Vastaus on yksiselitteisesti ei.
Perusteluna on se, että Suomessa voimassa oleva järjestyslaki kieltää teräaseiden hallussapidon yleisillä paikoilla. Kadut ja kaupunkialueet katsotaan sellaisiksi. (kts. erit. 10 §)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Miekan voi toki omistaa tai tuoda maahan, mutta yleisille paikoille sitä ei saa tuoda. Järjestyslain mukaan poikkeus tästä periaatteesta voi olla se, jos teräase on työtehtävän tai muun hyväksyttävän syyn tähden tarpeen. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla vaikkapa keskiaikajuhlat, jolle joku esiintyjä tuo miekan. Asia täytyy kuitenkin aina varmistaa poliisilta.
Kaasusumuttimien hallussapidosta säädetään puolestaan ampuma-aselaissa ja -asetuksessa.
https://www....
Verkosta löytyvien vahvistamattomien tietojen perusteella Nuutajärven maljakon nimi/numero on 4901 ja suunnitteluvuosi 1952, tekijää ei tunneta.https://kirppisrakkautta.blogspot.com/2021/10/kirppisloytoja-turusta.htmlAsian voisi tarkistaa tuoteluettelosta, mutta sellaista en onnistunut löytämään 1950-luvulta. Nuutajärven lasi kuuluu ilmeisesti nykyään Fiskars Oyj:lle, heiltä voisi tiedustella vanhoja tuoteluetteloita.
Kyseessä näyttäisi olevan von Heidenstamin runo ”Åkallan och löfte”. Koko runon sanat löytyvät esimerkiksi osoitteesta http://www.svensklyrik.se/poeter/verner-von-heidenstam/kallan-och-lofte.
Runoa ei ole luultavastikaan suomennettu. Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa ei ole siihen sopivaa suomennosta, osoitteessa https://finna.fi olevasta Viola-tietokannasta ei löydy runosta suomennettua versiota laulun muodossa, eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannastakaan osunut silmiin ruotsinnosta muistuttavaa Haidenstamin runosuomennosta.
Ei ole aivan mahdotonta, että runon suomennos olisi ilmestynyt jossakin pienjulkaisussa tai lehdessä, jota ei...
Voit hakea Yhdistyneistä Kansakunnista kertovia kirjoja pääkaupunkiseudunn aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi hakusanana kannattaa käyttää: Yhdistyneet Kansakunnat. Kirjastoissa on käytössä Aleksi-artikkelitietokanta, josta voit hakea lehtiartikkeilta suomalaisista lehdistä, EBSCO-lehtitietokannasta saat artikkeleita ulkomaisista lehdistä. Lehtiartikkeleiden hakuun voit kysyä apua kirjaston neuvonnasta.
Olet jo varmaan löytänyt Yhdistyneiden Kansakuntien kotisivun http://www.un.org/english/.
Sellaista asiaa kuin "maailman lämpötila" ei ole olemassa muuten kuin monista eri mittauspisteistä peräisen olevan informaation pohjalta laskettuina keskiarvoina eli keskilämpötiloina. Ne puolestaan ovat virtuaalisia eli näennäisiä siinä mielessä, että ne eivät kuvaa konkreettista lämpötilaa tietyssä paikassa tiettynä hetkenä vaan toimivat lähinnä lämpötilojen pitkän aikavälin muutosten (lämpenee - viilentyy) eräänä mittarina.
Keskiarvojakin on monia, koska mittauksia voidaan tehdä eri syvyyksissä maan sisällä, veden alla ja ilmassa. Myös vuorokauden aika sekä vuodenaika vaikuttavat suoraan mittaustuloksiin, joten yleensä "maailman keskilämpötila" täytyy määritellä, jotta tiedetään, mistä luku itse asiassa kertoo. Tavallisille...
Kysyttyjä teoksia tuskin löytyy yleisistä kirjastoista. Liitän vastaukseen PDF:nä tuon C28.
Tässä lisäksi URL-osoite, josta voi ladata noita kysyttyjä itse lisää http://m.wdfxw.net/doc74157868.htm
Lausahdus on Tove Janssonin novellista Åttiårsdag, joka sisältyy kokoelmaan Resa med lätt bagage (1987). Novellikokoelma on suomennettu nimellä Kevyt kantamus ja muita kertomuksia (suom. Oili Suominen, 1987) ja tämä novelli on siis nimeltään Kahdeksankymmenvuotispäivät.Etsimäsi lausahdus on aivan novellin lopusta ja Oili Suominen on suomentanut sen näin: "Ei tämä minun haluni ehkä ole niin kaksinen, mutta se on ainakin minun omani". (Alkukielellä: "Min lust är kanske inte så märkvärdig men den är i alla fall min".)
Seuraaviin julkaisuihin sisältyy metsäsanasto:
Metsäkirjani : metsänomistajan opas / Tuula Koskenniemi 2003, kahdeksan sivun sanasto
Metsäkirja : metsänomistajan käsikirja / / Simo Hannelius 1989, metsäsanasto s. 351-381
Lexicon forestale 1979 monikielinen, myös suomi-suomi
Tuoreempi teos metsänomistajalle:
Uuden metsänomistajan kirja / Satu Rantala (toim.) . Metsäkustannus 2018. 4. painos.
