Mahdatkohan tarkoittaa tätä juuri ilmestynyttä Merete Mazzarellan kirjaa: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (Helsinki : Tammi, 2007)
Fredrika Runebergistä on toki muitakin kirjoja, tässä linkki kirjojen saatavuustietoihin HelMetissä: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Sekä Peppi Pitkätossua että Vaahteramäen Eemeliä on lainattavissa useammassakin pääkaupunkiseudun kirjastoista. Seuraavalla HelMet haulla saa esille elokuvien sijaintikirjastot http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28peppi%20pitk%C3%A4to…
Turun kaupunginkirjaston varastolehtiluettelosta ( http://vallu.turku.fi/ ) voi katsoa mitä vuosikertoja lehdistä saa lainaksi. Osoitteesta http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/aihe3.html#puut löydät Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin tilatut puutarhanhoitoaiheiset lehdet. Kaikki kyseiset lehdet ovat saatavissa Julinin lehtilukusalista lukuun ottamatta lehteä Allt om trädgård, joka on poikkeuksellisesti saatavilla vain pääkirjaston aikuistenosastolta. Julin ei anna kotilainaksi kuluvaa vuosikertaa. Alla on lueteltu vuosikerrat lehdistä, joita Julinista voi lainata kotiin. Laina-aika lehdillä on kaksi viikkoa, ja kaikkia lehtiä ei ole sidottu erikseen vuosikerroiksi.
4H Pilke: 2003-2004
Hemträdgården: 2000-2004
House &...
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta...
Sellon kirjaston Pajassa onnistuu kaitafilmien digitointi.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot tarjoavat laitteita ja ohjelmia erilaisten aineistojen digitointiin. Käytännössä digitoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi vhs-nauhalle tallennetun videomateriaalin muuntamista dvd-levyltä katsottavaan ja käsiteltävään muotoon.
Mitä voin digitoida ja missä kirjastoissa?
Digitointilaitteistoja löytyy useista kirjastoista eri puolilta pääkaupunkiseutua. Laitteistot ja digitointivälineet voivat poiketa toisistaan, joten kannattaa varmistaa etukäteen joko puhelimitse tai paikan päältä tarkemmin, mitä mahdollisuuksia omassa kirjastossasi on.
VHS-videonauhoja voit digitoida näissä kirjastoissa:
Entresse
Hakunila
Kaupunkiverstas / Kirjasto 10...
Larin-Kyöstin runo "Lapin joulu" sisältyy esimerkiksi hänen kirjaansa "Sydänpäivän lauluja" (K. J. Gummerus, 1916), joka on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. "Lapin joulu" alkaa sivulta 86 sanoilla "Lauloi lappi lapsellensa":https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923177?term=Syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20lauluja&term=Syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20laulu&page=90Erkki Melartinin säveltämä laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008).
Hei, ruumiskuoriaisilla tarkoitetaan todennäköisesti raatokuoriaisia eli haiskiaisia tai turkkiloita. Ne ovat melko yleisiä, kookkaita kovakuoriaisia joista osa syö raatoja osa pyydystää ruokansa elävänä. Raatokuoriaisilla on erinomainen hajuaisti, jolla ne haistavat mätänevän ruumiin jopa kahden kilometrin päästä.
Lisätietoa:
Ötökkätieto: Ötökkätieto – Haiskiaiset, turkkilot (Raatokuoriaiset) (otokkatieto.fi)
Suomen Luonto: Raatokuoriainen hoivaa jälkikasvuaan (suomenluonto.fi)
Rivit ovat Jean Sibeliuksen Ateenalaisten laulun toisen säkeistön alusta. Laulu on sävelletty Viktor Rydbergin runoon, jonka suomensi Yrjö Veijola.Voit lukea koko laulun sanat esimerkiksi täältä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ateenalaisten_laulu_(1933)
Asiaa voi tutkia näistä lähteistä: Suomen hallitukset löytyvät sivulta Hallituksen ministerit vuodesta 1917, https://valtioneuvosto.fi/hallitukset ja Naiset hallituksessa https://valtioneuvosto.fi/hallitukset.
Löysin nämä sivut Makupalat.fi:n kautta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=minist…
1) Jane Austenin yhteydessä mainitaan usein Bronten sisarukset, Charlotte, Emily ja Anne Bronte. Austenin kirjojen tapaisia kirjoja ei ole helppo löytää, niin ainutlaatuinen hän on. Naisen asemaa kuvaa muutamia vuosikymmeniä myöhemmin Henry James (Naisen muotokuva) ja Edith Wharton (Viattomuuden aika). Myös George Eliotia (Middlemarch) voisi suositella. L.M. Montgomeryn Sininen linna on julkaistu 1926. Austenin aikalaisista voi lukea kirjasta Kansojen kirjallisuus 7 tai netiltä http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/kirjallisuus/ki_romantiikka.htm .
2) Södergraniin verrattavia kotimaisia naisrunoilijoita ovat Saima Harmaja ja Katri Vala. Emily Dickinson seurasi mitä Elizabeth Barrett Browning kirjoitti. Bronten sisarukset ovat kirjoittaneet...
Puutarhakeinun ohjeet löytyvät Kotilieden numeroista 1929 : 8 s. 310-311 ja Kotiliesi 1947 : 9 (kansilehden sisäpuoli). Lehdistä on mahdollista saada kopioita ainakin kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa ja Varastokirjastossa on mainitut lehdet. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi.
Kysyin asiaa viisaammilta ja heiltä sain vastauksen: "Ruotsia ei opeteta tavuttamalla, se on enemmän lausuntaa/eri äänejä (sj-ääni, tj-ääni jne) eli tällaisia kirjoja ei valittavasta löydy. Kirjoja vain isoilla kirjaimilla löytyy esim Helena Bross - Axel och Omar tai Klass 1b sarjoista."
