Olikin haasteellinen kysymys...
Selkokirjat ovat tietysti hyviä, mutta niiden aiheet ovat usein joko liian aikavia tai liian lapsellisia.
Löysimme lastenkirjastonhoitajan kanssa muutaman uuden ja kivan, molemmille sukupuolille sopivan kirjan:
Marita Hauhia ja Anne Randen: Emman ja Eetun yllätyslöytö (kirja saatavissa myös Arabia-suomi version)
Maria turtschaninoff:Helsingin alla (fantasia)
Jaana Levola: Heppapoika
eemu Saarinen: Pallosankari Unski (voi olla tytöisäkin hauska)
Aikuisten selkokirjoista voisi Viheliäinen Vihtahousu voisi olla mahdollinen (tosin saattaa olla pelottava. sisältää suomalaisia kummitustarinoita)
Helppolukuisista kirjoista voisi Kahjo kouluni -sarja sopia vielä 12 vuotiaillekin.
Nadja Fendrich: Nuoli urhea...
Monipuolisesta arkistosivustosta finna.fi ("Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet samalla haulla.") löytyi kaksi kuvaa nimenomaan Punavuoren kirjaston lukusalista.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Suurin osa annetuista vihjeistä viittaa kyllä vahvasti juuri Oiva Paloheimon Tirlittaniin. Ensipainoksestaan lähtien Tirlittanin sidotut laitokset ovat ilmestyneet pohjaväriltään vihreissä kansissa ja kirjan selkä on ollut vihreä. Kansikuvassa toki on runsaasti keltaistakin väriä.
Tirlittanin nykypainokset ovat aivan samannäköisiä kuin vuoden 1953 alkuperäislaitos tai 60-70-lukujen vaihteessa ilmestyneet painokset. Kaikissa on sama Rolf Sandqvistin mustavalkokuvitus.
Tirlittanilla on läpi kertomuksen mukanaan okariino; soitin näkyy useassakin kuvassa ja ainakin yhdessä Tirlittanin nähdään sitä soittavan (s. 13). Samaisessa kuvassa on koivujakin.
Ainoa kysymyksen vihjeistä, joka ei sovi Tirlittaniin, ovat nuo lumpeenlehdet hiuksissa, joka...
Katkelma löytyy tosiaan Marguerite Duras'n omaelämäkerrallisen teoksen L'Amant ( 1984; Rakastaja 1985, Otavan kirjasto) alusta, Jukka Mannerkorven suomentamana:
"Minun elämässäni oli myöhäistä kovin varhain. Kahdeksantoistavuotiaana oli jo myöhäistä. Kahdeksantoista-, kaksikymmentäviisivuotiaana kasvoni kehittyivät odottamattomaan suuntaan. Kahdeksantoistavuotiaana minä tulin vanhaksi. En tiedä käykö niin kaikille, en ole koskaan kysynyt. Luulen kuulleeni puhuttavan ajan paineesta joka joskus iskee kesken nuoruusvuosien, elämän kukkeimpaan aikaan."
Tätä nimitystä on käytetty ainakin Hämeessä, Lopella ja Rengossa. Ohessa nettikirjoitus mikä kertoo mistä nimitys tulee. tummansinistä ukonhattua. Tämä vaatimaton perinnekasvi kukkii loppukesällä ja jaksaa aina ilahduttaa runsaalla kukinnallaan. Ukonhattu, munkinhuppu, Nooan arkki. Tälle entisaikoina noitien ja myrkyttäjien suosimalle kasville on annettu monta nimeä. Kaksi ensimmäistä tulevat tiettävästi kukan huppua tai hattua muistuttavasta yhdestä isosta terälehdestä. Mutta harvemmin tulee mieleen kurkistaa sisälle tuohon huppuun, sisältä kun löytyy vastaus kukan kolmannen nimen arvoitukseen..Kukan huppu kannattaa ensin halkaista niin se on siten helpompi poistaa sisältöä vaurioittamatta. Muista pestä kädet huolellisesti...
Hei,
Sekä Aili Palménin vuoden 1964 käännöksessä että Arto af Hällströmin vuoden 2011 käännöksessä tuo kohta kuuluu "Eivät liikahdakaan". Valitettavasti Love-kirjojen vuonna 1990 julkaiseman Antti Halosen ja Kristiina Lyytisen käännöstä ei juuri nyt ole paikalla.
Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584
FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu…
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Vanhojen rahojen arvoja on kyselty tällä palstalla aiemminkin. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet ratkaisevat niiden arvon, joten rahoja näkemättä yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Lisätietoja rahojen kuntoluokista ja huutokauppojen tuloksista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi/
Asian selvittäminen vaatisi jonkin verran selvitystyötä. Foto-Jatan takana olivat Jatta ja Pentti Helanne. Pentti Helanne on kuollut, ja hänen nekrologinsa löytyy Helsingin Sanomien numerosta 26.4.2010. Nekrologin on kirjoittanut Henrik Helanne, jonka kautta voisi kenties saada tietoa valokuvaamon arkiston kohtalosta. Häntä voi koettaa tavoittaa esimerkiksi Fonectan kautta osoitteesta https://www.fonecta.fi/haku/henrik+helanne.
Toinenkin reitti asian tutkimiseen saattaa löytyä. Osoitteessa https://keskustelu.suomi24.fi/t/6877531/miksi-foto-jatta-lopettaa käydyn keskustelun mukaan valokuvaamo olisi myyty omistajien jäätyä eläkkeelle. Osoitteessa https://www.finder.fi/Valokuvaus/Foto-Jatta/Helsinki/yhteystiedot/16002… Foto-Jatta yhdistetään...
Otsoni on kaasu, jossa tavallisen hapen kahden happiatomin (O2) sijasta on kolme (O3). Yläilmakehässä otsoni on hyödyllistä, sillä se imee auringon haitallista UV-säteilyä. Alailmäkehässä otsoni on saaste, sillä se ärsyttää hengitysteitä ja keuhkoja.
Otsonia ei ole päästöissä itsessään, vaan sitä syntyy auringonvalon reagoidessa hiilivetyjen kanssa. Kaupunkien keskustoissa otsonipitoisuudet saattavat kuitenkin olla pienet, koska otsoni reagoi niin ikään liikenteen päästöistä tulevan typpimonoksidin kanssa ja häviää sitä kautta. Tästä syystä ilman otsonipitoisuus on korkeampi maaseudulla. Otsonia voi myös kulkeutua Suomeen Keski-Euroopasta eteläisten ilmavirtausten myötä.
Otsonin muodostuminen on siis riippuvaista auringonvalosta, joten...
Jerusalem Post-lehteä voi tilata Lehtimarketin kautta www.lehtimarket.fi/yhteystiedot/ tai sitten suoraan Jerusalem Post-lehden internet-sivujen kautta: http://info.jpost.com/C002/Services/Feedback/Sales/
Ainakin osalla Helsingin kaupunginkirjaston skannereista pystyy skannaamaan dioja. Diaskannausmahdollisuus on yleensä mainittu tietokoneen lisätietojen kohdalla. Niitä voi katsoa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx klikkaamalla kirjaston tietokonelistan alla olevaa linkkiä ”Näytä tiedot”. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa diojen skannaaminen onnistuu. Skannaaminen tosin on hiukan kankeaa, koska diat joutuu laittamaan skannaustelineeseen, johon ei mahdu valtavan montaa diaa kerralla.
On olemassa paljon veneilijöille tarkoitettuja solmukirjoja, joissa myös esitellään köysien käsittelyn eri tekniikoita, kuten pujosten, rihmosten ja sidosten tekemistä, esim. teoksissa Snyder: Veneilijän solmukirja (1995), Pawson: Solmut (1999) ja Budworth: Kaiken maailman solmut (1998).
Köydenpunomisen historiasta Turussa on pitkä artikkeli Turun kaupungin historiallisen museon vuosijulkaisussa VIII (1944) sekä yleisemmin aiheesta esim. Olle Wahlbeckin teoksessa "Rep och repslageri under olika tidsåldrar" (1991).
Itse köydenpunonnan teollisesta tekniikasta on vaikea löytää tarkempaa kuvausta, mutta "Suuri taitokirja" (1965) selvittää asian lyhyesti kuvin ja sanoin.
