Valtioneuvoston nettisivustolta löytyy Suomea ja Natoa koskeva tietopaketti.
Naton operaatioihin liittyvistä asioista sanotaan seuraavaa:
"Jos Suomi liittyy Natoon, Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa. Suomen lähtökohtainen panos Naton yhteiseen puolustukseen määritettäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä.
Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin on vapaaehtoista. Suomi päättäisi aina kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin.
Lisäksi Suomi osallistuisi erikseen sovittavalla tavalla Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin rauhan aikana."
Kyseinen haastattelu on ilmestynyt Valittujen palojen vuoden 2004 toukokuun numerossa. Tämäkin lehti kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin. Lehti ei ole avohyllyssä, mutta sen voi tilata lukusaliin luettavaksi. Tilausta varten sinun täytyy hankkia Kansalliskirjaston kirjastokortin. Kirjastokortti on maksuton, mutta se täytyy noutaa Kansalliskirjastosta. Vaihtoehtoisesti voit tilata siitä (maksullisen) kopion. Jäljennepalvelun ohjeet ovat Kansalliskirjaston verkkosivuilla.
Kansalliskirjasto: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot
Kansalliskirjasto jäljennepalvelu: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalvelu.
Kansalliskirjaston kirjastokortti ...
'Lameri'-sanalle ei löytynyt merkitystä niin Kielitoimiston sanakirjasta kuin murresanakirjastakaan. Urbaanissa sanakirjassa oli osuma, mutta se on modernimpaa peua kuin nämä kiteeläiset paikannimet. Kielitoimiston paikannimiarkisto tiesi kertoa, että 'Lameri' on ollut myös joidenkin talojen nimi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
https://kaino.kotus.fi/sms/
https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/ajankohtaista_nimista/suomalain…
Ainakaan kustantamoiden tähän mennessä kirjastolle tulleissa syksyn 2023 ennakkotiedoissa ei ole näkynyt Mourlevat-suomennoksia.
Asiaa voi tiedustella myös suoraan kustantajilta. Yhteystietoja on koottu mm. Suomen Kustannusyhdistyksen sivuille (https://kustantajat.fi/jasenkustantamot) sekä Wikipediaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjankustantamot).
Ruutuleikki-niminen runo löytyy Heikki Asunnalta, se on julkaistu mm. teoksessa
Ihmisen osa / Merenmaa, Martti ; Hellaakoski, Aaro ; Asunta, Heikki 1943 ja Valikoima runoja / Asunta, Heikki 1958.
Toista runoa emme löytäneet, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kysyjä löysi toisen runon: Vilho Rantasen kirjoittaman runon nimi on Uhri. Se löytyy kokoelmasta Sävelvuoritieltä (1947) ja myös kokoomateoksesta Runot.
Kysymys on varsin laaja. Tässä joitakin lähteitä, joista selviää kotoutumiskoulutustietoja OECD-maissa.
https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/02199d7f-en.pdf?expires=1696920…
https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/02199d7f-en.pdf?expires=1696921…
https://gpseducation.oecd.org/revieweducationpolicies/#!node=41761&filt…
https://www.oecd.org/migration/integration-policies-and-indicators.htm
Suomi:
https://www.oph.fi/en/node/5749
Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan valikoidusti. Suosittelen olemaan yhteydessä siihen kirjastoon, jonne haluat kirjoja lahjoittaa.
Joissain kirjastoissa on myös kirjakierrätyspisteitä, jonne voi jättää muutaman kirjan.
Kirjastojen kirjakierrätyspisteet löytyvät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitettavasti en onnistunut löytämään tämän tekstin kirjoittajaa. Välitin kysymyksen edelleen kirjastojen väliselle postituslistalle, ja jos vastaus löytyy sitä kautta, palaan asiaan.
Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta voi etsiä historiallisia säähavaintoja:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Ainakin Joensuun lentoasemalta löytyy tietoja kysytyltä päivältä
https://fmiodata-timeseries-convert.fmi.fi/Liperi%20Joensuu%20lentoasema:%2010.11.1991%20-%2010.11.1991_aec3f3c7-8206-4f72-bdee-d82c9d3ef3c6.html
Kannattaa tutustua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämään Avoin Kalevala -sivustoon. Siellä on mm. hakutoiminto, jolla voit hakea Kalevalan tekstistä haluamillasi sanoilla.
