Tähän kysymykseen on vastattu myös vuonna 2023 tällä palstalla. Em. vastauksessa kerrotaan, että Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019).
Kirja on varmaankin Kicki Stridhin kuvakirja Kaamea kummitustalo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1992. Kuvittaja on tosiaan Eva Eriksson. Kirja esitellään Kirjasammon sivuilla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518733791
Hei, kiitos kysymyksestäsi. Kirja Luoma, Minna: Minustako bloggaaja? : bloggaajan käsikirja on perusteos bloggaamisesta kiinnostuneelle. Kirjaa on saatavilla useista Keski-kirjastojen kirjastoista, linkki saatavuuteen: https://keski.finna.fi/Record/keski.2991459.
Lisäksi netistä löytyy hakusanoilla blogin aloittaminen paljon tietoa aloittelevalle kirjoittajalle.
Esim. blogivalmentaja Tiia Konttisen https://tiiakonttinen.fi/ sivustolla on paljon maksutonta materiaalia. Sivustolla on myös ohjeita, joita voi hyödyntää, vaikka blogilla ei olisi tarkoitus tienata rahaa.
Lääketieteessä edistytään usein pikkuhiljaa, monen tutkijan työn ja kehitysaskeleen kautta. Kunniaa jostakin keksinnöstä ei välttämättä voi antaa tietylle henkilölle, mutta ratkaisevan läpimurron takana voi olla yksittäinen havainto tai tutkimustyö.
Emil von Behring sai Nobelin palkintonsa "työstä seerumiterapiassa, erityisesti sen soveltamisessa kurkkumätää vastaan". Hän osoitti, että eläimelle oli mahdollista saada passiivinen immuniteetti jäykkäkouristusta vastaan ruiskuttamalla siihen toisen taudin saaneen eläimen veriseerumia. Behring käytti tätä antitoksiinitekniikkaa saavuttaakseen immuniteetin kurkkumätää vastaan.
Immunologian alalla Behringin työ oli varmastikin uraauurtavaa. Hänen...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei ole Puolangalta paikallista vastaajaa, joten keskeisistä teoksista ei ole varmaa tietoa. Hain tietokannasta Puolankaa käsittelevää kirjallisuutta, josta poimintoja alla. Puolangan kirjastosta voit kysyä tarkempia suosituksia. Kirjastolla on myös kotiseutukokoelma, jossa pääsee tutustumaan paikalliseen kirjallisuuteen tarkemmin.
Puolangan paikallishistoriikkeja:
Lauri Moilanen: Tolokkuja ja sitkeitä : Puolankalaisen yrittäjyyden historiaa (2018)
Aittokylä : sinisten vaarojen sylissä (toim. Rauni Räisänen, 2008)
Joukosen kulmilla (toim. Arto Haapalainen, 2000)
Kaikuja Väyrylän vaaroilta : puolankalaisen elämisen oppikirja (1999)
Puokion juttuja : kyläkirja Kainuusta (toim. Kauko Juntunen...
Otavan iso kasvitietosanakirja Kasvien maailma osa 3 kertoo, että
Lieko (Lycopodium) on yli 400 lajia käsittävä alkeellinen kasvisuku.
Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasviatlaksesta löytyy nimihaulla Lieko parikymmentä lieko -loppuista kasvia. Kasviatlaksessa on levinneisyyskartat.
http://www.luomus.fi/kasviatlas/vascatlas2007_taxonlist.php
Webkasviossa on 112 tavallista Suomessa esiintyvää kasvia, sammalta ja jäkälää. Kasvion kuvia täydentävät mm. levinneisyyskartat.
http://www.webkasvio.fi/index_2.php?kieli=fin
Valokki-nettikasvio http://kasvio.avoin.jyu.fi ei sisällä kasvien esiintymisalueita, mutta tuntee muutaman liekosukuun kuuluvan kasvin.
Kirjassa Helsingin kasvit : kukkivilta kiviltä metsän syliin on kerrottu kasvista Ketunlieko...
Entisaikojen kestikievareista on julkaistu jonkin verran tutkimuksia, mutta myöhempien aikojen taukopaikoista ja yökahviloista ei ole paljonkaan materiaalia olemassa.
Hotelli- ja ravintolamuseon kautta asiaa voisi yrittää selvittää:
https://www.hotellijaravintolamuseo.fi/tietopalvelu/historiakonsultoint…
Kyseisen museon aineistot löytyvät kyllä Finnasta, joten sitä kautta voit koittaa tehdä itse hakuja aiheesta:
https://finna.fi/
Ainakin hakusanoilla 'kahvila', 'maantie', 'maantieravintola', 'hostelli', 'huoltoasema' kannattaa kokeilla yhdistelemällä eri tavalla. Vasemmassa laidassa voit rajata hakutuloksia.
Olisikohan kyseessä ehkä Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirjaan sisältyvä Pikku Pojan kirkko? Toinen hyvin samantapainen tarina on Annikki Setälän Jumalanpalvelus metsässä kirjassa Taikasauva ja muita satuja, mutta siinä päähenkilö on tyttö.
Kai Kaila suomensi Thomas Mannin romaanin Der Zauberberg, Taikavuori, vuonna 1957. Kailan käännöksessä taskusylkykupin lempinimi "Der blaue Heinrich" on suomeksi yksinkertaisesti "Sininen Heikki".
http://www.cje.ids.czest.pl/biblioteka/Der%20Zauberberg%20Mann.pdf
https://finna.fi
Mann, Thomas: Taikavuori (suom. Kai Kaila, WSOY, 1998)
Helmet-kirjastojen Kirjavarastossa Pasilassa on avoimet ovet joka keskiviikko 11.1. - 17.5. klo15 - 19.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää tietoa Kirjavarastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Voit tietenkin vastuuhenkilönä (ja huoltajana) hakea kortin ilman alaikäist tytärtäsi.
