Pappien tyttärien elämästä löytyy runsaasti kuvauksia niin kauno- kuin tietokirjallisuudestakin. Hieman hankalampaa on kuitenkin löytää kuvauksia nimenomaan pappien naimattomaksi jääneiden tyttärien elämästä. Oletan, että etsit jotakin tiettyä romaania.Voisiko etsinnässä mahdollisesti olla englantilaisen Barbara Pymin romaani Oivallisia naisia (Excellent Women, 1952)? Teoksen päähenkilö on hieman yli kolmekymmentävuotias papin tytär Mildred Lathbury, joka elää naimattomana sodan jälkeisessä Lontoossa. Teoksen ensimmäinen suomennos on julkaistu vasta tänä vuonna.Toinen vastaava teos on englantilaisen F. M. Mayorin tunnetuin romaani The Rector's Daughter (1924). Tämän teoksen päähenkilö on papin tytär Mary Jocelyn, joka elää leskeksi jääneen...
Se on Kuumolan nimistöä, jolla viitataan tilannimeen Kotamäki.LähdeHyvinkää: Katujen ja yleisten alueiden nimeäminen -sivulta löytyvä Kadun- ja tiennimien historiallinen tausta https://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/kaavoitus1/katuj…
Kalevi Heleniuksen sävellys "Syksyn muistoja" löytyy nuottikokoelmilta Ka-Ta-Vi-Le 1 (Suomen harmonikansoittajain liitto, 1967) ja Vuokon helpot nuotit: 4 (Vuokko-Maria Finland, 2020). Kumpaakaan ei ole saatavissa Vaski-kirjastojen kokoelmista, mutta voit tehdä aineistosta kaukolainapyynnön.
Lasse Mårtensonin säveltämä ja Lars Huldénin sanoittama "Julsång 86" sisältyy cd-levylle "I Dalbys park" (Folkhälsan, 2001; Folkhälsan FOLKHÄLSAN01). Sen esittävät Johanna Almark-Mannila (laulu) ja Lasse Mårtenson (piano, syntetisaattori). Levyllä on vain kaksi kappaletta. Finna-hakupalvelun mukaan tämä cd-levy on lukusalikäytössä Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kokoelmakeskuksessa.Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Etsimäsi runon nimi on En enää polkua. Se löytyy esimerkiksi Maaria Leinosen runokokoelmasta Silta joka kantaa - ilon ja voiman runoja (Kirjapaja, 2003), jossa on kokoelma runoja kirjoittajan aiemmasta tuotannosta. Kyseinen teos on lainattavissa Lumme-kirjastoista.Linkki teoksen tietoihin Lumme-verkkokirjastossa: Silta joka kantaa : ilon ja voiman runoja | Lumme-kirjastot |.En valitettavasti onnistunut löytämään tietoa, milloin etsimäsi runo on kirjoitettu. Tieto saattaa löytyä yllä olevan linkin teoksesta.
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy mm. tällaisia Viroa, virolaisia ja suomalais-ugrilaisten keskinäisiä suhteita käsitteleviä tietokirjoja (mainittujen Hytösen ja Mikitan teosten lisäksi): Paju, Imbi (suom. Sanna Immanen, 2011): Suomenlahden sisaret : kun katsoo toisen tuskaaSiltanen, Raimo (2018): Tarinoita VirostaTarkiainen, Kari (2024): Taikaa ilmassa : esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta Terras, Antto (2020): Viro (sensuroimaton) Zetterberg, Seppo (2015): Suomen sillan kulkijoita : yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla Jos suomalaisten-ugrilaisten kansojen historia ja tarinat yleisesti kiinnostavat, löytyy esimerkiksi:Jokipii, Mauno, toim. (1995): Itämerensuomalaiset : heimokansojen historiaa ja kohtaloita
Hei!Löysin seuraavan tekstinpätkän Leea Virtasen kirjoitelmasta "Raudun kansanperinne", joka löytyy rautu.fi-sivustolta alaotsikon "Kansanperinne" takaa:Kaskunkertoja voi huvittaa kuulijoitaan alkamalla mahtipontisesti saarnata:Tästä minun saarnani alkaa, että kun kanalla oli kaksi jalkaa, juuri jalost Kirsalost tul suur kirjava härkä, alko ruopii ja kuopii ...Pilasaarnojen arkinen sisältö on ristiriidassa sen juhlallisen saarnanuotinkanssa, jolla ne esitetään.Voi siis olla, että kuulemanne katkelma on ollut jonkinlainen versio tällaisesta kaskusta tai pilasaarnasta. On hyvin mahdollista, että tuon sananparren alku on saanut monia erilaisia jatkeita, jotka ovat eläneet suullisessa muodossa sukupolvien yli, eikä niistä välttämättä ole...
Kyseessä lienee Raija Siekkisen kirja Tyttö, puu ja peili (Otava, 1987).Kirjasammosta löytyy kuvaus teoksesta: "Tyttö ihailee itseään peilistä. Hän on maailman kaunein. Hän jää sisälle taloon ihailemaan itseään. Myös ulkopuolella puu näkee itsensä peilistä kauneimpana, niin kauniina ettei malta syksyllä pudottaa ihania lehtiään. Keväällä ei sitten kasvakaan uusia kuivuneiden tilalle. Tytölle tulee ikävä yksin kotona. Vasta ulos kylille uskaltautuessaan hän löytää iloa elämäänsä." (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0b45505d-1043-4f7c-a38c-631ff65e1e62)
Suositukset riippuvat siitä, mistä pidit teoksessa. Jos haluat lukea lisää kyseisen kirjailijan tuotantoa, hän on julkaissut mm. runoteokset Varisto ja Turkoosi vyöhyke taiteilijanimellä Susinukke Kosola. Molemmissa käsitellään identiteettiä ja ympäröivää yhteiskuntaa, sekä käytetään tekstin väriä tehokeinona. Erityisesti Varisto on visuaaliselta ilmeeltä varsin kiintoisa ja omalaatuinen.Jos taas ole kiinnostunut autofiktiosta ja omaelämäkerrallisuudesta, seuraavaksi voisi kokeilla Pauliina Vanhatalon Toinen elämä tai Ina Westmanin Lähes elossa -teoksia. Vanhatalon kirjassa käsitellään elämää aikuisena, kun nuoruuden suuret valinnat on tehty ja on asetuttu arjen uomiin. Westmanin kirja taas kuvaa elämää vuosia kestäneiden korona...
Hilja nimisten kirjailijoiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Kansalliskirjaston haun mukaan kuitenkin noin vähän yli sata Hilja nimistä henkilöä on tekijänä. Tuotteliaimpia ovat Hilja Haahti, Hilja Valtonen, Hilja Walldén ja Hilja Aaltonen.Hilja-hahmoja seikkailee muun muassa Leena Lehtolaisen Hilja Ilveskero-dekkarikirjasarjassa ja Heidi Viherjuuren Hilja-lastenkirjasarjassa. Kirjoja voi selailla tämän linkin kautta. Rajasin hakutuloksia sopiviksi.
Kyseistä runoa en tunnistanut enkä löytänyt hakemistoista. Tyyli toi mieleeni Immi Hellénin, mutta hyllyssämme olevista hänen runoistaan en tuollaista löytänyt. Kansalliskirjaston Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto ja Finnan Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi haut eivät tärpänneet, mutta niitä voisit kokeilla itsekin. Säkeet kirjoittanut tyttö oli lotta, joten kysymäsi runo voisi olla ilmestynyt esimerkiksi Lotta Svärd -lehdessä (ilmestyi 1928 - 1944). Lehti ei sisälly Vaski-kirjastojen kokoelmin. Ks. mainitusta lehdestä tarkemmin Lehdet - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Osa vuosikerroista on digitoitu. Lukukappaleita voit tiedustella myös Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista...
Luettelo Singerin vanhoista ompelukoneista löytyy ismacs.net -sivustolta. Sivusto on Kansainvälisen ompelukonekeräilijöiden seuran (International Sewing Machine Collector's Society) kotisivu, jonne on kerätty tietoja eri valmistajien ompelukoneista.Singerin F-alkuisten valmistusnumeroiden lista löytyi tältä sivulta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.htmlTaulukon perusteella valmistusnumerolla F1146417 varustettu kone olisi mallia 15K ja valmistettu tammi-kesäkuun välillä vuonna 1911. Notes-kohdassa mainittu Clydebank, Scotland on luultavasti valmistuspaikka, sillä siellä on sijainnut Singerin tehdas vuosina 1884-1980.
