keksittiin kloorin ja kloorikalkin käyttö valkaisussa. Tämä lyhensi siihen tarvittavaa aikaa huomattavasti ja teki sen riippumattomaksi vuodenajoista. Ketovalkaisua kuitenkin jatkettiin yhdessä kloorivalkaisun kanssa pitkään.
Runsaan vuosisadan ajan kloorikalkin käyttöön ottamisen jälkeen kankaita valkaistiin seuraavasti: 1) kalkkikeitto 5 tuntia, 2) pesu ja hapotus, 3) sooda–lipeäkeitto 5 tuntia, 4) levitys kedolle 5–7 päiväksi, 5)...
Kyseessä on Ingrid Ranckenin laulu Puutarhatyössä (Trädgårdsarbete). Laulu sisältyy nuottijulkaisuun Lauluja ja leikkejä lapsille. III (1939). Nuotti löytyy joistakin Suomen kirjastoista, esimerkiksi Varastokirjastosta, josta voitte tilata sen kaukolainaan omaan kirjastoonne.
Kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Finna.fi https://finna.fi/
Intiaanilaulu-kappaleen nuotit löytyvät vuonna 2003 julkaistusta Laulutuuli-nuottikirjasta. Myös vuosina 1992 ja 2011 on julkaistu Laulutuuli-nimiset nuottikirjat, mutta näistä julkaisuista ei löydy Intiaanilaulua.
Kai Kailan (1963) suomentamana kysymyksen Wilde-sitaatti kuuluu seuraavasti: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Huultesi kaaret kirjoittavat historian uudelleen." Jaana Kapari-Jatta (2009) on tulkinnut kohdan jokseenkin samoin: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Sinun huultesi kaaret kirjoittavat historian uusiksi." Helmi Setälän (1906) ja Aarne Nopsasen (1947) suomennoksia ei valitettavasti ole käytettävissäni.
Asiaa on kysytty pari vuotta sitten Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelusta ja vastaukseksi annettiin:
Vanhanmallisen pahvisen ajokortin taisi monikin aikoinaan laminoida parantaakseen sen kestävyyttä. Ilmeisesti laminoitu kortti on tavallisesti hyväksytty käytössä.
Kysyimme asiasta Liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta ja saimme seuraavan vastauksen: "Asiaa tulee tiedustella poliisilta, jonka tieliikenteenvalvonta päättää viime kädessä minkälaisen ajokortin liikenteessä hyväksyy. Ajokortin muussa käyttötarkoituksessa, esimerkiksi henkilöllisyyden todistamisessa laminoinnilla tuskin on mitään vaikutusta, mutta tästäkin päättää aina kortin hyväksyvä taho erikseen."
Lähteitä ja lisätietoja:
https://www.laki24.fi/aihe/56777/...