Hakusanoilla urheilu löytyy näitä runokirjoja:
- Runo100 / toim. Markku Heino; Reuna, 2017
- Itkonen, Jukka : Laulavat lenkkitossut : urheilullisia liikuntarunoja; Lasten Keskus, 2015 (lasten- ja nuorten runoja)
- Jylhä, Yrjö : Meidän pihan urheilijat; WSOY, 1992 (näköispainos)
- Hotakainen, Kari : Kuka pelkää mustaa miestä; WSOY, 1985
- Tossavainen, Jouni : Juoksijan testamentti; Gummerus, 1985
- Suomalaista urheilurunoa / toim. Klaus U. Suomela; Valistus, 1958
Lausuttavaksi käy myös kaikki elämää (urheilua) intohimoisesti kuvaavat runot, kuten Tommy Tabermannin Elinehto ja Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen. Otsikoita ei ole pakko ottaa mukaan, jos niin haluaa.
Yhdysvaltojen asevoimien budjetti on selvästi maailman suurin (vuonna 2018 budjetti oli 648 miljardia dollaria). Venäjän asevoimien budjetti (61 miljardia dollaria) oli vuonna 2018 maailman kuudenneksi suurin USA:n, Kiinan, Saudi-Arabian, Intian ja Ranskan jälkeen.
https://www.sipri.org/publications/2019/sipri-fact-sheets/trends-world-military-expenditure-2018
Kysyit USA:n ja Venäjän aseellisista operaatioista omien rajojen ulkopuolella. On hankalaa määritellä, mitä tämä pitää sisällään. Lasketaanko esimerkiksi USA:n sotilastukikohtien kustannukset tähän? Alla olevasta linkistä pääset tutkimaan USA:n armeijan budjettia tarkemmin. Jos ymmärsin kysymyksesi oikein, Overseas Contingency Ops -kohta (s. 23) on mitä kysymykselläsi...
Seuraavilta sivuilta löytyi tietoa:
https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta
https://www.suomi.fi/palvelut/verkkoasiointi/ote-vaestotietojarjestelma…;
Eli suosittelen aloittamaan väestötietojärjestelmästä ja katsomalla ohjeita mitä linkeistä löytyy.
Neljä X merkkiä tarkoittaa, että kaikki neljä tuomaria äänestävät ettei kilpailija pääse jatkoon. Tällöin kilpailijan on turhaa enää jatkaa esitystään ja esitys loppuu siihen. Niin kauan kuin kaikki tuomarit eivät ole painaneet x nappulaa niin kilpailija saa jatkaa esitystään. Esityksen jälkeen tuomarit sanovat mielipiteensä esityksestä ja äänestävät jos esitys pääse jatkoon ja mahdollisesti semifinaaliin. Esitys tarvitsee jatkoon päästäkseen kolme Yes tuomiota tuomareilta, jos tulee kaksi Yes ja kaksi No, eli tasatilanne niin silloin Simon Cowellin ääni ratkaisee pääsekö jatkoon. Simon Cowellilla on tässä tilanteessa päätösvalta. Kultasade taas tarkoittaa, että esitys on tuomarin suosikkiesitys ja pääsee suoraan semifinaaliin ilman eri...
Bunkkerin tuhoaminen on osoittautunut haasteelliseksi, mutta sen maanpäälliset osat on lukuisien yritysten jälkeen saatu hävitettyä siinä määrin, että tontti on saatu hyötykäyttöön. Toisen maailmansodan jälkeen 1947 puna-armeija räjäytti Führerbunkerin sisäänkäynnin ja tuuletuskanavat, ja samalla osa sisäseinistä romahti ja bunkkerin katto putosi 40 senttiä. Perusteellisempaan maanalaisten rakenteiden tuhoamiseen ei tuolloin ollut mahdollisuuksia. Bunkkerikompleksin rakenteita hävitettiin vielä 1956 ja 1959, jonka jälkeen alueen päälle rakennettiin Berliinin muuri. Myöhemmin bunkkeri oli vuosikymmeniä Länsi- ja Itä-Berliinin välisellä joutomaalla. Maanalaisia rakenteita säilyi, mutta maan pinnalle näkyi lähinnä ruohoa kasvava kohoama...
Varsinkin isoihin kirjastoihin voi tarjota hyväkuntoisia kirjojaan. Suosittelemme olemaan etukäteen yhteydessä esim. puhelimitse siihen kirjastoon johon suunnittelee vievänsä kirjoja. Jos lahjakirjojen määrä on pieni, ne voi myös jättää monissa kirjastoissa oleviin kierrätyshyllyyn.
Linkin takaa löytyy kirjaston nettisivut, valitsemalla kohdasta KIRJASTOT löytyy sen kirjaston yhteystiedot, johon haluaa lahjoittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
