Hei ja kiitos kysymyksestä.
Tässä muutama ehdotus luettavaksi aiheesta.
Kuusi Janne: Silmästä silmään
Hast Mauri: Kymmenen virran maa
Anneli Kanto: Veriruusut ja Lahtari
Asko Jaakonaho: Onnemme tiellä
Aki Ollikainen: Nälkävuosi
Lampaansyöjien musiikki on pääasiassa Seppo "Paroni" Paakkunaisen elokuvaa varten säveltämää. Sanoituksista vastasi enimmäkseen Vexi Salmi. Tarkemmat tiedot musiikin tekijöistä löytää Elonet-verkkosivuilta. Etsimäsi kappale on varmaankin nimeltään Onnellinen saari. Esityksen laulavat Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki ja naiskuoro. Elokuvan musiikkia ei näyttäisi olevan saatavilla erillisenä äänitteenä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lampaansyöjät_(elokuva)
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101068
Nimi:
Jongen die niet meer praatte, De (virallinen nimi)
Poika joka lakkasi puhumasta (suomenkielinen nimi)
The Boy Who Stopped Talking (englanninkielinen nimi)
Tuotantoyhtio:
Bos Bros. Film-TV Productions
Televisioesitykset:
27.09.1997, YLE TV1
Tekijät:
Ben Sombogaart (ohjaus)
Kirjastojen kokoelmissa tätä elokuvaa ei ole. Se on esitetty televisiossa, Ylen TV1-kanavalla vuonna 1997. Ylelle voisi esittää toiveen sen uudelleen esittämisestä. Alla linkki Ylen palautesivulle:
https://palaute.yle.fi/
Kannattaa tarkistaan myös ns. yhteisöpalvelut
Ainakaan suomenkielisen kansainvälistä naistenpäivää käsittelevän artikkelin perusteella ruusujen antaminen ei ole mikään yhteinen perinne, vaan 1900-luvun alussa käynnistynyt toiminta on sisältänyt ja hyväksynyt kaikenlaiset kukkaset. Erityisesti Neuvostoliitossa ja sen liittolaismaissa ruusu on kuitenkin ollut ilmeisesti suosituin kukka ja todennäköisesti Venäjä on edelleen ruusujen jakajana huipulla ihan väestömääränsäkin takia. Siellä naistenpäivä on myös perinteisesti ollut vapaapäivä, toisin kuin esimerkiksi Suomessa.
Heikki Poroila
Voisiko etsimäsi kirja olla ...TEKIJÄ Wolde, Gunilla, kirjoittaja, taiteilijaTEOS Teemu rakentaa talon / Gunilla Wolde ; suomentanut Sirkka SalmiPAINOS 7. painos - 8. painos 1996. - 9. painos 2002. - 10. painos 2007Julkaisutiedot [Helsinki] : Tammi, 1989ULKOASU [24] sivua : kuvitettu ; 17 cm
Sukunimikysymyksissä on yleensä hyvä lähdeteos Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" (2000). Leru-nimestä siinä on vain viitaus, jossa kerrotaan sen verran, että Äärinen-nimi on tuttu mm. Akaassa ja Köyliössä. Siihen on vaihdettu mm. sukunimeä Leru Suistamolla 1931.
Karjalan kielen sanakirja (1983) tuntee sanan "leru" lehmän puhuttelusanana:
leru, leru lehmäzie, laru, laru lambahazie
Tietoa voi etsiä lisää allaolevista linkeistä:
1) Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi
2) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi
Väestörekisterikeskuksen linkistä voit tutkia sukunimesi yleisyyttä Suomessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Aksa merkitsee heprean kielessä tähkää. Nimi on tuttu myös Raamatusta, jossa Aksa on Kaalebin tytär. Nimeä esiintyy myös kirjoitusasussa Axa.