Etsin kirjaa Finna-tietokannasta tekijällä ja laitoin kielivalinnaksi suomi. Kirja on julkaistu suomeksi v. 1999 nimellä Muksujen minisanakirja https://rosebud.fi/2024/?sivu=tuote&ean=9789512339952. Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista sitä ei löydy, mutta kirjan voi kaukolainata joko netin kautta https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat tai jossain kirjastomme toimipisteessä. Kaukolainan hinta tämän kirjan kohdalla on 5 euroa.
Kuten itse päättelitkin, kohta on Eeva-Liisa Mannerin näytelmästä Eros ja Psykhe ja Morfeuksen lausuma. "Toivo on heikkojen" toistuu tekstissä kaksi kertaa peräkkäin.
Hei,Vaitettavasti meillä ei ole pääsyä yksityishenkilöitä paremmin Taideyliopiston Sörnäisen kampuskirjaston aineistoon. Suosittelen olemaan suoraan yhteydessä sinne, jos heillä olisi aikaa tarkistaa tuo käännös. Näyttäisi olevan kolmannen näytöksen jälkipuolella. Toki Itse kääntäjällä lienee tallessa käännösteksti. Tuohan tehtiin Yleisradiolle kuunnelmaa varten, mutta ainakaan tällä hetkellä ei kuunnelmaa ole kuultavissa Yle Areenassa.Netistä löytyy Hannu Palosuon blogi, jossa kyseinen käännös on ”Kaikki kieriskelemme katuojassa, vain toiset meistä katsovat tähtiin.” Käännös M.W.Kääntäjä on mahdollisesti Mika Waltari, mutta en uskalla varmasti sanoa, kun en löytänyt vahvistusta asialle. Käännös voi olla jostain sitaattikokoelmasta...
Merlin Sheldraken teos Näkymätön valtakunta (Gummerus, 2024) on suomenkielinen käännös englanninkielisestä alkuteoksesta Entangled life (2020). Suomentaja on Ulla Lempinen. Toisin sanoen, etsimäsi lause on alunperin englanniksi.Lause on kirjoitettu alun perin näin: "In 1877, the German botanist Albert Frank coined the word symbiosis to describe the living together of fungal and algal partners. In his study of lichens, it had become clear to him that a new word was required, one that didn’t prejudice the relationship it described." (s. 78)
Rome2Rio-sivuston mukaan paras vaihtoehto olisi juuri tuo Ateenasta junalla Lianokladiin, jossa vaihto taksiin loppumatkaksi. Sivusto ehdottaa myös muita vaihtoehtoisia matkustustapoja.Ateena - Thermopylae-Lamia-350-09-Kreikka
Kuorevesi-Mänttä-Vilppula lehden numerot vuodelta 1960 ovat saatavilla Jämsän kirjaston kotiseutukokoelmassa. Tällä hetkellä kirjasto on suljettuna 30.9.2025 saakka, mutta kannattaa ottaa Jämsän kirjastoon yhteyttä puh. 040 7122 503 tai sähköpostitse kirjasto@jamsa.fi saadaksesi lisätietoa ko. numeron lukemismahdollisuuksista.Mikrofilmattuja lehtiä on saatavilla luettavaksi myös Helsingissä, Kansalliskirjastossa, paikan päällä. Lähteet:https://keski.finna.fi/Record/keski.428934?sid=5122738398 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5581382
Seuraavissa kirjoissa on lyhyitä kappaleita:Joel Haahtela: PerhoskerääjäJhumpa Lahiri: Missä milloinkinRiitta Jalonen: Omat kuvatHelena Juntunen: Joskus liikaa, aina liian vähän: oopperalaulaja Helena Juntusen elämäntarinoita (muistelma)Aino Huilaja: Pakumatkalla (matkakertomus)Eeva Kilpi: Elämää kaikki päivät (päiväkirjamerkintöjä, runoja)Richard Bach: Lokki Joonatan Ruotsiksi:Johan Bargum: Seglats i september Tove Jansson: Anteckningar från en ö Elin Willows: Inlandet Takashi Hiraide: Gästkatten Englanniksi:Claire Keegan: Small things like these Tässä lisäksi Vantaan kaupunginkirjaston Suosittelija-blogin vinkkejä lyhyistä kirjoista:Lyhyestä liikkeelle – Suosittelija Blogi
