Kansanedustajalle ei tule sijaista äitiysvapaan tai muun perhevapaan ajalle.
Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhion mukaan, jos edustaja on sairauslomalla tai perhevapaalla, on hän poissa perustellusta syystä, mutta jatkaa tällöin edelleen kansanedustajana. Perustuslain 30 §:n mukaan kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan. Edustaja Kulmunilla oli siis täysi oikeus tulla täysistuntoon kesken perhevapaiden.
Varakansanedustaja nousee eduskuntaan vain siinä tapauksessa, että varsinainen kansanedustaja kokonaan luopuu tehtävästään. Perustuslain 28 §:n mukaan eduskunta voi myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos se katsoo, että vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä syy....
Luultavasti on todettu, että aikaisempi periaate jonka mukaan jokainen erillinen seurakunta oli täysin itsenäinen, ei välttämättä kaikissa tilanteissa ole osoittautunut tarkoituksenmukaisimmaksi.
Käytännön hyötynä on ainakin se, että Avioliittolain 14 § mukaan oikeus vihkiä avioliittoon voidaan myöntää vain rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle. Helluntaiseurakuntien perinteinen yhdistysmuoto ei olisi antanut tähän mahdollisuutta.
Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat voivat anoa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä taloudellista avustusta, määräraha on yhteensä ollut vuosittain 200 000 euroa.
Helluntaikirkko on saanut tästä seuraavia avustuksia:
2009 - 21 508 euroa
2010 - 22 079 euroa
2011 - 27 937 euroa
2012 - 25 825 euroa
2013...
Kyseessä ovat viimeiset rivit Lassi Nummen runosta Ei sitä kerro kieli. Runo on kokoelmasta Kuusimittaa ja muita säkeitä (1963).
Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (1978, s. 209).
Olisikohan kyseessä ehkä Sång och strid -kokoelmasta löytyvä runo Livsbåten? Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953). Jälkimmäisen säkeistön alku vastaa varsin hyvin kysymyksessä annettua kuvausta: "Tyyneksi jää. Lähtöä älä säiky. / Ystävän käsi purjeet järjestää, / ja sinut viedään illan maista päivään."
Helvetissä susia vartaassa paistavat jänikset esiintyvät Anne Geelhaarin kertomassa ja Ingeborg Meyer-Reyn kuvittamassa kirjassa Järkikulta auttaa aina (Kansankulttuuri, 1981). Siinä susi ja jänis kohtaavat kuohuvan virran yli siltana kulkevalla laudalla, ja välttyäkseen joutumasta syödyksi ja päästäkseen pakenemaan kiperästä tilanteesta nokkela jänis alkaa pelata aikaa ja kertoo sudelle kolme tarinaa. Niistä viimeinen, Valehtelukilpailusta, sisältää kysymyksessä muistellun kohdan.
Kehitysvammaliiton mukaan ”FASD (fetal alcohol spectrum disorders) tarkoittaa alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laajaa kirjoa. Vaurioiden vakavin muoto on FAS, joka tarkoittaa sikiön alkoholioireyhtymää. Tunnistettavia ulkoisia piirteitä ovat pienikokoisuus, pieni pää ja poikkeavat kasvonpiirteet. Alkoholin aiheuttamissa sikiövaurioissa FAS on kuitenkin vain jäävuoren huippu.”
https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/fasd/
Lisää tietoa alkoholin vaikutuksesta sikiöön löydät täältä:
https://www.kaypahoito.fi/nix00350
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/miten-selvitamme-lisaantyvatko-alkoholin-aiheuttamat-sikiovauriot/
Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan näyttää siltä, että FASD-...
