Tyypillisesti kyseessä on kirjakustantajien käyttämä markkinointitermi silloin, kun jostain teoksesta julkaistaan uusi, yleensä jollain tapaa erityisen laadukas painos. Laadukkuus voi syntyä esimerkiksi lisämateriaalista, kuvituksesta, kovista kansista tai hyvälaatuisesta paperista. Nykyään erityisen suosittuja tuntuvat olevan syrjävärjätyt painokset, kuten https://gummerus.fi/collections/valtakunta-sarja?srsltid=AU7gw4Xgoba2O07vFt6gplv2-ecuGBODfzuoeE078IYUv4JAsk9jStCX Erikoislaitos-termiä näkyy kirjaston tietokannassa lähinnä silloin, kun kirjasta on saatu vasta kustantajan ennakkotiedot. Usein on niin, että itse kirjasta ko. termiä ei löydy lainkaan, ja tällöin termi poistetaan myös kirjaston tietokannassa olevista teostiedoista.
Hei!Kyselin asiaa keskuskirjasto Oodista ja tällä hetkellä missään pk-sudun kirjastossa ei ole saatavilla kaitafilmin digitoinnin mahdollisuutta. Terveisin
Hylkysukelluksen historiasta ei ole kovin paljon tietoa 1500-1600 -luvuilta. Näistä kirjoista löytyy kuitenkin tietoa mm. sukelluskellosta, jonka käytöstä on ensimmäinen maininta 1530-luvulta. Kellon avulla sukellettiin aarteita Keisari Caligulan uponneesta aluksesta.Lähteet:Björn Hagberg: Hylkysukeltajat Itämerellä (Nemo, 2008)Mikko Huhtamies: Pohjolan Atlantis - Uskomattomia ideoita Itämerellä (John Nurmisen säätiö, 2014)https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_underwater_divinghttps://xicodivecenter.com/fi/blog-exploring-the-history-of-scuba-divin…
Kyseisen laulun on säveltänyt Johann Sebastian Bach ja sanat perustuvat Lauri Pohjanpään runoon.Kevät | Vaara-kirjastot | Finna.fiRunon voi lukea esimerkiksi täältä:Mirjam-Matilda
Omistuksia saa selville esimerkiksi Kansallisarkiston Maanmittaushallituksen uudistusarkistosta sekä henkikirjoista. Ruoveden uudistuskartat ja -asiakirjat löytyvät osoitteesta https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2546245928. Tietoja talojen ja tilojen omistuksista löytyy yleensä asiakirjojen viimeisiltä sivuilta.Henkikirjojen etsiminen on hieman hankalampaa. Hämeen läänin henkikirjoja 1800-luvulta löytyy osoitteesta https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1705273999; Ruovesi löytyy kohdasta Satakunda Härad tms. Henkikirjojen tulkitseminen ei ole helppoa, mutta osviittaa löytyy esimerkiksi Juurille-sivustolta https://juurille.info/2022/08/henkikirjat-apuna-sukututkimuksessa/.Jos etsinnässä on yksi tietty...
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt -julkaisua vuodelta 1980 on saatavana monesta kirjastosta, ja Oulussa Oulun yliopiston kirjastosta.
En löytänyt virallista tekijää tai julkaistua teosta antamallesi katkelmalle. Ilmeisesti kyseessä on internetissä suru- ja tsemppikorteissa kiertänyt anonyymi runo. Teema ja tyyli muistuttaa hengellisten runoilijoiden Anna-Mari Kaskisen tai Anni Korpelan tuotantoa. Tutustumalla heidän runoihinsa voit löytää jotain samankaltaista.
En valitettavasti onnistunut löytämään kirjaa, jossa olisi tontun löytämä sukka. Kollegoiden avustuksella löytyi pari satua, joissa on vähän samantyyppinen juoni: Brigitte Weninger: Metsätontun myssyTarinassa metsän eläimet muuttavat yksi kerrallaan tontun hukkaamaan myssyyn.Metsätontun myssy | Helmet-kirjastot | helmet.fiE. Bulatova & O. Vasiljeva: Vaarin kinnas (ukrainalainen satu, suom. Vilho Jokela)Tarinassa metsän eläimet muuttavat yksi kerrallaan jonkun hukkaamaan lapaseen. Vaarin kinnas : ukrainalainen satu | Helmet-kirjastot | helmet.fiVoisikohan kyseessä olla jompikumpi näistä? Tai joku variaatio tuosta ukrainalaisesta sadusta?
Pentti Saaritsan nimeämätön runo kokoelmassa Tritonus (1976) alkaa "Sinä aamuna kun heräsin orkestraalisessa epävireessä". Runo löytyy myös kokoomateoksesta: Pentti Saaritsa, Runoja 1965-1982 (Kirjayhtymä, 1983), s. 127.
Kiitos kysymyksestä!Henkilö voidaan voimassa olevan perustuslain (54 §) mukaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Tämä periaate on Suomessa ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien (1074/1991, 1075/1991).Asiaan liittyvässä hallituksen esityksessä (HE 232/1988) kuitenkin silloin myös todettiin, että "on pidetty tärkeänä rajoittaa presidentin valintaa nimenomaan ja vain peräkkäisten kausien osalta. Uudelleenvalinnan tulee voida olla mahdollista jo yhdenkin väliin jäävän toimikauden jälkeen.""Sääntely ei estäisi kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi valitun presidentin myöhemmin tapahtuvaa uudelleenvalintaa, mikäli kahden peräkkäisen toimikauden ja mahdollisesti kysymykseen tulevan uuden toimikauden välissä olisi...
