Eri lähteistä löytyy Zira-nimelle useita merkityksiä, sen mukaan, minkä kielialueen nimistöä tarkastellaan. Tavallisin se on hepreankielisissä yhteyksissä, joissa Tzira-nimestä johdettu Zira merkitsee 'viestinviejää'. Afrikkalaisessa nimistössä Zira voi merkitä myös 'polkua, tietä' (Zimbabwe). Leijonakuningas-elokuvan swahilinkielisen nimen Zira on puolestaan selitetty merkitsevän 'vihaa' (sanakirjan mukaan myös 'kantaa kaunaa, tuntea inhoa (jotakin kohtaan)'.
https://www.babynamespedia.com/meaning/Zira
https://www.names.org/n/zira/about
https://www.ranker.com/list/lion-king-name-meanings/tamara-jude?page=4
Emme valitettavasti löytäneet tuota sanontaa tai sen alkuperää. Sitaatteja on koottu verkkoon mm. Wikisitaatteihin, https://fi.wikiquote.org/wiki/Maksim_Gorki. Niissä viitataan Laine, Jarkko (toim.): Suureen sitaattisanakirjaan. Verkosta löytyi työhön liittyvä sitaatti, https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-kun-tyo-on-ilo-elama-on-nautintoa-.
Asiasta voisi kysyä yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden laitokselta, esimerkiksi Helsingin yliopistosta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kyseinen biisi on Godspeed, jonka tekijä on yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä Frank Ocean. Pianoversion kyseisestä biisistä on esittänyt englantilainen laulaja-lauluntekijä James Blake.
Fantasia- tai tieteiskirjallisuutta näyttää valitettavasti julkaistun selkokirjoina suomeksi todella vähän. Oikeastaan ainoa fantasiakirjallisuuteen luettava selkoteos tuntuisi olevan Satu Leiskon ”Unohtunut maa” (Kehitysvammaliitto, oppimateriaalikeskus Opike, 2014), jollei sitten ”Kalevalaa” ja muita kansaneeposten pohjalta tehtyjä selkorunoteoksia lasketa siihen mukaan. Pertti Rajalan teoksessa ”Viheliäinen vihtahousu” (BTJ Kirjastopalvelu, 1997) on piruja, peikkoja ja muita outoja olentoja, joten sen voisi vielä fantasiaan laskea, mutta se koostuu lyhyistä tarinoista eikä ole romaani.
Englanniksi löytyy jonkin verran kielenopiskelijoille tarkoitettuja, kieleltään yksinkertaistettuja versioita tieteiskirjoista, ainakin seuraavia:...
Se, mitä "drama teacher" brittikouluissa oppilaille opettaa, ei pohjimmiltaan juurikaan poikkea siitä, mitä meillä käydään läpi äidinkielen ja kirjallisuuden vuorovaikutustilanteissa toimiminen -osa-alueen opetuksessa: "Draama on luokkamuotoista vuorovaikutteista, toiminnallista ja kokemuksellista opetustoimintaa, jossa keskitytään yhdessä toimimiseen käyttäen teatterin keinoja."
Draaman opettamisesta | Opetushallitus (oph.fi)
Eroja toki on – huomattaviakin – ja ne juontavat juurensa draaman paljon suuremmasta painoarvosta brittiläisessä koulujärjestelmässä. Siinä missä meillä draamaopetus on tiukasti integroitu äidinkielen ja kirjallisuuden puitteisiin ja tähtää ensisijaisesti koulumaailmassa tarvittavien esiintymistaitojen...
Maija Konttisen runo "Repo-Mikon rangaistus" alkaa: "Pupu-Jussin tylleröinen, pieni, näpsä Nöpöstiina kivikuppi kainalossa metsätietä tallusteli oman äidin asialle."
Runo sisältyy esimerkiksi Satu Koskimiehen toimittamaan "Eläinrunojen kirjaan" (Kirjayhtymä, 1997), vuonna 1931 julkaistun "Kodin ja koulun ensimmäisen kirjan" kahdennentoista uudistetun painoksen näköispainokseen (Otava, 1994) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993).
Lisää lähteitä voit etsiä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Listaan tähän alle muutamia tänä vuonna ilmestyneitä kirjoja, jos sieltä löytyisi jotain mitä et ole vielä lukenut.
Jokinen, Seppo: Lyödyn laki
Hiekkapelto, Kati: Hiillos (ei ole vielä ilmestynyt)
Hämeen-Anttila, Virpi: Tiergartenin teurastaja
Koskinen, Juha-Pekka: Huhtikuun hiipuva rakkaus
Lehtiö, Jaana: Kalliolla kukkulalla kuolema
Nuotio, Eppu: Sakset tyynyn alla ja Anopinhammas
Rajaniemi, Hannu: Kesämaa (fiktiiviseen maahan sijoittuva vakoilukirja)
Saarto, Timo: Kevään varjo (kirjailijan viime vuonna ilmestynyt Kuoleman kuukausi sai Vuoden johtolanka 2018 -palkinnon)
Vala, Vera: Suden hetki
Lisää dekkareita löydät Dekkarinetin listauksista
Kevät 2018 http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=Kevat2018
Muisteltu kirja on Painajaisia : WSOY:n nuorten jännityskertomuskilpailussa palkittuja novelleja (1996). Keväällä 1995 julistettuun kilpailuun saivat osallistua kaikki alle 18-vuotiaat. Painajaisia sisältää 12 parhaaksi katsottua novellia kilpailuun määräaikaan mennessä lähetetyistä 1526 kirjoituksesta, 4 palkittua ja 8 lunastettua. Yksi jälkimmäisistä on Marko Puhakan Joulupukki.
Fobia tarkoittaa pelkoa, kauhua tai kammoa. Psykiatriassa fobialla tarkoitetaan erityistä voimakasta pelkoa, johon ei liity mitään todellista vaaraa ja jota ei voi järkeilemällä hallita. Tällainen pelko saa ihmisen välttelemään pelkonsa kohdetta ja rajoittaa hänen tekemisiään.
Tavallisimpia fobioita ovat esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko ja yksittäiset spesifit fobiat. Isaac M. Marksin mukaan fobian voi laukaista melkein mikä tahansa ja lista fobioista olisi lähes loputon. Varsinaisia musiikkiin liittyviä fobioita hän ei mainitse, mutta joillakin ihmisillä fobia on liittynyt tiettyihin (koviin) ääniin, esimerkiksi viheltämiseen tietyllä taajuudella tai korkeaan sopraanoääneen.
Lähteitä:...
Kyseessä on toinen säkeistö vanhasta ruotsalaisesta virrestä Minä vaivainen vain, mato matkamies maan vuodelta 1656. Virren sanat on kirjoittanut tuntematon ruotsalainen runoilija. Suomalaiseen virsikirjaan virsi otettiin vuonna 1701. Nykyisessä virsikirjassa se on numerolla 622.
Virren tarinan voit lukea tästä linkistä:
https://virsikirja.fi/virsi-622-mina-vaivainen-vain-mato-matkamies-maan/
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1735815?term=lie&te…
.Parhaiten aiheesta löytyy tietoa alan kirjallisuudesta.
Helsingin kaupunginkirjastossa solmuja ym. merimiestaitoja käsittelevä kirjallisuus on luokassa 678, yleistä kymmenluokitusta käyttävissä kirjastoissa luokassa 69.63. Esimerkiksi The Ashley Book of Knots on perusteellinen kirja merimiestaitoihin liittyvistä solmuista. Suomeksi suppeampi, mutta sekä vaijeri- että köysitöihin opastustava antava, on Sam Svenssonin Veneilijän köydet ja solmut.
Aineistoa voi hakea myös asiasanoilla kirjastojen tietokannoista http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp . Tässä tapauksessa KÖYDET tai SOLMUT olisivat käypiä hakusanoja.