Ståhlberg kirjoitti kuvauksen ylioppilasnuorukaisten kotimatkasta vuoden 1884 muistikirjaansa, joka sisältyy hänen arkistoituun yksityiskokoelmaansa. Pääasiassa tämän muistikirjan merkintöjen perusteella ensimmäinen Ståhlberg-elämäkerturi Yrjö Blomstedt laati yhteenvedonomaisen esityksen matkan kulusta:"Saatuaan ylioppilaslakkinsa lähtivät Oulun pojat takaisin kohti kotikaupunkia – jalkapatikassa. Viisi iloista ylioppilasta vaelsi Helsingistä ensin Uudenmaan ja Kaakkois-Hämeen kautta Päijänteen etelärannoille, luultavasti Kalkkisiin. Tällöin mahdollisesti kuljettiin Nastolankin kautta, koska ministerivaltiosihteeri Casimir Ehrnrooth myöhemmin muisteli kerran kutsuneensa K. J. Ståhlbergin tietä vaeltavana ylioppilaana päivällispöytään....
Jos haluat käyttää erillistä huonetta työskennelläksesi rauhassa omalla läppärilläsi, voit varata huoneen, jossa on tietokone. Sinun pitää kirjautua normaalisti kirjaston tietokoneelle ja sen jälkeen voit käyttää omaa konettasi.
Kun haluat varata huoneen käyttöösi, voit ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon tai varata itse huoneen ajanvarausjärjestelmästä. Kirjastojen yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
www.lib.hel.fi
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=&lang=FI
Voit selailla Kouvolan kirjastojen kokoelmia osoitteessa http://kouvola.kirjas.to/
Tiettyä teosta voit hakea Tiedonhaku-linkistä. Tarkempia hakuohjeita voit lukea aloitussivun Ohje-linkistä.
Hakutuloksesta näet samalla, onko teos lainassa. Näet myös, onko teosta saatavilla muissa Kyyti-alueen kirjastoissa.
Järvenpään kirjastosta kerrottiin, että Ratamolainan eli Ratamo-kirjastoista tehdyn varauksen hinta on 2 euroa eli se ei ole varsinainen kaukolaina. Pahoittelut tästä väärästä tiedosta. Alla linkki kirjaston sivulle, josta löytyvät tiedot kirjaston maksuista
https://www.jarvenpaa.fi/--Maksut--/sivu.tmpl?sivu_id=481
Hei
Tässä muutama kirja, joista voisi olla apua.
lasten tietokirjoja:
14.8 Kari Kiianmaa: Huomenna on paremmin : selviytymisopas, kun vanhemmat eroavat
14.8 Anna-Mari Kaskinen: Koti kahdessa sydämessä : kun isä ja äiti eroavat
30.15 Juholla on kaksi kotia : puhutaan avioerosta lapsen kanssa
lasten romaaneja:
Ulla Pulkka: Pikku punkkarin romurinkka
Markku Karpio: Mun isäni on avaruusmies
Jacqueline Wilson: Kahden kodin välillä
Jo Hoestland: Pikku mäyrän kaksi kotia
satukirjoja:
Satulaivan matkassa : sadut lapsen apuna erotessa
Sinimarja Saarenvirta: Älkää huutako : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin
kuvakirjoja:
Kes Gray: Rakkausliima
Babette Cole: Avioerotus
Brigitte Weninger: Nähdään taas, isä
Riina Katajavuori...
Alan perusteos, jossa on tietoa ko. soittimesta ja sen historiasta
ja joka toimii myös alkeiskurssina, lienee Kalevi Lindqvistin teos
"Soitamme yksi- ja kaksirivistä", jota löytyy kasettipakettina
tai nuottina useimmista Helsingin kirjastoista, mm. Kontulasta ja
myös täältä Puistolasta.
Tässä tarkemmat tiedot, voit varata teokset lähimpään kirjastoosi
puhelimitse:
Luokka: 786.161
LINDQVIST, KALEVI
SOITAMME YKSI- JA KAKSIRIVISTÄ 1NU+1KA
1983
Materiaali: ÄÄNTEK (opas ja kasetti)
Tunnus: 40258726
Luokka: 786.161
Lindqvist, Kalevi
Soitamme yksi- ja kaksirivistä
1983
Materiaali: NUOTTI
Tunnus: 9519541055
T:Tuukka Järvi
kirjastovirkailija
Puistolan kirjasto
Kysyin asiasta Sanastolta, joka hallinnoi kirjastojen lainauskorvauksia (joita on maksettu vuodesta 2007) ja Suomen kirjastoseurasta. Ikävä kyllä tietoja aiemmista lainatuimmat -listauksista ei heiltäkään löytynyt.
