Sopivia kirjoja voisivat olla ainakin nämä:
- Suomi-saksa luonto- ja retkeilysanakirja = Finnisch-Deutsches Wörterbuch der Fauna und Flora Finnlands für Wanderer / Lauri Hokkinen
- Vaellussanasto: suomi-englanti-saksa / Eero Hämäläinen
Kirjat ovat ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa (www.helmet.fi).
Kirjailija V. A. Koskenniemeltä on julkaistu seuraavat runokokoelmat tai runoelmat:
Runokokoelmat:
Runoja. 1906.
Valkeat kaupungit ynnä muita runoja. 1908.
Hiilivalkea ynnä muita runoja. 1913.
Elegioja ynnä muita runoja. 1917.
Sydän ja kuolema. Elegioja, lauluja ja epitaafeja. 1919.
Uusia runoja. 1924.
Kurkiaura. Ballaadeja ynnä muita runoja. 1930.
Tuli ja tuhka. Runoja. 1936.
Latuja lumessa: kenttäpostia ynnä muita runoja. 1940
Syksyn siivet. Runoja 1949.
Runoelmat:
Hannu. Erään nuoruuden runoelma. 1913.
Nuori Anssi. Runoelma Suomen sodasta 1918. 1918.
Lähde: Oulun kaupunginkirjasto: Kirjailijat Oulussa:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/koskenniemi/teosl.htm
Näissä teoksissa ei täsmälleen kysymäsi nimisiä runoja ollut...
Suutarilasta saat tietoa mm. Helsingin kaupungin tietokeskuksen Helsinki
alueittain -sivuilta http://www.hel.fi/tietokeskus/Alkusivu.htm, siellä Suutarilan peruspiiri.
Historiasta löydät tietoa esim. teoksesta Helsingin pitäjän historia I-III,
kasvillisuudesta uudesta Helsingin kasvit -kirjasta (Kurtto- Helynranta, 1998).
Pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on käytettävissäsi Helsingin geoteknillinen /kallioperäkartta, joka kertoo pinnanmuodostuksesta. Ilmatieteen laitos julkaisee kuukausittaista ilmastokatsausta, mutta siinä ei ole tietoja sadevesimääristä ja lämpötiloista Helsingissä kaupunginosittain vaan kolmen havaintoaseman osalta, jotka ovat Kaisaniemi, Hki-Vantaan lentoasema ja Isosaari.
Voit tietysti vielä ottaa yhteyttä Ilmatieteen...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kaksi historiateosta Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 sekä Mikko Laakson Kansanvalistajasta kansalaisen olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Rikhardinkadun kirjasto avattiin vuonna 1882 ensimmäisenä kaupunginkirjaston toimipisteenä. Ensimmäinen sivukirjasto perustettiin Töölöön Huvila Valoon vuonna 1899 Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmaan. Nykyinen Töölöön kirjasto on avattu vasta vuonna 1970. Vallila avattiin 1908, Kallio 1912, Käpylä 1926 ja Eteläinen sivukirjasto 1939. Kaupunginkirjaston historian toista osaa ei valitettavasti ole kirjastossani saatavilla, etten pysty tämän enempää toistaiseksi kertomaan kirjastojen...
Tällainen tapaus, jossa Helsingin kaupungin kesäsiirtola on toiminut Luumäellä, on arkistotoimen näkökulmasta tavallista monimutkaisempi. Todennäköisesti aineistoa voi löytyä sekä Helsingin kaupunginarkistosta että Luumäen vastaavassa arkistossa. Tuoreen uutisen mukaan Luumäen kotiseutuarkiston luettelointi on juuri aloitettu. Tämä lienee eri aineisto kuin kunnan virallinen arkisto, mutta varmaan tutkimisen arvoinen. Jälkimmäisessä voisi ehkä ottaa yhteyttä kunnan tiedottajaan Tuuli Sjöströmiin p. 040 7182 431 tuuli.sjostrom@luumaki.fi. Helsingin kaupunginarkisto ei tarjoa sähköpostia, mutta asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 310 43571.