Olisi kuitenkin kiva, jos hän pääsisi mukaan ja saisi ensimmäisen oman asiointikokemuksen kirjastossa siinä samalla.
Mukavia kirjasto-retkiä teille molemmille.
Hei,
Lastenkirjallisuusinsituutin Onnet-tietokannasta löytyi seuraavanlainen kirja. Tytön nini ei ole Saara, mutta muuten täsmää aika hyvin. Netistä löytyy kansikuvakin, jos sen perustella varmistuu, onko kyseessä sama kirja, jota haet.
Satu tuhmasta Kreetasta ja viisaasta Missusta
teksti: Emil Ludvik ; suom. Elvi Sinervo; kuv. Zdenek Miler
Helsinki : Kansankulttuuri, 1962
Tiivistelmä
Kreetta on niin laiska, ilkeä ja likainen että kaikki hylkäävät hänet: niin hänen kotinsa, huonekalunsa kuin vaatteensakin. Missu-kissan neuvokkuuden ansiosta ja huonekalujen ja muiden Kreetan kaltoin kohtelemien tavaroiden avulla Kreetta kuitenkin pestään, ja peseytymisen jälkeen tyttö on kuin toinen ihminen: alkaa pestä huonekaluja ja kissaansa, korjata...
Ilmeisesti seudulla sijainneesta Ersin tilasta.
"Lisää tonttimaata etsittiin kuumeisesti eri puolilta, mutta hankkeet törmäsivät aina vastarintaan yhdestä tai toisesta syystä.
Vuonna 1954 tarjottiin Kauniaisille vihdoin mahdollisuus ostaa Kasavuoren alue espoolaiselta Ersin tilalta.
Kauppalan päättävissä elimissä käytiin pitkiä neuvotteluja hinnasta ja tammikuun 1. päivänä 1957 Kasavuoren alue liitettiin Kauniaisten kauppalaan." https://www.kaunisgrani.fi/2013/09/kasavuori-saaresta-kaupunginosaksi/
"Rautatien rakentaminen 1900-luvun alussa toi suuren määrän eri ammateissa päteviä työmiehiä Espooseen. Jotkut heistä jäivät perheineen asumaan paikkakunnalle. Johan Emil Kaven muutti vaimonsa Ida Marian sekä perheensä kanssa...
Kaupunginkirjaston erilliset työskentelytilat eivät ole tällä hetkellä koronarajoitusten vuoksi käytössä. Maaliskuun alusta kirjaston rajoituksia lievennetään. Silloin pääsee itse hyllyjen väliin valitsemaan lainattavaa aineistoa. Oleskelu- ja työskentelytilat pysyvät ikävä kyllä edelleen suljettuina. Rajoitus koskee myös Palokan kirjastoa.
Tehtyjen – todellisten tai fiktiivisten – maailmanympärimatkojen kuvausten perusteella sanalla ymmärretään tavallisesti maapallon kiertämistä leveyspiirien suuntaisesti, siten, että ylitetään sekä Atlantti että Tyyni valtameri, ja kuljetaan ainakin kolmen maanosan kautta. Jotkut sanakirjamääritelmät lisäävät tähän vielä vaatimuksen vähintään maapallon ympärysmittaa vastaavasta matkan pituudesta.
Maailmanympärimatkan käsite perustuu paljolti Jules Vernen kirjaan Maailman ympäri 80 päivässä, ja Phileas Foggin siinä noudattama reitti onkin mitä mainioin esimerkki: Lontoosta Sueziin, Suezista Bombayhin, Bombaysta Kalkuttaan, Kalkutasta Hongkongiin, Hongkongista Jokohamaan, Jokohamasta San Franciscoon, San...
Hille on Virossa suosittu muunnos nimestä Ille, Illi joiden oletetaan juontavan juurensa joko sanasta "ill" (karitsa) tai sanasta "illi" (kiltti, kulta). Virossa Hille esiintyy myös Hildan muunnoksena. Suomessa taas Hillevin muunoksena.
Tarkempaa tietoa etunimistä löytyy teoksista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Wsoy
Ota yhteyttä asuinkuntasi rakennusvalvontaan. Rakennusvalvonta neuvoo ja ohjaa rakentamista ja säilyttämistä sekä edistää viihtyisää asumista ja turvallista ja terveellistä ympäristöä. Sen tehtäviin kuuluvat mm. neuvonta ja ohjaus lupa-asioissa sekä lupamenettelyt.
Nimen Mietti alkuperästä ja merkityksestä on monenlaisia tulkintoja, joten yhtä varmaa vastausta ei voi antaa.Kustaa Vilkuna olettaa kirjassaan Etunimet (1976) nimen olevan Klemetti-nimen muunnos. Klemetti puolestaan on ruotsalais-suomalainen muoto latinan nimestä Clemens, joka tarkoittaa lempeää. Klemetti on todennäköisesti vanhin kristillisperäinen nimi Pohjoismaissa. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000) esitetään myös muita teorioita Mietti-nimen merkityksestä. Se on voinut saada alkunsa miettiä-verbistä, ja se olisi annettu lapselle "mieleen johdattamaan miehuutta, miehen avuja ja miehen toimia". Näin on todennut A. V. Forsman jo vuonna 1891 väitöskirjassaan Tutkimuksia Suomenkansan persoonallisen nimistön...