Helmet-kirjastossa otettiin tuolloin 2014 käyttöön erillinen tilastointiosio, josta nuo tiedot saa helposti haettua, joten sitä aiempia tietoja ei meillä ole. Joillain kirjastoilla saattaa ehkä olla omia listoja, joista voi vinkata tämän vastauksen kommenteissa.
Lauseen alkuperästä on esitetty useita teorioita, mutta varmuutta asiasta ei vaikuta olevan. Jake Remington ei itse ilmoittaudu lauseen keksijäksi. Tšingis-kaanilta se ei ole peräisin. Variaatioita siitä on viime vuosina esiintynyt esim. Mission: Impossible - Fallout -elokuvassa ja Game of Thrones -sarjassa sekä lukuisissa verkkomeemeissä. Lause ei nähdäkseni esiinny kirjallisuudessa ennen 2000-lukua.
Kysyjän viittaama, Ylellä 1980-luvulla lähetetty ensimmäinen suomalainen äänielokuva voisi olla esimerkiksi Erkki Karun vuonna 1931 ohjaama Tukkipojan morsian. Elokuva on esitetty muun muassa TV2:ssa tammikuussa 1987 Kari Uusitalon esittelemänä ja sitä on pidetty ensimmäisenä varsinaisena kotimaisena näytelmä-äänielokuvana.
Kyseisessä elokuvassa ei ole kuitenkaan esille tuotua kohtausta eikä kyseessä liene mikään muukaan aivan varhaisen äänikauden elokuva.
Mainittu repliikki voisi olla jo 1930-luvullakin sanottuna hieman leikillinen, jolla viitattaisiin nykyajassa aiempiin aikoihin.
Tyylillisesti se voisi sopia esimerkiksi Valentin Vaalan elokuviin.
Kotimaisia elokuvaehdokkaita voi selata kätevästi Elonet-palvelussa rajaamalla...
Hei,
Sanakirjat ja sanastot merkitään YKL-luokituksessa muotoluokalla 038, joka tulee varsinaisen luokan perään. Esimerkiksi lakialan sanasto on luokassa 33.038 ja liiketalouden sanakirjat/sanastot luokassa 69.038. Samoin muut sanastot, joissa on selkeä teema ovat siis kyseisessä luokassa, jonka perään liitetään tuo muotoluokka. Monikieliset yleissanakirjat joita ei voi luokitella mihinkään erityiseen teemanmukaiseen luokkaan ovat luokassa 87.038.
Muotoluokka käsittää: "Eri kielten sanakirjat ja sanastot. Yksi-, kaksi- ja monikieliset sanakirjat ja sanastot Sivistys-, synonyymi-, slangi-, frekvenssi-, lyhenne- ja etymologiset sanakirjat ja sanastot Eri alojen sanakirjat ja sanastot, joissa sanojen tai termien merkitykset on esitetty...
Hei!
Kyseessä saattaa olla Martti Haavion Tuhkimus-satu, joka alkaa näin: "Olipa kerran ukko, ja ukolla oli kolme poikaa, ja kaksi oli vilkasta ja ahkeraa ja hyvin somaa, mutta kolmatta kaikki moittivat. Ja kolmannen pojan nimi oli Tuhkimus Tähkimys uunin pankolla." Kaksi vanhinta veljestä saavat isältä rahamassit ja kehotuksen lähteä maailmalle onnea koettelemaan. Näin he tekivät ja tulivat hyödyllisiä kauppoja tehtyään rikkaina takaisin. Tuhkimusta halveksittiin ja pilkattiin. Tuhkimus sai hauelta saksanruokopillin, johon puhaltamalla Tuhkimuksen toiveet toteutuvat. Pillin avulla Tuhkimus pelastaa kuninkaan tyttären tornista ja satu päättyy onnellisesti: "Ja sitten he elivät onnellisina monta vuotta, ja saivat paljon lapsia".
Koska...