Metsäalan sanastoja www-sivuilla:
Finto, AFO Luonnonvara ja ympäristöontologia, http://finto.fi/afo/fi/
Metsänhoitoyhdistykset, http://www.mhy.fi/
Metsien terveyteen liittyvää sanastoa
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/info/term-s.htm
Alan terminologiaa käsitellään myös lainsäädännössä: Metsälaki -ja asetus löytyvät säädöstietopankki...
Toivo Lyy on suomentanut nämä Myllärin tarinan säkeet seuraavasti:
-- niin Absalon myös lempi minkä voi / ja painoi rouvan peräsilmään suukon - / niin Nicolaksen pyllyn poltti puukon / tulinen terä... Sellainen se juttu!
Ja Herran haltuun tämä seura tuttu!
Kappale on nimeltään "Rakasta mua juuri näin". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Laulu alkaa: "Rakasta mua juuri näin ole tänään sylissäin". Kertosäkeessä lauletaan: "Ja pidä hyvänä mua että jää se muisto joka tekee kipeää".
Laulun ovat levyttäneet Kai Tapani, Juhamatti, Ville Leinonen, T. T. Purontaka ja Jouko Seppänen.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Nimi Hesekiel - erilaisissa kirjoitusasuissaan - on alkuperältään hepreankielinen. Jehesk´el tarkoittaa 'Jumala antaa voiman, Jumala on väkevä'.
Suomen almanakassa Ezechiel/Hezechiel/Hezekiel/Hesekiel oli vuosina 1705-1928 (10.4.). Suomen ortodoksisessa kalenterissa Hesekielin päivä on 23.7.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kyse saattaa olla puustellista (talosta), joka on tuuliajolla.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen laatima Suomen murteiden sanakirja on verkossa vapaasti luettavissa. Sanakirja ei ole valmis, sanoja on M-sanaan asti.
Linkki sanakirjaan: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Linkki hulhava -sanaan : https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_41b2b36f6d8a7d3d2fd1d081ee2e0c5c&list_id=1&keyword=hulhava&word=hulhava
Luettelo eduskunnan puhemiehistä löytyy Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_puhemies
Aikavälillä 1960 - 1987 eduskunnan puhemiehinä olivat K.-A. Fagerholm, Rafael Paasio, Johannes Virolainen, V.-J. Sukselainen, Rafael Paasio, V.-J. Sukselainen uudestaan, Veikko Helle ja Ahti Pekkala.
Tietokirja hirviöistä on Erich Ballingerin Hirviötieto vuodelta 1993.
Siinä esitellään erilaisia hirviöitä aakkosjärjestyksessä ja I-kirjaimen kohdalla on ihmissyöjäjättiläinen ja kuvailemasi hurja kuva.
Valitettavasti toiseen kysymykseesi lasten kauhukirjasta en ole vielä löytänyt kirjaa.
Toistaiseksi Googlen sanahaulla (esim. "solar panel hanging over street" jne.) ei ole tullut vastaan tarkalleen kuvailemaasi kokeilua. Yleisesti aurinkopaneeleja on kiinnitetty talojen katoille ja seiniin sekä lyhytpylväisiin. Niitä on myös kävelykatujen pinnalla ja penkeissä. Saksassa on kokeiltu moottoritien ylle rakennettuja aurinkopaneeleita. Kaupunkikortteleissa kadun ylle sijoitettujen aurinkopaneelien ongelma saattaisi olla, että korkeat talot varjostavat katua, eikä auringon valo osu riittävästi paneeleihin. Yhdysvalloissa on testattu aurinkopaneeleja ajotien pinnassa, mutta melko huonoin tuloksin: tutkimus osoitti, että jos vain vähän yli viisi prosenttia aurinkopaneelista jää varjoon, alenee sen kyky...
Etsimäsi kirja voisi olla Irma Salon kirjoittama ja Riikka Tuomarin kuvittama lastenkirja Santeri ja hevonen (1990).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Santeri asuu vanhan apteekin yläkerrassa monien enojen ja tätien ja muiden sukulaistensa kanssa. On uuden vuoden aatto ja valetaan tinaa. Santeri ei halua sulattaa kaunista tinakenkää, vaan säästää sen ja toivoo sen avulla saavansa kerran oikean hevosen. Kun hän pääsee Enon kanssa museoon, hän näkee vanhan keinuhevosen. Keinuhevonenkaan ei saa Santeria mielestään vaan karkaa museosta Santerin kotiin öisin."
Kuvan kirjan kannesta löydät helposti googlettamalla kirjan nimellä.
Kirja näyttää olevan lainattavissa verkkokirjastoalueellasi.
https://helle....
Anja Snellmania pidetään yleisesti varsin meritoituneena kirjailijana. Ura alkoi jo 1980-luvun alussa, silloin nimellä Anja Kauranen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anja_Snellman
Kirjasampo mainitsee Snellmanin saamat neljä kirjallisuuspalkintoa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175909987784
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana hän on ollut vuonna 1993 (Anja Kauranen -nimellä). Usein hänet on myös mainittu palkintoehdokkaita spekuloitaessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Finlandia-palkinto
Snellmanin/Kaurasen kirjailijantyötä käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Miten kirjani ovat syntyneet. 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet / toimittanut Ritva Haavikko (WSOY, 2000)
Kotimaisia...
Taitavat "hookri" ja "kookri" olla pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Tekaistuilla cocktailien nimillä Simo saa vedettyä tarjoilijan huomion puoleensa siksi aikaa, kun Njurmi (Spede) kiinnittää köyden tämän jalkaan.Pähkähullu Suomi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
