Eeva Kilven runo "Kun mummot kuolevat" sisältyy kokoelmaan "Animalia" vuodelta 1987. Runo alkaa sanoilla "Kun mummot kuolevat..." ja päättyy lauseeseen "Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia".
Runo sisältyy myös mm. Eeva Kilven runojen kokoelmaan "Perhonen ylittää tien" (2006). Tämän lisäksi runo löytyy esimerkiksi antologioista "Pää tallella : runoja ikääntyville" (toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, 2008), "Joka tytön runokirja" (toim. Suvi Ahola & Satu Koskimies, 2006) ja "Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot" (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 1996).
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei julkaista vastauksessa, mutta saat sen kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?...
Suomen rahat arviohintoineen 1811-1994: Keräilijän opas vuodelta 1994 kertoo presidentti Kekkonen 75 vuotta -juhlarahan arvoksi rahan kunnon mukaan 12-15 markkaa, J. K. Paasikivi 1870-1970 -rahan arvoksi 15-20 markkaa ja Lahden MM hiihdot -rahan arvoksi 25 markkaa. Uudemmista kirjoista näitä rahoja ei löytynyt, joten eurohintoja ei ole.
Tietoa Suomen rahapajan lyömistä juhlarahoista löytyy täältä:
http://www.suomenrahapaja.fi/fin/juhla-ja-kerailyrahat/tietoa-juhla-ja-…
Lapsilisälain 541/22.7.1948 mukaan lapsilisä maksettiin valtion varoista (1 §). Lisä suoritettiin vuosineljänneksittäin huoltolautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen välityksellä (10 §).
Tarkemmin asiasta määrättiin Asetuksella lapsilisälain täytäntöönpanosta 547/22.7.1948
Henkilön, joka halusi nostaa lapsilisää, tuli tehdä siitä ilmoitus oman kunnan huoltolautakunnalle, joka paikallistasolla hoiti asiaa ja suoritti asianmukaiset tarkistukset.
Postisiirtopalvelua hoiti Postisäästöpankki, myöhemmin nimeltään Postipankki, joka yleensäkin hoiti valtion maksuliikennettä. Postisäästöpankin palveluita sai postikonttoreista.
Väntti-sanaa ei löydy suomen kielen sanakirjoista. Se esiintyy ilmeisesti vain sukunimissä Väntti, Vänttilä ja Vänttinen. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja kertoo, että nimi on mahdollisesti yhdistettävissä etunimiin Vincentius tai Eventius tai saksalaisperäisiin miehennimiin Wende ja Windo.
Verkosta löytyy kohtalaisesti tietoa merinolampaasta, mutta enimmäkseen englanninkielellä. Merinolammas on kotoisin Espanjasta eli kohtalaisen kuivilta ja lämpimiltä alueilta. Tästä syystä se on hyvin menestynyt esim. Australian ja Uuden Seelannin suhteellisen kuivilla kukkuloilla ja ylätasangoilla. Merino ei viihdy liian rehevässä maaperässä sillä se saa helposti erilaisia sorkkatulehduksia ja -tauteja.
Alla muutama verkko-osoite, joista saattaa olla hyötyä:
http://www.tkukoulu.fi/~tarlate/keke/villa.doc
http://www.ansi.okstate.edu/breeds/sheep/
http://www.tumpline.com/stackyard/pedigree/html/merino.html
http://www.maaseutukeskus.fi/suomenlammasyhdistys/
http://www.pilvilampaat.com/suomenlammas.htm
Asiaa voi tiedustella myös MTK:sta sekä...
Runo If löytyy Antero Mannisen suomennoksena (Jos) Kipling-valikoimasta Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976). Manninen on päivännyt kirjaan laatimansa esipuheen elokuussa 1975, joten otaksuttavasti suomennostyö on tehty samana tai edellisenä vuonna.
Nykysuomen sanakirjan mukaan koetinkivi on kivi, jota käytetään kulta- ja hopeapitoisuuden määrittämisessä, koetuskivi. Se on siis paikka, missä aines, laatu, testataan. Yleiskielessä sana on saanut kuvaannollisen merkityksen ja sitä käytetään tilanteissa, jossa jokin asia on koetuksella, testissä (köyhyys on ystävyyden koetinkivi).