Egyptin kansainvälisesti tunnetuin kirjailija on varmaankin vuoden 1988 nobelisti Naguib Mahfouz, jolta on suomennettu viisi teosta: Miramar (1989), Midaqq-kuja (1990), Palatsikatu (1992), Intohimon palatsi (1995) ja Sokerikuja (1996). Suluissa ovat teosten suomennosvuodet.
Myös seuraavien kirjailijoiden teosten suomennosten avulla voi tutustua egyptiläiseen kirjallisuuteen:
Husain, Taha: Päivät (1982)
El Saadawi, Nawal: Nainen nollapisteessä (1988), Imaamin tuho (1989), Herra ex-ministerin kuolema ja muita novelleja (1990), Eevan kätketyt kasvot (1992)
Rifaat, Alifa: Kaukaa siintää minareetti ja muita novelleja (1989)
Aswani, Alaa al: Yacoubian-talon tarinat (2009), Chicagolaisittain (2011)
Tawfiq, Ahmad Khalid: Utopia (2013)
Joistakin...
Walter Scottin (1771-1832) romaanista Ivanhoe (1920) on useita suomennoksia. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1870, suomentaja oli Julius Krohn ja teoksen kustansi G. W. Edlund.
Uusintapainos teoksesta ilmestyi vuonna 1885.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/43215/pg43215-images.html
Alpo Kupiaisen suomennos on vuodelta 1929. Vuonna 1930 teos ilmestyi uudelleen, tällöin kääntäjäksi mainittiin salanimi Suonio, jonka takana oli Julius Krohn. Olli Nuorto teki uuden lyhennetyn ja kielellisesti korjatun suomennoksen Suonion käännöksen pohjalta ja se ilmestyi vuonna 1954.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3913747
Löydät viitetiedot kaikista Ivanhoen suomennoksista Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
https://...
Kysymyksen Dostojevski-sitaatti on romaanin Kirjoituksia kellarista I osan luvusta XI: "Te kerskailette tietoisuudellanne mutta te epäröitte vain, sillä vaikka teidän järkenne toimiikin, sydämenne on irstauden synkentämä, ja ilman puhdasta sydäntä ei täydellistä, oikeaa tietoisuutta synny." (suomennos Esa Adrian)
Kirjan kyseisestä painoksesta ei ole Helmet-kirjastolla yhtään nidettä. Kirjaa on tilattu toukokuussa 2021, mutta painos on ollut loppuunmyyty ja tilaus on peruttu joulukuussa 2021. Niteitä ei siis valitettavasti ole tulossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2005552
Kirjasta on myös uusi painos vuodelta 2021, ja sitä löytyy kirjastoista kaksi nidettä. Tästä nimekkeestä voi tehdä varauksen.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2506813
Kyseessä on koloratiivirakenne, eli perusmuodossa olevaa verbiä ikään kuin väritetään tai elävöitetään sillä jälkimmäisellä kuvailevalla verbillä.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkeli aiheesta verkossa: https://www.kielikello.fi/-/jolkuttelua-ja-sonninpolkuja-kuvailevia-ilm…;
Helmet kirjaston kokoelmien vanhin lainattava kirja on VALERIUS, J. D.: VISOR OCH SÅNGSTYCKEN 1 vuodelta 1811. Säilytyspaikka on Pasilan kirjavarasto.Vanhempiakin kirjoja löytyy kokoelmasta, mutta niitä ei saa kotilainaksi. Linkki Helmet hakutulokseen.Finnahaulla etsin Suomen vanhinta lainakirjaa. Se löytyy Varastokirjastosta ja on Möller, Johann Georg Pete: Tysk och swensk ord-bok. 1. delen. Myös Finnassa on vanhempia teoksia, joita voi lukea kirjastojen lukusaleissa tai verkkoaineistona. Finna-hakutulos aineistosta ennen vuotta 1801.