Heikki Poroila
Tämä lehti on vain Kansalliskirjastossa ja muutamissa yliopistokirjastoissa. Tiedot löytyvät hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&join=AND&bool0%5B0%5D=AND&lookfor0%5B0%5D=Psykoanalyyttinen+Psykoterapia&type0%5B0%5D=Title
Kansalliskirjaston lehden voi pyytää lukusalikäyttöön:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Verkosta lehden kansi ja sisällysluettelo löytyvät, mutta itse artikkelia ei:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/terapiayhdistys.auttaa.fi/tiedostot/Psykoanalyyttinen_psykoterapia_nro_11_2015.pdf
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista muistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jo 1800-luvulla poromiehet rakensivat este- eli suojelusaitoja "poronhoitoalueemme etelärajan tuntumaan Pudasjärven ja Suomussalmen Piispajärven väliselle vyöhykkeelle ehkäisemään porojen kulkeutumista porottomille alueille aiheuttamaan heinä- ja viljelysvahinkoja sekä joutumista porovarkaiden ulottuville". Poronhoitoalueen sisäosiin rakennettiin aitoja "estämään porokarjoja hajaantumasta liian laajalle, toisiin paliskuntiin ja 'niittyrikkaille seuduille'." Lisäksi on tehty poroesteaitoja valtakunnanrajoille Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän välille yhteensä noin 1200 kilometriä.Uusimman esteaidan tarpeen on aiheuttanut metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus). Metsäpeuran ja poron risteytymisen välttämiseksi poronhoitoalueemme...
Hei, Helpointa on tulla käymään lähimmässä kirjastossasi. Ota jokin henkilöllisyystodistus mukaan, 15-vuotiaalla käy Kela-korttikin. Saat uuden kortin kadonneen tilalle saman tien. Kirjastokortti on ensimmäisellä kerralla ilmainen, mutta kadonneen kortin tilalle lunastettavasta uudesta kortista peritään Heili-kirjastoissa 2 euron maksu.
Meidän vauva kirjan runo "Silmä silmä nenä suu, se on vauva kukas muu" on Sirpa Taskisen. Linkki Kirjastot.fi vastaukseen 2016Lorusta on muitakin versioita, jotka ovat enemmänkin suulliseen perinteeseen pohjaavia. esim. "Silmä, silmä, nenä suuposki, poski ja leukaluu,Käsi, käsi, massu ja napajalka, jalka ja varpahat!Silmä, silmä, nenä ja suu-sinuun äiti/isä rakastuu!(silitellään samallalorunmukaisia kohtia)" Linkki Leikkisti sivustolletai "Silmä, silmä, nenä, suu. Poski, poski, otsaluu. Silmä, silmä, nenä, suu. Vatsa, vatsa, napa, kuu!" Linkki koulutus elämään materiaaleihin
Finna-haun mukaan vuoden 1959 Iltasanomat olisivat luettavissa Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemilla. Linkki hakutulokseen.Kasalliskirjasto sijaitsee Helsingissä. Linkki yhteystietoihin.
Helsingin metodistiseurakunnan sivuilla kerrotaan näin:"Kummeja ei tarvitse valita, mutta on hyvä, jos lapsen elämässä on muitakin vastuullisia kristittyjä, jotka lupaavat tukea lapsen kasvua kohti julkista sitoutumista Kristukseen ja kasvamaan sydämen pyhyydessä.
Vähintään yhden vanhemman, kasvattajan tai kummin tulee olla kristillisen kirkon jäsen. Jokaisen kummin tulisi olla uskossaan kasvaneita kristittyjä, jotka ovat kykeneviä auttamaan lasta kasvamaan uskossa ja rakkaudessa." https://www.helsinginmetodistiseurakunta.fi/?p=5060
Paikannimien tutkimusta koskevia kirjoja löydät osoitteesta http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasanaksi NIMISTÖNTUTKIMUS. Asiasanalla NIMISTÖNTUTKIMUS INKERI löytyy kaksi teosta: Inkerin teillä, jossa on Saulo Kepsun artikkeli Inkereen nimistön ja asutuksen vaiheita sekä saman tekijän teos Pietari ennen Pietaria. Teosten saatavuuden näet samasta osoitteesta.
Artikkelin ja teoksen lähdeluetteloista voisi olla myös sinulle hyötyä; lähdeluetteloissa mainittuja teoksia voi etsiä Helsingin yliopiston kirjastosta.
Inkeristä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoissa tällä hetkellä kaksi karttaa: Keski-Inkeri kylä- ja tiekartta, Pietari, Hatsina, Saari, Kraassela, Siestarjoki, Rampova, Pietarhovi sekä Inkeri tiekartta. Nämä löytyvät, kun...