Lähde
Juri Nummelin & Elina Teerijoki: Eemu, Ukri ja Amelie : 200 kaunista ja harvinaista etunimeä (2008)
Termejä ’polyfonia’ ja ’kontrapunkti’ käytetään joskus lähes synonyymeinä. Polyfonia tarkoittaa moniäänistä sävellystyyliä, jossa jokainen ääni on itsenäinen. Termin ’kontrapunkti’ merkitys ja käyttötapa on vaihdellut. Kontrapunkti on äänenkuljetustapa ja -oppi. Se tarkoittaa erityisesti sääntöjä, joita on laadittu polyfonian luomiseksi.
Kuoroon! : Teuvon teoriatunti : Homofonia ja polyfonia:
http://vintti.yle.fi/ohjelmat.yle.fi/kuoroon/teuvon_teoriatunti/homofonia_polyfonia.html
Taideyliopiston digitaaliset oppimateriaalit : Musiikinteoria 2 : Kontrapunkti:
https://sites.uniarts.fi/web/musiikin-teoria-2/kontrapunkti
Murtomäki, Veijo: Ethos, teksti-ilmaisu ja kontrapunktioppi:
https://muhi.uniarts.fi/...
Useilla juomavalmistajilla on matalahiilihappoisia vesiä, joista osa on myös maustettu. Esimerkiksi Hartwallin Novelle ja Olvin Kevyt Olo -tuotesarjoissa on useita vaihtoehtoja hapotetuista ja maustetuista vesistä.
https://www.hartwall.fi/juomat/vedet/novelle/
https://www.olvi.fi/tuotteet/vedet/kevytolo
Aila Meriluodon Jälkeenpäin löytyy englanniksi tulkittuna After you -nimisenä Leo Vuosalon ja Steve Stonen kääntämästä antologiasta The stone god and other poems (Marathon Press, 1960). Leinosta en valitettavasti englanninkielistä käännöstä onnistunut löytämään.
Suomalaisten elämästä 1500-1600-luvuilla on kirjoitettu paljon. Joissakin keskiaikaan keskittyvissä teoksissa kerrotaan myös renessanssin ajasta, kuten Satu Hovin kirjassa Keskiajan puvut. Alle on listattu vielä lisää teoksia:
Aalto, Seppo: Kauppiaita ja laivanvarustajia: helsinkiläisten elämä Ruotsin aikana 1550-1809
Häggman et al: Suomalaisen arjen historia, osa 1. Savupirttien Suomi
Nissiaho, Aino (toim.): Ihmisen maisema: kirjoituksia yhteisön ja ympäristön muutoksista Lounais-Suomen rannikolla
Pylkkänen, Riitta: Renessanssin puku Suomessa 1550-1620
Pylkkänen, Riitta: Säätyläispuku Suomessa 1550-1620
Seppälä, Suvianna: Viljana, nahkoina, kapakalana. Talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa vuosina 1539-1609
Suolahti,...
Helmet-kirjastokorttia ei voi saada etänä, vaan pitää käydä jossain Helmet-kirjastossa paikan päällä virallisen kuvallisen henkilötodistuksen kanssa. Ainoa poikkeus asiasta on joustoasiakkuus, mutta silloinkin asiaa toisen puolesta hoitavan pitää käydä Helmet-kirjastossa paikan päällä. Tätä samaa asiaa kysytään täällä säännöllisesti, mutta vastaus on edelleen sama.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
https://www.kirjastot.fi/kysy/ymmartaakseni-helmet-e-kirjaston-aineistoja?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisiko-mahdollista-saada-tunnukset-helmet?language_content_entity=fi
Alice Tegnérin säveltämään ja sanoittamaan lastenlauluun ”Bä bä vita lamm” löysin kaksi suomenkielistä sanoitusta Saukin eli Sauvo Puhtilan ”Bää bää karitsa” -sanoituksen lisäksi. Saukin sanoitus alkaa: ”Bää bää karitsa tuotko villoja”. Säkeistöjä on neljä.”Mää mää lampaani” -sanoituksen tekijäksi on joissakin lähteissä merkitty Edit Polón, joissakin sanoittajaksi on merkitty trad. tai sanoittajaa ei mainita. Laulu alkaa: ”Mää mää lampaani anna villoja/villojas”. Edit Polón on merkitty sanoittajaksi myös Lapsikuoro Satulaulajien versiossa ”Mää mää lampaani”, joka alkaa: ”Mää mää lampaani onko villoja”. Jaakko Mäntyjärvi on käyttänyt tätä versiota sovituksessaan ”Kaksipa poikaa Kurikasta ja kaverit”. Näistä versioista löysin vain yhden...