Lisää kirjasuosituksia: "esim. Helena Bross: Bråkiga bokstäver, kirja kertoo lapsesta joka on alkamassa koulua ja jolla on lukihäiriö. En tiedä jos ikäluokka on sopiva, mutta kirja voisi kuitenkin olla kiinnostava."
Mieleeni tuli myös Celia-palvelu, josta kenties löytäisi koulussa luetun kirjan äänikirjana. Celia-tunnukset saa isompien kirjastojen asiakaspalvelutiskiltä, jos kyseessä on oppimisvaikeus tms. ongelma.
Vanhimpana vitsinä pidetään sumerialaista pieruvitsiä vuodelta 1900 ennen ajanlaskun alkua. Sen mukaan koskaan ei ole käynyt niin, että nuori morsian ei olisi pieraissut aviomiehensä sylissä.
Lähteet:
https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/491582-oldest-joke
https://www.reuters.com/article/us-joke-odd-idUSKUA14785120080801
https://www.insider.com/historians-10-oldest-jokes-in-history-1900bc-20…
An die Freuden suomennos löytyy teoksesta SCHILLER, Friedrich von : Valitut teokset 1. 1950. Kääntäjä on Toivo Lyy ja runon suomalainen nimi "Riemulle". SUURI toivelaulukirja 4 sisältää Kerttu Juvan suomentamat kaksi säkeistöä Schillerin runosta ("Oodi ilolle"). Kirjojen sijaintitiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Vihdin museolla on ollut vuonna 2016 näyttely Harmoonitehtaasta ja Hedenistä. Heidän sivuiltaan löytyy näyttelyvihko Harmoonit soikoon!, jossa mainitaan Nummelan harmoonitehtaan tuotteiden voittaneen palkintoja Antwerpenin maailmannäyttelyssä 1930. Hedenin kerrotaan rakentaneen ensimmäisen harmooninsa kisällintyönään jo 1893, joten ehkä Pariisi 1900 olisi ollut mahdollista.
Samassa vihkossa kerrotaan, ettei Hedeneillä ollut lapsia. Näyttelyvihkossa kiitetään avusta Lasse Kalliota, joka ilmeisesti on tehdasta sen loppuaikoina hoitaneiden henkilöiden poika. Vihdin museo ehkä osaisi auttaa löytämään asiaa parhaiten tuntevat henkilöt.
Nuotti löytyy kokoelmasta 102 Suomipopin klassikkoa https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.716903
Kaipaan sua -kappale perustuu kansansävelmään ja on Johnny Liebkindin sanoittama. Alunperin sen esitti The Sounds -yhtye v. 1963 laulusolistinaan Eero Raittinen.
Aake Kalliala ja Mari Vainio ovat esiintyneet Elonet-tietojen mukaan vain kahdessa pitkässä elokuvassa yhtäaikaa: "Vääpeli Körmy - Taisteluni" (1994) sekä "Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava" (1997). Vainio esitti kummassakin elokuvassa upseeria, siinä missä Kallialan roolit olivat erilaiset (ruotsalainen sotilas sekä pultsari). Kuvatun kaltaista kohtausta ei näistä elokuvista löydy.
Kyseessä voisi kuvauksen perusteella olla myös esimerkiksi tv-sketsisarjan osa. Kalliala ja Vainio vierailivat vuosina 1995-1996 esitetyssä "Herkku & Partanen"-sarjassa, mutta ainakin IMDb-tietojen mukaan eri jaksoissa.
Aake Kalliala Elonetissä ja IMDb:ssä.
Mari Vainio Elonetissä ja IMDb:ssä.
Kenties joku lukijoistamme tunnistaa tämän kohtauksen?...
kyseistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti suunnattu naiskunnalle, joskin tällaisen olettamuksen tai mutu-tuntuman voidaan todeta olevan yleinen. Varsinaista miehille suunnattua genren kirjallisuutta on vaikea kategorisoida, ainakaan vakavasti otettavan kirjallisuuden piiristä. Aihetta voisi lähestyä klassikoiden kautta, tällaisia voisivat olla Vladimir Nabokovin Lolita sekä jo ajattoman klassikon maineen saavuttanut Decamerone. Sarjakuvien puolelta tulee mieleen Milo Manaran tuotanto.
Hei!
Kirjastosta ei voi ostaa uusia nuottikirjoja. Kokoelmasta poistettuja nuottikirjoja ja muuta aineistoa voit ostaa itsellesi ja yleensä hinta on 1€/kpl.
Mainitsemasi nuotti on kirjaston kokoelmissa ja voit varata sen itsellesi Turun kirjastoihin. Tai miten sinulle parhaiten sopii se noutaa. Varaaminen on ilmaista.
https://vaski.koha-suomi.fi/cgi-bin/koha/catalogue/detail.pl?biblionumb…
Hei!Voit tilata kaukolainaksi aineistoa, jota ei löydy Vaasan kaupunginkirjaston tai tiedekirjasto Tritonian kokoelmista.Kaukolainen tilaus maksu on 5 euroa. Lähettävä kirjasto voi myös periä oman maksun, jonka hyväksyt tilauslomakkeella. Tilaaminen tapahtuu tällä lomakkeella: https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/kirjastot/paakirjasto/kaukolainan-ja-seutulainan-tilauslomake/Tilauksen voi tehdä myös kirjaston kaikissa toimipisteissä.Lisää tietoa asiasta löydät Vaasan kirjaston sivulta: https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat