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston Aikakone-sivustolla esitellään arkiston kokoelmaan kuuluvia aineistoja. Sieltä löytyy myös Hoppu-Heikki -aiheinen julistesarja sekä yksi sivu riimirunoa: https://www.elka.fi/aikakone/index.php/2020/06/17/hoppu-heikki/Lisätietoa voisi kysyä suoraan arkistolta: https://elka.fi/yhteys/
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Laihian puhelinluetteloita tuolta ajalta, ei myöskään Laihian kirjastossa, tiedustelin asiaa sieltä. Kansallisarkiston Vaasan toimisteessä ei luetteloita myöskään ole. Sieltä kehotettiin tiedustelemaan kyseistä aineistoa Kansalliskirjastosta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot.Jos sieltäkään ei tietoa löydy, voisi kysyä suoraan puhelinyhtiöstä. Laihia on kuulunut aikoinaan Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiöön, joka on sulautettu Vaasaan ja siitä eteenpäin isompiin yhtiöihin.https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/etpohjmpuhelin.shtml
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan, lyhyesti sanottuna, Eura-nimen voi johtaa sanasta etra, jonka taustalla on kantagermaaninen väylää, (vesi)suonta, vesireittiä merkitsevä sana. Artikkeli kokonaisuudessaan löytyy Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus, 2007) sivulta 51.Suomalainen paikannimikirja on kaikkiaan hyvä tietolähde suomalaisista paikannimistä kiinnostuneelle. Laaja lähdeluettelo auttaa tarvittaessa eteenpäin.Paikannimikirjoja on toki muitakin, sekä yleisiä että tiettyyn alueeseen keskittyneitä. Ne löytyvät verkkokirjastosta hakusanalla paikannimet.https://vanamo.finna.fi/
Hei,Valitettavasti Antti Ketosen lauluun Tähän matkaan tarvitaan kaksi ei löydy nuottia Suomen yleistä kirjastoista. Veikkaukseni on, että kyseistä kappaletta ei ole julkaistu, ainakaan vielä kaupallisena julkaisuna nuotti-versiona ollenkaan.
Tämän kaupunki on olemassa, mutta se kirjoitetaan eri tavoin eli ukrainaksi Okhtyrka, venäjäksi Akhtyrka. Okhtyrka https://en.wikipedia.org/wiki/Okhtyrka
Voisikohan kyseessä olla John Houstonin Punainen sola (The White dawn, suom. Heidi Järvenpää, 1972)?Voit lukea lisää teoksesta kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6994https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auff8a2f95-dd49-4f1e-bd2e-b…
Hei,Nextel on keraaminen materiaali, joka tunnetaan erityisesti sen poikkeuksellisesta kovuudesta, lämmönkestävyydestä ja mekaanisista ominaisuuksista. Se on kehitetty alun perin huipputeknologisia sovelluksia varten, esimerkiksi avaruus- ja ilmailualalle, mutta sitä käytetään myös muilla teollisuudenaloilla. Nextel-keraamiset kuidut ja tekstiilit on valmistettu polykristallisista metallioksidikuiduista. Pääkomponentteina käytetään alumiinioksidia, joka tunnetaan kulutuskestävyydestään, ja piidioksidia, josta saadaan joustavuutta ja lämmönkestoa. Usein seoksessa on mukana myös boorioksidia, joka toimii sitovana aineena ja lisää kuidun kestävyyttä.Lähteet: Pushing the limits. High performance materials for extreme environments. 3m-...
Kysymääsi teosta ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Tällä hetkellä näyttäisi olevan yksi kappale Laurea Otaniemen kampuskirjastossa. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat https://www.laurea.fi/kirjasto/kirjastojen-yhteystiedot-ja-aukioloajat/
Esimerkiksi seuraava teos voisi olla hyvä lähtökohta:Liukkonen, M. (2018). Hennalan naismurhat 1918. Vastapaino.Kannattaa myös tarkistaa Kansallisarkiston Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelu. Henkilön nimi ja lisätietoja saattaa löytyä sieltä.