Eimeri Mulardi näyttää olevan hybridiankka, jota englanniksi on kutsuttu myös nimityksellä mule duck eli muuliankka.Muuliankka on kahden lajin risteytymä, myskisorsan ja kotieläiminä yleisten ankkalajien.https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9235191/https://www.mypetchicken.com/blogs/faqs/what-are-mule-ducks?srsltid=Afm…https://en.wikipedia.org/wiki/Mulard
Hei ja kiitos kysymyksestä!Kyseessä on varmaankin Matias Riikosen kirja Matara. Kirja on julkaistu vuonna 2021.Tässä linkistä pääset kirjan teostietoihn: Matara | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Pasilan kirjaston lehtialueelta löytyy V8-magazinejä vuodesta 1993 lähtien, mutta niitä ei voi lainata. Tästä linkistä löytyy lainattaviakin Helsingistä, Espoosta ja Vantaaltakin.
Finlex-tietokannassa on kattavasti selitetty lausuntomenettelyn perusteita.Säädösvalmistelun kuulemisopashttps://kuulemisopas.finlex.fi/Lausuntomenettely on pakollinen osa jokaista lainvalmisteluprosessia. Kirjallisia lausuntoja pyydetään perusvalmistelun lopputuloksena syntyneestä luonnoksesta hallituksen esitykseksi tai asetusluonnoksesta. Lausuntopyyntö lähetään lausuntopalvelu.fi:n kautta keskeisille, tiedossa oleville sidosryhmille. Myös muilla kiinnostuneilla, kuten yksittäisillä kansalaisilla, pitää olla mahdollisuus antaa lausuntonsa luonnoksesta.https://kuulemisopas.finlex.fi/2-kuuleminen-lainvalmisteluprosessissa/2-3-lausuntomenettely-ja-jatkovalmistelu/#jakso-2-3-1-lausuntomenettely-ja-kuuleminen-jatkovalmistelussa...
Vastausta ei ollut ihan helppo löytää, koska pääosa lähteistä mainitsee vain Turun kansakoulujen opettajat yleisesti, mutta ei sitä, missä koulussa he toimivat opettajina. Käytin lähteenä mm. teosta Turun kaupungin kansakoulut 1903-1913 sekä sanomalehtien kuolin- ja syntymäpäiväilmoituksia. Tiedot kannattaa tarkistaa, todennäköisesti niissä on virheitä.Kerttulin koulussa toimivat ainakin seuraavat miesopettajat:Väinö Wilhelm Vanhanen (1875 Turku)Lauri Adolf Kaisla (1888 Turku)Juho Oskar Oksanen (1868 Taivassalo)August/Aukust/Aukusti Fabian Heimo (1889)Akseli/Karl Axel Kesä (1888 Turku)Rupert Isotalo (1864 Laitila)Leander Leo Suomela (1873 Kalajoki)Juho Oskari Kytölä (1875 Orivesi)Karl Selim Suomela (1889 Turku)Elis Rantanen (1897 Turku)...
Verkkosivulta https://katolinen.fi löytyy tietoa katolisen kirkon toiminnasta Suomessa. Sivuston mukaan katolilaisia arvioidaan olevan Suomessa noin 20 000 ja "noin 45 % jäsenistä on syntyperäisiä suomalaisia. Heistä ruotsinkielisiä on noin 5 %." Loput ovat ei-syntyperäisiä suomalaisia. Lähde: Kirkko Suomessa - Katolinen kirkko Suomessa
Sahan ei tarvitse olla metallia, vaan se voi olla myös esimerkiksi kiveä, ks. kivikautinen saha. Puiden kaatamisessa kirves lienee kuitenkin ollut tavallisempi väline. Entisaikojen Suomessa ihmiset myös liikkuivat paljon vesiä pitkin, ja isoja teitä oli vain vähän.
Kansallisdiskografiasta löytyy tiedot kolmesta julkaistusta sävellyksestä:Muistojen aikaSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Tikkurilan soittokunta, esittäjä 00:02:27Tikkurilan Soittokunta viihdyttää ja tanssittaaÄänikasettiTikkurilan soittokunta , esittäjäTikkurilan Soittokunta ry [ 1990]Laituri-tanssitSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Helsinki Brass, esittäjä 00:02:56Vanhaa tanssimusiikkia. 2.CDYleisradio , kustantajaYleisradio ℗ 1989.Kutsu valssiinSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Riihimäen rautatieläisten soittokunta, esittäjä...
Hei,Kyllä, Aleksanteri Suuresta on kirjoitettu laajasti sekä tietokirjallisuutta että fiktioita, ja suomennoksia löytyy useita teoksia. Alla lista aineistosta, jota voit löytää Vanamon kirjastojen kokoelmasta.Tietokirjallisuus:Sheppard, Ruth ja Hautala, Timo: Aleksanteri Suuren sotaretket (2009)Bamm, Peter: Aleksanteri, maailmanvalloittaja (1967)Liljegren, Bengt: Aleksanteri Suuri (2006)Lund, Jan: Aleksanteri Suuri selkokielellä (2025)Peltonen, Jaakkojuhani: Aleksanteri Suuri (2021)Vallejo, Irene: Papyrus : kirjan katkeamaton tarina (2021)Chrisp, Peter: Kukoistava Kreikka (2003)Kertomakirjallisuus:Laajarinne, Jukka: Mykistynyt mies (2021)Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (2011)