Sanan kantana on verbi koetella, jolla on useita merkityksiä:
1. tunnustella (esim.valtimoa)
2. kokeilla, tutkia (kokeilla onneaan, kokeilla kestävyyttä)
3. panna koetukselle, pitää koetuksella, kysyä, rasittaa
(johdin on koeteltu suurella jännitteellä)
4. joskus myös merkityksessä yrittää, yritellä
(he koettelivat käyttäytyä kuin juhlissa) )
Väritulosteita pystyy tulostamaan Kuopion pääkirjastolla osoitteessa Maaherrankatu 12.
A4-kokoinen tuloste maksaa 1 e/sivu ja A3-kokoinen tuloste 1,50 e/sivu.
Katja on venäläisperäinen lyhentymä Katarinasta.
Katja nimestä löytyy lisätietoa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Poimin sieltä vastauksen, joissa käsitellään Kaisa-nimeä, jolla on sama alkuperä kuin Katjalla.
"Pentti Lempiäisen suuren nimipäiväkirjan mukaan Kaisa -nimi on lyhentymä Katarinasta. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1952 rinnakkaisnimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11.
Katarina (kreikan katharós=puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Suosituin on edellämainittu Katarina Aleksandrialainen, joka surmattiin kidutuspyörässä noin v. 310. Kirkkotaiteessa hänen...
Earthlife.net sivuston mukaan maailman yleisin luonnonvarainen lintu on joko varpunen (passer domesticus) tai miljoonakutoja (Quelea quelea).
http://www.earthlife.net/birds/intro.html
Lisätietoa molemmista lajeista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Miljoonakutoja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varpunen
http://www.birdphoto.fi/lajikuvat/pasdom/
Paula on saksan Paul-nimen sisarnimi tai Paulinan lyhentymä, Saksasta se on levinnyt myös englantiin. Jo Agricolan Rucouskirian kalenteriosassa (1544) on "Paula Neitzyt". Suomessa nimi Paula on käsitetty yleisnimeksi "ansa". (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet).
Laukkanen on tyypillinen savolainen sukunimi. Se on ollut Savon yleisimpiä 1890-luvulla, ja 1500-luvulla se on mainittu kaikissa Savon silloisissa pitäjissä. Nimi ei kuitenkaan ole pelkästään savolainen. Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius.
Vatanen. Venäjän Fadei, Fadja, Fad'ka < kreikan Thaddaios on karjalaisessa ristimänimistössä muotoutunut asuihin Vata, Vatu, Vatka jne. Isännimestä on nimi siirtynyt...
Lääketieteen termit -sanakirjan mukaan enterobakteeri (enterobacterium) on enterobacteriaceae-heimoon kuuluva sauvabakteeri, jolla on yhteys suolistosairauksiin. Heimon bakteereita elää luonnostaan mm. ihmisten ja eläinten suolistossa, jätevesissä, maaperässä ja luonnonvesissä, ja osa niistä aiheuttaa esim. vatsaonteloon päästessään tauteja niin suolistossa kuin virtsateissäkin. Esim. salmonellabakteerit kuuluvat enterobakteereiden suureen heimoon.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta LINDAsta löytyy 48 viitettä hakusanalla "enteroba?" ja artikkelitietokanta ARTOsta 12. Näistä suurin osa on englannin- tai saksankielisiä ja näyttää turhan spesifeiltä hakutehtävääsi ajatellen, mikäli tarvitset ainoastaan perustietoa asiasta. Luettelot...
Hei!
Nimen kantasana on muinaissaksan sana adal, joka tarkoittaa 'jalo'.
Esimerkiksi saksalaiset nimet Adelheid ja Adeltraud pohjautuvat tähän muinaissaksan sanaan. Tanskalainen muoto nimestä on Edla tai Edle.
Nimet Edla ja Edle tulivat Tanskasta myöhään myös Ruotsiin ja Suomeen.Meillä nimi poistettiin almanakasta vanhentuneena vuonna 1929.
Eela on kansanomainen muoto nimistä Edla ja Eedla.
(lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1999)
Kyseessä näyttäisi olevan valtioneuvos Harri Holkerin (1937 - 2011)hauta. Haudalla on mustan kivipaaden päällä kullanvärinen joutsen. Hautamuistomerkin on suunnitellut Pekka Jylhä ja sen nimi on "Veden muisti".
https://www.google.fi/#q=hietaniemen+hautausmaa
http://yle.fi/uutiset/harri_holkerin_hautamuistomerkki_julkistettiin_hi…
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305600148503
Pentti Lempiäinen kertoo kirjassaan Nimipäivättömien nimipäiväkirja, että satukokoelman Tuhat ja yksi yötä yksi henkilöhahmo oli nimeltään Yasmin. Jasmin-nimi yleistyi 1800-luvun lopulta alkaen. Englannissa nimen suosiota lisäsi 1920-luvulla näytelmä Hassan, jonka sankaritar oli Jasmine. Jasmiini on myös öljypuukasvi, jonka joistakin lajeista tehdään hajuvettä tai teetä.
Jasmiinia pidetään kauneuden, viehkeyden ja rakkauden symbolina. Valkoinen jasmiini kuvaa ystävällistä ja rakastettavaa luonnetta. Kristinuskossa jasmiini tarkoittaa taivaan autuutta. Se on myös yksi Neitsyt Marialle omistetuista kukista.
Kyseessä on Aisopoksen satuun perustuva August Ahlqvistin runomukaelma ”Kettu ja korppi”, joka on ilmestynyt A. Oksasen eli Ahlqvistin runokokoelmassa ”Säkeniä” (G. W. Edlund, 1874). Runo löytyy myös Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamasta teoksesta ”Lausuntarunoja nuorelle väelle” (4. painos; Valistus, 1958). Koska Ahlqvistin – ja toki Aisopoksenkin – tekijänoikeudet ovat jo aikoja sitten rauenneet, laitan runon tähän kokonaisuudessaan:
KETTU JA KORPPI
(Mukaelma)
Aamuisissa alkoi olla päivä,
aholla kun juoksi ketturäivä,
joka etsi aamusuurustansa,
sillä nälkä kurni suoliansa,
kun ei eilispäivän syömisistä
ollut paljon yhtää [painovirhe?] virkkamista.
Tuossapa nyt keksi korpin puussa,
joll’ ol’ aika juustokyörä suussa.
Vesi kiehahtavi...
Rastafari-liike on poliittisuskonnnollinen liike, joka syntyi Afrikassa ja liitetään usein myös Jamaikan köyhimpään mustaan väestöön. Rastafarit vastustavat köyhyyttä, sortoa ja epätasa-arvoa Raamattu, ennen kaikkea Vanha Testamentti, ohjekirjanaan. Heidän tärkein uskomuksensa on että Haile Selassie, Etiopian entinen keisari, on mustan rodun jumala, eräänlainen Messias. Itse Selassie ei ollut rastafari, ainoastaan vakaumuksellinen kristitty. Rastafarien Jumalasta käyttämä nimitys on Jah. Juudan leijona edustaa Haile Selassieta, valloittajaa. Babylon on rastafarien käyttämä termi valkoisesta valtarakenteesta, joka on alistanut mustaa rotua vuosisatoja. Nykyään rastat katsovat että mustia alistetaan köyhyyden, lukutaidottomuuden ja epätasa-...
Margaret Mitchellin romaanissa Tuulen viemää (1936) ja samannimisessä elokuvassahan Tara on sankarittaren kotitalon nimi. Amerikkaan se on saattanut tulla irlantilaissiirtolaisten mukana, siellä Tara on vanha ja suosittu henkilönnimi. Irlantilaisessa perinteessä Tara on pyhä vuori, jolla muinaiset kuninkaat kruunattiin tai jolla he asuivat. Gaelin kielessä sana merkitseekin mäkeä tai vuorta. Ortodoksisissa maissa nimeä voidaan pitää Tara-alkuisten miehennimien lyhentymänä. Mytologiassa taas nimellä on aivan eri merkitys: Tara (intial. pelastaja, loistava, tähti) on Tiibetin buddhalaisten jumalatar. Ihmisiä säälivän ja heidän kanssaan kärsivän Taran palvonta on levinnyt laajalle Aasian keski-, etelä- ja kaakkoisosiin.
Lähde:
Lempiäinen:...
Runo on Eeva Kilven, löytyy kokoelmasta Runoja 1972-1976. WSOY 1978. s. 12
"Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun."
Minnan pääsiäismuna löytyy Marjatta Pokelan lastenlaulukokoelmasta Eveliinan lauluja. Siinä on sanat ja nuotit kosketinsoittimille. Leppävaaran kirjastosta teos on tällä hetkellä lainassa, mutta sitä löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