Nummelan ponitalli kirjoja on ilmestynyt tähän mennessä 101 kappaletta. Tästä linkistä pääset katsomaan kaikki ilmestyneet sarjan kirjat.https://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
Vöyrin Koskenkylässä (ruotsiksi Koskeby) on alun perin ollut 12 taloa/sukua, joista yksi oli Kamis, suomeksi Kaminen. 17.12.1921 julkaistussa ruotsinkielisessä Wasa-Posten lehdessä on otsikolla ”Brev från Koskeby” jonkin verran lisätietoa näiden talojen perustamisesta. Linkki artikkeliin: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1515554?term=Koskeby&term=Kamis&page=3Nykyään Kamis näyttää olevan harvinainen sukunimi. Digi- ja väestötietoviraston mukaan sukunimeä käyttää vain 13 henkilöä.
Hänen sukunimensä lienee ollut Trier Mørch. Tällöin oikea aakkostus olisi Trier Mørch, Dea. Tällainen aakkostus löytyy ainakin Tanskan kirjastojen tietokannasta ja Finna-hakupalvelun Kansalliskirjastojen luetteloinneista.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei ammattikorkeakouluissa ole kirjastoalan YAMK-opintoja tarjolla. Turun amk on tainnut olla viime vuosina ainoa oppilaitos, jossa kyseisiä opintoja on voinut opiskella. Tilanne voi kuitenkin muuttua, joten kannattaa seurailla oppilaitosten sivuja.
Voit toki suorittaa esim. liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon mutta kirjastoalan työpaikoissa usein vaaditaan 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Ne voi suorittaa esim. Tampereen yliopistossa.
Tuulet muodostuvat, kun eri seuduilla vallitseva erilainen lämpötila saa aikaan eroja myös ilmanpaineessa, jolloin ilma alkaa virrata korkeamman paineen alueelta matalamman alueelle päin. Jos paine on alueella vakio, siellä on myös tyyntä. Näin voi olla korkeallakin ilmassa, ei ainoastaan lähellä maan- tai merenpintaa. Tuuli myös ylläpitää olemassa olevia paine-eroja. Mitä suuremmat paine-erot, sitä suurempi paine-erovoima ja kovempi tuuli.
Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä. Se ulottuu noin kymmenen kilometrin korkeuteen. Troposfäärin yläosassa on liikkuvia putkimaisia voimakkaan tuulen vyöhykkeitä, suihkuvirtauksia. Tuulen nopeus on suihkuvirtauksessa kymmeniä metrejä sekunnissa, jopa...
Laulu on ilmeisesti Pekka Masalinin esittämä "Jo-Ki-Po", jonka ovat säveltäneet Mai-Lis ja Lasse Könönen ja jonka on sanoittanut Mai-Lis Könönen. Se sisältyy C-kasetille "Jo-Ki-Po 1" (Minimusic MIC 41, 1980). En löytänyt äänitettä mistään kirjastosta, mutta se on Yle Arkiston äänitekokoelmassa (eli Ylen Äänilevystössä). Se ei ole lainattavissa, mutta sitä voi toivoa kuunneltavaksi jossain ohjelmassa, esim. Kadonneen levyn metsästäjissä (https://yle.fi/aihe/s/yle-radio-suomi/kadonneen-levyn-metsastajat-osall…).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
